Artikkelit

Oi muistatko vielä sen virren

Aloitan tammikuussa muistihoitajaopinnot. Olen asiasta superinnoissani, koska idea muistihoitajuudesta on ollut mielessäni jo pari vuotta. Ensin piti kuitenkin saada alta pois edelliset terveysalan johtamisopinnot ja raivata kalenteriin aikaa taas uusien asioiden oppimiseen. Työn ohessa opiskelu on jo vuosia ollut minulle elämäntapa, oma henkireikä ja innostuksen kohde, joka antaa aina lisää energiaa ja iloa arkeen ja syvyyttä omaan työhön. Se antaa myös mahdollisuuden tavata hienoja ihmisiä, vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia ja oppia puolin ja toisin. Monta ihanaa ystävää on jäänyt mukaan matkalle edellisistä opinahjoista.

Yritykseemme on viime kuukausien aikana tullut runsain mitoin lisää muistisairaita asiakkaita. Nuorimmat heistä ovat työikäisiä, vanhimmat lähempänä sataa ikävuotta. Muistisairaus koskettaa aina voimakkaasti paitsi ihmistä itseään, myös hänen lähipiiriään. Se koskettaa myös meitä hoitajia. Omalla kohdallani muistisairaan kohtaaminen on opettanut rauhallisuutta, hetkessä elämistä, oman terveyden ja toimintakyvyn arvostamista sekä läheisten roolin pohtimista sekä asiakkaiden elämässä että omassa elämässäni. Se on myös lisännyt tiedonhaluani muistisairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä merkittävästi. Hakeuduin muistihoitajakoulutukseen, koska haluan saada lisää konkreettisia työkaluja muistisairaan kanssa toimimiseen, hyvän elämänlaadun ylläpitämiseen ja läheisten tukihenkilönä toimimiseen. Erityisesti minua kiinnostaa opintojen osa-alue, jossa opetellaan käyttämään erilaisia luovia menetelmiä asiakastyössä muistisairaan kanssa.

Jokainen muistisairas on yksilö ja oma persoonansa, joten sen huomioiminen kaikessa hoitotyössä on aina olennaista ja tärkeää. Muistisairaus on diagnoosi, mutta ihminen itsessään on paljon enemmän. Hän on tunteva, tahtova, tietävä ja omanlaisensa kokonaisuus, joka pitäisi aina kohdata inhimillisyydellä ja arvostuksella. Surullista on ollut havaita tilanteita, joissa muistisairas sivuutetaan niin kuin hän ei olisi paikalla.

Muistisairaudet numeroina

Muistiliiton mukaan yli 14.000 ihmistä sairastuu muistisairauksiin vuodessa. Heistä jopa noin 7000 on työikäisiä. Suomessa on kokonaisuudessaan lähes 200.000 muistisairasta ihmistä.

”Mikä on tiistai?”

Muistisairauksia on erilaisia, ja ne ilmenevät hyvinkin eri tavoin. Alzheimerintautia sairastavien asiakkaidemme kanssa puheessa toistuvat usein samat fraasit ja muistot menneiltä vuosilta. Vaikka lähimuisti on heikentynyt, lapsuuden laulut ja tarinat saattavat kertautua yhden kotikäynnin aikana monen monta kertaa. Usein asiakkaalle on iloa tuottavaa muistella yhdessä jotakin laulua tai runoa vaikkapa lapsuusvuosilta. Asiakas saattaa muistaa hyvinkin tarkasti vaikkapa oman äidin käyttämän parfyymin tuoksun tai isän äänenpainon jossain tilanteessa sekä vuosiluvut. Sen sijaan juuri äsken läpikäyty keskustelu saattaa pyyhkiytyä hetkessä pois mielestä, ja se saatetaan käydä useamman kerran uudelleen ja uudelleen.

Muistisairaus voi kuitenkin ilmetä myös niin, että esimerkiksi otsalohkoa vaurioittavissa muistisairauksissa sanat ja niiden merkitykset voivat kadota. Tämä konkretisoitui minulle eräänä työpäivänä, kun selitin asiakkaalle tiistaipäivän lääkkeistä, ja hän kysyi minulta yllättäen, ”mikä se on se tiistai?”

Osassa muistisairauksia sairaudentunto saattaa puuttua muistisairaalta kokonaan, mikä tuo erityisiä haasteita arkeen sekä ihmisen itsensä kannalta, mutta myös läheisten kanssa. Ihminen voi muuttua persoonaltaan voimakkaastikin, mikä voi aiheuttaa myös surua ja suurta hämmennystä läheisissä. Moni tytär on kokenut outona sen, että ennen siisteydestä niin tarkka äiti ei suostukaan enää suihkuun eikä anna imuroida kotona ollenkaan. Myös se, että aiemmin arka ja hiljainen henkilö saattaakin yllättäen muuttua puheiltaan kovin estottomaksi, saattaa herättää hämmennystä.

Muistisairaankin kohdalla on kuitenkin tärkeää tukea hyvinvointia ja normaalia arkielämää niin pitkälle kuin mahdollista. Arjessa pitäisi olla edelleen mahdollisuus asioihin, jotka tuovat hyvää mieltä ja virkistystä, mutta myös riittävään lepoon.

Miten voit itse ennaltaehkäistä muistisairauksia?

Työikäisen on hyvä muistaa huolehtia omasta aivoterveydestään ja muististaan jo siinä vaiheessa, kun mitään erityisiä ongelmia ei ole havaittavissa. Mainiota aivojumppaa ovat esimerkiksi kaikenlainen jatkokouluttautuminen sekä ristisanatehtävät. Stressi ja jatkuva ylikuormittuminen ovat aivoille rasite. Aivot hyötyvät terveellisestä ravinnosta, sopivasta määrästä mielekästä ja aivoja jumppaavaa tekemistä sekä levon ja itsensä rauhoittamisen muistamisesta. Älä pihistä yöunista! Myös liikunta on tärkeä osa hyvinvointia ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Jos kärsii esim. unettomuudesta, jatkuvasta työstressistä, korkeasta verenpaineesta tai pätkivästä muistista, kannattaa miettiä, mitä omassa elämässä voisi muuttaa, jotta kokonaisuuden saisi parempaan tasapainoon.

Jatkuva ylikuormitus aivoissa on sekin riski niin muistisairauksille kuin monille muillekin sairauksille.

Moni ihminen kuormittuu huomaamattaan siitä, että arkemme on niin täynnä ärsykkeitä. Olen itse hyvin herkkä tälle asialle, joten hakeudun mahdollisimman usein metsään lenkille koirani kanssa, käytän sosiaalista mediaa vain 2-3 päivänä viikossa, vältän suuria ja ruuhkaisia kauppoja ja huolehdin, että jokaiseen viikkoon mahtuu kiirepäivien vastapainoksi myös sellaisia päiviä, jolloin saan tehdä asioita rauhallisemmin, hitaammin, hiljaisuudessa. On paitsi toista kunnioittavaa, myös itseä rauhoittavaa pyrkiä keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Oma hyvinvointi on edellytys sille, että jaksaa työkseen huolehtia muista. Levännyt mieli palkitsee, sillä työnteko sujuu oikeassa vireystilassa iloisissa ja aikaansaavissa merkeissä. Välillä kaikessa innostuksessaan on vaikeaa muistaa rajata itselleen tarpeeksi lomaa. Vuodenvaihteessa piipahdin kuitenkin muutaman päivän lomalla Puolassa, jossa sain ihailla muun muassa kaunista Itämerta joutsenineen.

dav

Pidetään huolta niin muististamme kuin itsestämme ja läheisistämme ylipäätään. Onnellista ja elämyksellistä alkanutta vuotta Sinulle!

Taija

Lähteet: Muistiliitto (2019)

/0 Comments/by

Tervetuloa Hyvinvointipisteen palveltavaksi!

Mahdottoman innostava syksy takana! 🙂

On oltu niin Helsingin Hyvä ikä -messuilla, Riihimäen Ikääntyvien messuilla kuin Hyvinkään Seniorimessuilla tapaamassa asiakkaita, omaisia, paikallisia yhdistystoimijoita sekä muita alan yrittäjiä. On saatu käydä antoisia keskusteluja, visioida, rakentaa uutta ja innostua kerta toisensa jälkeen siitä, miten pääsemme jatkossakin kehittämään palveluitamme entistä asiakaslähtöisemmiksi ja ihmisen kokoisiksi. On viritelty myös mielenkiintoisia yhteistyökuvioita ja hyväntekeväisyyshankkeita. Messuilla saatu positiivinen palaute lämmitti mieltä kovasti.

Ilolla kerron, että 1.11. alkaen Kotiterveydenhoito Tetri ja yhteistyökumppanimme Jalkakeidas ovat aloittaneet yhteistyön myös Fysioterapiaklinikka Manualfix Oy:n kanssa. Jatkossa toimimme kaikki yhdessä samoissa tiloissa Hyvinvointipisteellämme osoitteessa Uudenmaankatu 43, Hyvinkää.

Löydät toimitiloistamme niin toimisto- kuin hoitotilat. Marraskuun alusta lähtien Hyvinvointipisteellä sinua palvelevat jalkahoitaja Katja Markkanen ja manipulatiivinen fysioterapeutti Heikki Martola sekä kiropraktikko Jukka Martola. Lisäksi koko Kotiterveydenhoito Tetrin henkilökunta työskentelee toimitiloista käsin ja tuo kotiin terveydenhoito-, sairaanhoito- ja hoiva- sekä virkistyspalveluja. Tulemme järjestämään tiloissa säännöllisesti myös hyvinvointia ja mielen virkeyttä tukevaa toimintaa, mistä olen todella innoissani!

Vuodenvaihteen jälkeen tiloissa aukeaa myös terveydenhoitajan vastaanottotoiminta, jossa terveydenhoitajat Taija Tetri-Kivikangas ja Jenni Ristaho palvelevat sinua sekä läheistäsi kiireettömästi ja sinulle sopivana ajankohtana.

Hyvinvointipisteen yrittäjät Katja Markkanen (Jalkakeidas), Heikki Martola (Manualfix Oy) & Taija Tetri-Kivikangas (Kotiterveydenhoito Tetri)

Syksyyn on toki mahtunut myös hetkiä, joissa olemme kulkeneet asiakkaidemme rinnalla vaikeissa ja raskaissakin tunnelmissa. Myötäelämme usein kovastikin asiakkaidemme taipaleella mukana ja ajoittain asiakkaiden kohtaamat haasteet elämässä ovat tuntuneet surullisilta ja kohtuuttomilta vierestä seurattuna. On pidetty kädestä kiinni ja käyty syviä keskusteluja, pohdittu tulevaa ja kiitetty menneestä.

Synkät hetket vahvistavat kuitenkin joka kerta tunnettani siitä, miksi teemme tätä työtä. Meillä on missio: se on joka päivä tuoda iloa, huolenpitoa ja hyvinvointia asiakkaidemme elämään. Me annamme itsestämme työssämme paljon, mutta saamme tuon kaiken moninkertaisena takaisin joka kerta, kun onnistumme tuottamaan iloa ja hyvää oloa asiakkaillemme.

Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme ja myös Hyvinvointipisteemme avajaiskahveille lauantaina 10.11. klo 10-14 sekä maanantaina 12.11. klo 10-14.

Iloa hämärään marraskuuhun!

Taija

 

/0 Comments/by

Arjessa, hetkissä, elämyksissä

Kartoituskäynnit ovat minusta aina ihania. Koskaan ei tiedä, kuka oven tulee avaamaan ja millaisia tarinoita jutellessa paljastuu. Myös koti kertoo aina jotain asukkaastaan. Yksi työmme kiehtovia puolia onkin se, että saamme koko ajan tavata erilaisia ihmisiä tarinoineen ja mitä erilaisimmissa kodeissa. Nyt alkusyksystä on tehty taas runsain mitoin uusia kartoituskäyntejä ja tutustuttu.

Tulisitko arjen kaveriksi?

Viime aikoina olen huomannut selkeän ilmiön siinä, että yhä useammin meiltä toivotaan iäkkäälle asiakkaalle paitsi terveydenhoidollisia palveluita ja hoiva- ja kotipalveluita, myös tietynlaista ”arjen kaveruutta”. Virkistystä, piristystä, juttuseuraa, ihmistä, jolle kertoa arjen huolet ja ilot. Ihmistä, jonka kanssa jakaa asioita luottamuksellisesti. Ihmistä, joka käy säännöllisesti kurkkaamassa, että kaikki on hyvin ja auttaa, jos ei ole.

Liian usein iäkkään ihmisen elämä kaventuu neljän seinän sisään, kun läheisiä ihmisiä ei arjessa ole, ja kynnys lähteä yksin liikkeelle on kasvanut liian suureksi. Minusta on sietämätöntä, miten paljon maailmassa on yksinäisyyttä! Myös omaishoitajien elämä voi tahtomattaan kaventua kodin neliöihin, koska irrottautuminen on vaikeaa ja voimavarat rajalliset. Myös omaishoitajilla on usein kova tarve purkaa tunteitaan, kun siihen tulee sopiva hetki. Toivoisin, että yhteiskunta tukisi heitä entistä enemmän.

Sinun arkesi on toisen elämys

Tässä työssä olen havahtunut viimeksi tänään ja eilen siihen, kuinka asiat, jotka ovat minulle ja monelle muulle osa tavallista arkielämää, voivat olla asiakkaalle ihania, poikkeuksellisia elämyksiä. Esimerkiksi ystävien tapaaminen, reissut kahvilaan tai puistoon, kauppaan tai kirjastoon sekä vaikka kävelylenkkeily luonnossa. Kaikki sinänsä tavallisia asioita, jotka kuitenkin ovat elämässä hirmu tärkeitä, pieniä henkistä hyvinvointia ja mielen virkeyttä ylläpitäviä asioita.

Tänään kävin esimerkiksi mukavalla kahvilareissulla erään 95-vuotiaan asiakasrouvan kanssa. Hän oli odottanut reissua innokkaasti ja oli kiva huomata, miten hymy nousi huulille jo siinä vaiheessa, kun menin häntä hakemaan. Kahvittelimme paikassa, jonne hän ei ollut vuosiin päässyt käymään. Hän ihmetteli keskustan parkkihallien suuruutta ja nautti höyryävästä kahvista ja makeasta pullasta muistellen aikojaan Aseman koulussa 30-40-luvuilla.

Eilen kävimme kotikäynnillä Virpin kanssa asiakkaalla, joka ei ollut monen viikon takaisen kaatumisensa jälkeen uskaltanut enää lähteä ulkoilemaan yksin, vaan oli ollut varmuudeksi vain sisätiloissa. Ihan ensimmäisenä tartuimme rouvasta ja rollaattorista kiinni ja lähdimme ulkoilemaan auringonpaisteeseen. Ihana iltapäivä. Kaikille  mieleenpainuva. <3

Asiakkaiksemme saapui hiljattain myös pari leskirouvaa, jotka opettelevat kymmenien yhteisten vuosien jälkeen elämää yksin. On outoa opetella elämään arkea itsekseen, kun sen on koko elämänsä jakanut toisen kanssa. Vaikka meidät usein palkataan esimerkiksi jakamaan lääkkeitä, auttamaan kauppa-asioinnissa tai suihkuttamisessa, sosiaalisen työn merkitys toiminnassamme korostuu yhä suuremmin ja suuremmin, kun asiakkaan kanssa tutustutaan.

Katso, kuuntele, kosketa

Meistä tulee usein nopeasti tärkeitä kontakteja asiakkaillemme. Moni saattaa odottaa käyntiämme monta päivää, jos juttukaveria ei muuten omasta arjesta enää löydy. Osalla ei ole omaisia lainkaan, jolloin voimme todella olla ainoita ihmisiä, jotka koskaan käyvät kylässä. Keskustelun tarve on monella erittäin suuri ja sen vuoksi merkittävä osa työtämme on kuunteleminen. Iloisina hetkinä, kaipauksen hetkinä, muistelujen hetkinä. Me olemme läsnä ja  kuuntelemme.  Tiedämme asioita, joita ei ole koskaan kerrottu kenellekään. Kipukohtia, syviä arpia ja kaipausta. Onnenhetkiä, ilonpilkahduksia ja kyyneleet silmiin tuovia lapsuusmuistoja.

Työssä on tärkeää myös kosketus. Se, että joku joskus hieroo jalkoja, koskettaa kämmenselkää tai halaa, voi olla hyvin merkityksellistä asiakkaalle.

Tämän kaltainen työ vaatii henkistä hyvinvointia myös työntekijältä. Se, että jaksaa ottaa vastaan asiakkaan eri tunnetilat ja olla sataprosenttisesti läsnä tunnista ja päivästä toiseen, edellyttää sitä, että vastapainoksi muistaa huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan ja että asioita pääsee purkamaan myös työyhteisössä.

Se laittaa usein myös pohtimaan omaa ikääntymistään ja omia läheisiään. Minne minä itse olen menossa, mihin yhteiskuntamme on menossa, millaista oma vanhuuteni tulee olemaan? Kuka minusta huolehtii, kun en itse enää jaksa? Muistanko itse huolehtia riittävästi omista ikääntyvistä läheisistäni – ja myös itsestäni?

Näihin ajatuksiin, pohdittavaksi sinullekin.

Kaunista syyskuuta!

Taija

 

 

 

 

/0 Comments/by

Alkuvuoden iloisia, uusia tuulia

Alkuvuosi on ollut kerta kaikkiaan tapahtumarikas!

Meillä on alusta asti ollut aivan ihania, huomaavaisia ja aidosti kiitollisia asiakkaita, joiden kanssa on ollut mukavaa ja helppoa työskennellä. Alkuvuosi toi mukanaan rypäyksen uusia mukavia asiakkaita omaisineen ja edelleen olen kiitollinen ja onnellinen siitä, miten hyvin yhteistyö on lähtenyt liikkeelle. Puskaradio on alkanut soida ja tuntuu erittäin mukavalta, kun kuulee omasta työstään positiivista palautetta. Koska tätä työtä teen koko sydämelläni!

Perheyrityksemme on kasvanut ystäväyritykseksi, sillä saimme joukkoomme uusia hyvinvoinnin ja huolenpidon ammattilaisia. Toinen heistä on terveydenhoitaja AMK Jenni Ristaho. Olen innoissani siitä, että meitä on nyt kaksi terveydenhoitajaa tekemässä terveyden edistämistyötä ja turvaamassa kotisairaanhoidon palveluita myös viikonloppuisin arkipäivien lisäksi. Lisäksi iloitsen siitä, että pystymme jatkossa tarjoamaan asiakkaillemme täysin uutena palveluna mm. INR-verinäytteenoton kotona. 

Katja Markkanen ja Taija Tetri-Kivikangas. Kuva Hanna Tarkiainen, Kuvitelmia.

Aloitimme yhteistyön myös jalkahoitaja Katja Markkasen kanssa, minkä johdosta asiakkaamme saavat nauttia nyt myös monipuolisista jalkahoidoista oman kodin rauhassa. Katja palvelee asiakkaita sekä kotikäynneillä että myös oman jalkahoitolansa Jalkakeitaan tiloissa Riihimäellä.

Agendamme on alusta asti ollut toimia hyvinvointia edistävänä, elämäniloa lisäävänä ja asiakkaasta huolta pitävänä yrityksenä. Ihmisinä ihmisille. Kiireettömänä tukena arjessa. <3  Tervetuloa iloiseen tiimiimme, Jenni ja Katja!

Helmikuun viimeisenä päivänä sain päätökseen sosiaali- ja terveysalan jatko-opintoni eli johtamisen ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan palvelutuotannon kehittämisen ylemmät ammattikorkeakouluopinnot (YAMK), joiden parissa olen viimeiset puolitoista vuotta viettänyt yrittäjyyteni ohessa. Opintojen päättyminen on suuri helpotus, mutta polku on ollut antoisa, ja on kiehtovaa saada nyt kokeilla käytännössä johtamista ja kehittämistä oman yritystoiminnan kautta entistä vahvemmin.

Alkuvuodesta aloitin vielä osa-aikaiset työt Eläkeliiton Uudenmaan piirissä sihteerinä. Se työ on vasta aluillaan, mutta jo nyt olen kokenut sen täydentävän loistavasti omaa yritystoimintaani ja tuovan uudenlaista näkemystä järjestötoimintaan. Eläkeliitto suunnittelee ja tarjoaa monenlaista toimintaa ja virkistystä eläkeikäisille ihmisille, ja tässä omassa yritystoiminnassani näen sen päivittäin, miten suuri painoarvo sillä on ihmisen hyvinvoinnille, että elämässä on merkityksellistä sisältöä. Iloa, yhteisöllisyyttä ja syrjäytymisen ehkäisemistä tarvitaan.

Kun avaa rohkeasti uusia ovia elämässä, vastaan tulee monia hienoja kokemuksia ja kohtaamisia. Työstään innostuneita ammattilaisia, mahtavia ihmisiä, vertaistukea antavia yrittäjiä ja uusia yhteistyökumppaneita.

Toukokuussa tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun rekisteröin oman yritykseni. Silloin juhlitaan!

Sinä ja läheisesi olette lämpimästi tervetulleita asiakkaaksemme! Iloista alkukevättä ihan kaikille!

Taija

 

 

/0 Comments/by

D-vitamiinista virkeyttä kaamokseen

Kesäisen D-vitamiinin varasto loppuu parissa kuukaudessa. Sen vuoksi pimeinä kaamoskuukausina tarvitaan suun kautta saatavaa D-vitamiinilisää. Olethan muistanut ottaa oman d-vitamiinipurkkisi jo esille?

Hyviä d-vitamiinin lähteitä

Työvuosieni aikana olen kohdannut asiakkailla toisinaan hyvin matalia d-vitamiiniarvoja, niin nuorilla koululaisilla kuin vanhuksillakin. Sitä on yleensä lähdetty selvittämään silloin, kun ihminen on ollut erityisen väsynyt tai infektioaltis. Tärkeä huomioitava asia on ihmisen ravitsemus.  Hyvä ravitsemus turvaa ihmisen riittävän energian saannin, mutta myös riittävän ravintoaineiden saannin. Yksipuolisessa ruokavaliossa vitamiinien puutokset ovat yleisempiä.

Hyviä luonnollisen d-vitamiinin lähteitä ovat kala, vitaminoidut maitotuotteet ja rasvat, erityisesti vitaminoidut margariinituotteet. Pienessä määrin myös kananmuna.

Toinen huomioitava asia on tietysti myös mahdollisuus ulkoiluun. Jos ihminen joutuu olemaan esimerkiksi laitoshoidossa ympäri vuorokauden ja ulkoilu on vähäistä, d-vitamiinia ei auringosta juurikaan saa.

Harvalle ihmiselle ravinto kuitenkaan riittää tuomaan tarpeeksi d-vitamiinia, lähes poikkeuksetta tarvitaan myös d-vitamiinilisää. D-vitamiinivalmisteen käyttöä suositellaan Suomessa kaikille yli 75-vuotiaille ympärivuotisesti 20 mikrogrammaa päivässä. Lasten ja aikuisten kohdalla suositukset ovat pienemmät, voit tarkistaa oman ja perheesi suositukset Eviran sivuilta tästä. Oma d-vitamiiniannostus on hyvä miettiä kuitenkin yksilöllisesti esimerkiksi hoitavan lääkärin kanssa, huomioiden ikä, kokonaisvaltainen terveydentila sairauksineen sekä ravitsemus.

Mitä hyötyä d-vitamiinista on?

Jokainen tietää, että d-vitamiinipuutos lapsella voi johtaa riisitautiin. Erityisen tärkeää d-vitamiini onkin lapsille, joiden luut ovat vasta kehittymässä, sekä ikääntyneille. D-vitamiini ehkäisee luukatoa. D-vitamiini auttaa vahvistamaan luita siten, että se edesauttaa kalsiumin imeytymistä luustoon. Ikäihmisten kohdalla tämä on erityisen tärkeää luunmurtumien ehkäisyssä esimerkiksi kaatumisia ajatellen.

D-vitamiinin riittävän saannin on todettu vaikuttavan myös muistiin ja oppimiskykyyn myönteisesti, mikä on tärkeä seikka kaikenikäisillä ihmisillä. Hyvinvointi lähtee hyvästä ja virkeästä mielestä!

D-vitamiini auttaa myös vahvistamaan vastustuskykyä eli se vähentää infektioalttiutta. Tästä on hyötyä erityisesti talviaikaan, jolloin flunssat, influenssat ja vatsataudit jylläävät. Lisäksi d-vitamiini auttaa jaksamaan pimeän vuodenajan yli, jolloin aurinkoa ei täällä Pohjolassa juurikaan näy.

D-vitamiinin terveysvaikutuksia tutkitaan koko ajan. Luukadon lisäksi D-vitamiinin puutos on yhdistetty muihin sairauksiin, kuten diabetekseen, syöpään, verenkiertotauteihin ja hermoston rappeumatauteihin. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin d-vitamiinin puutoksen yhteyttä ms-tautiin.

Jos oma d-vitamiinitaso mietityttää, oman arvon voi käydä tarkistuttamassa.

Erinomaista luettavaa lapsiperheen ruokailuun ja ravitsemukseen liittyen löydät THL:n ja Ravitsemusneuvottelukunnan teoksesta Syödään yhdessä (2016).  Ikäihmisten ravitsemukselliset tarpeet on tuotu hyvin esiin teoksessa Ravitsemussuositukset ikääntyneille (2010).

 

Virkeitä syyspäiviä Sinulle!

 

Taija

Blogissa käytetyt lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Evira, Terveyskirjasto, Yle uutiset. Saatavilla 18.10.2017.
Kuvat H. Varonen & T. Tetri-Kivikangas.
/by

Ja tapahtui messuilla…

 

Ihana päivä Riihimäellä Ikääntyvien messuilla tänään! Verkostoitumista, aitoja keskusteluja, virkistäviä ideoita, mainioita ihmisiä ja paljon muuta! Tapasin arvokasta työtä tekeviä ammattilaisia sekä vapaaehtoisia niin kuntasektorilta kuin erilaisista yhdistyksistäkin, joiden kanssa kaavailtiin yhteistyötä. Ennen kaikkea sain jutella messujen kohderyhmäläisten eli ikääntyvien ihmisten sekä heidän läheistensä kanssa heidän toiveistaan hyvään ikääntymiseen, kotiin tuotaviin palveluihin ja ylipäänsä elämään liittyen. Mielelläni olisin käynyt kiertämässä koko messualueen ja tutustunut ihan kaikkiin palveluntarjoajiin, mutta aika vierähti liian nopeasti!

 

Verkostoitumista iloisten yhdistystyöläisten kanssa! Kuvassa vasemmalta Ritva Peltola sekä oikealta Maija-Liisa Alakangas Riihimäen seudun hengitysyhdistyksestä sekä keskellä Esko Alakangas Riihimäen seudun diabeetikoista.

”Mitä toivot hyvältä ikääntymiseltä?”

Tämä oli minun kysymykseni messuyleisölle tänään, ja päivän aikana sain messuille tuomani taulun täyteen vastauksia. Ikähmisten toiveissa korostuivat jälleen kerran elämän ihanat, tärkeät perusasiat:

Toivottiin terveyttä ja mahdollisuutta asua omassa kodissa pitkään.

Haaveiltiin siitä, että läheiset olisivat läsnä elämässä.

Toive oli, että saisi elää oman näköistä arkea huolettomasti.

Toiveiksi nousivat myös yhteisöllinen asuminen ja hyvien palvelujen saatavuus.

Haluttiin mahdollisuus virkistyä ja löytää iloa päiviin vielä vanhanakin. 

 

Kovin inhimillisiä ja tärkeitä asioita mielestäni kaikki. Ihanaa, että myös Hyrian nuoret lähihoitajaopiskelijat osallistuivat keskusteluun ja toivat esiin ajatuksiaan.

”Mikä se sellainen kotiterveydenhoito on?”

Tähän kysymykseen saimme vastailla tänään varmasti kymmeniä kertoja! 😊 Oli ilahduttavaa huomata, että yrityksen erilainen nimi herätti kiinnostusta ja keskustelua. Avasin käsitettä kotiterveydenhoito näin: Tuomme kotiin paitsi kotisairaanhoito-, hoiva- ja kotipalveluja tukipalveluineen, myös terveyttä edistäviä palveluita. Teemme kotona ikäihmisten terveystarkastuksia ja annamme terveysneuvontaa liittyen ravitsemukseen, liikuntaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Suoritamme kotona rokotuksia ja valmistamme yhdessä terveellistä kotiruokaa. Lähdemme ulos harrastamaan terveyttä ylläpitävää liikuntaa mahdollisuuksien sallimissa rajoissa. Vaikka ihmisellä olisi sairauksia, haluamme silti edistää terveyttä ja hyvinvointia. Uskomme siihen, että mielenterveyttä tukemalla ja virikkeitä ja sisältöä päiviin lisäämällä voidaan tukea hyvää oloa ja jaksamista. Ilon ja luovuuden kautta! Vanhana ja sairaanakin on tärkeää saada säilyttää oma identiteetti ja itselle rakkaat asiat sekä mielihyvää tuottavat jutut elämässä. Sitä kaikkea tarkoittaa kotiterveydenhoito. Ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä jokaisen yksilölliset toiveet ja mahdollisuudet huomioiden.

”Mikä on sinun tarinasi ja mistä sait idean lähteä yrittäjäksi?”

Olen 35-vuotias ruuhkavuosia elävä, elämänmyönteinen idealisti, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja, kahden lapsen äiti, kolmen kummitäti, terveysalan johtamisen jatko-opiskelija, tytär, lapsenlapsi, sisko, vapaaehtoistyöläinen, innokas verkostoituja ja ikuinen maailmanparantaja. Elämänmyönteisyys on suuri voimavarani ja haluan jakaa sitä myös asiakkailleni. Olen tehnyt työtä vuosia terveyden edistämisen parissa, se on kantava ideologiani hoitotyössä. Olen myös inhimillinen ihminen toiselle ihmiselle ja arvostan aitoja, kiireettömiä ja syvällisiä kohtaamisia arjen hetkissä. Miten voisin olla avuksi juuri Sinulle? Yrittäjyys on minulla verissä ja innoittajia siihen löytyy lähipiiristäni. Ajatus omasta yrityksestä muhi mielessäni pitkään ja on vaatinut kovaa työtä ja sitkeyttä, mutta joka aamu herään tekemään töitä sen eteen, mihin uskon. 

 

Suoritimme messuilla kahden tunnin kotikäyntilahjakortin arvonnan, jonka voitti Sisko Kuusela. Onnettarena toimi Riihimäen seudun hengitysyhdistyksen Maija-Liisa Alakangas. Onnittelemme voittajaa!

 

Myös Riihimäen kaupunginvaltuutettu, kaupungin hallituksen jäsen Tommi Räty piipahti kuulemaan palveluistamme ja keskustelemaan kanssamme hyvän ikääntymisen toiveista. Kiitos Tommille hyvästä keskustelusta ja tsemppauksesta.

Sydämellinen kiitos kaikille messupisteellämme poikenneille ihmisille mukavasta päivästä! 

Ihanaa vanhustenviikkoa, kuulemisiin!

Taija

 

/by

Tunnelmia yrittäjyydestä tässä hetkessä

 

 

 

Syyskuu tuntuu menneen yhdessä hujauksessa!

On mukavaa herätä aamuisin tekemään sellaista työtä, johon on suuri innostus ja tekemisen palo ja jota on halu kehittää asiakkaiden toiveiden mukaiseksi. Iloitsen siitä, että olen päässyt tapaamaan asiakkaita. Kun on kutsumus auttamistyöhön ja tahto lisätä elämäniloa ihmisten arkeen, juuri tämä työ tässä hetkessä tuntuu oikealta. Nöyrästi ja kiitollisena kuljen omaa yrittäjäpolkuani ja katson, minne se minut johtaa.

Tässä yritystoiminnan ohessa piipahdin nappaamassa annoksen aurinkoa ja d-vitamiinia itseeni minilomalla Barcelonassa. Olen suorittanut myös johtamisen ja palvelutuotannon kehittämisen opintojani eli ylempiä korkeakouluopintoja, jotka alkavat olla loppusuoralla. Yritystoimintaa ajatellen on ollut antoisaa opiskella juuri palvelujen kehittämistä ja johtamista sekä yrittäjyyttä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon saan keväällä.

Itseni ja työni kehittäminen on minulle intohimo, harrastus ja merkittävä osa identiteettiä. Aina on mahdollisuus haastaa itseään ja löytää uusia ulottuvuuksia sekä itsestään että ympäristöstään. Opiskellessa uutta on mahdollisuus visioida, hullutella ajatuksilla ja uudenlaisilla lähestymistavoilla asioihin, palveluihin, käytäntöihin ja ihmisiin. Harrastaa ainakin mielessään eräänlaista palvelumuotoilua. Ja tavata upeita eri alojen ammattilaisia. Olen ihan varma, että tulen jatkossakin opiskelemaan lisää mielenkiintoisia asioita työn ohessa.

Yksi ihanimmista asioista tänä syksynä ovat olleet yhteydenotot muilta yrittäjiltä. Olen saanut tukea, kannustusta, ohjeita, vinkkejä ja mielenkiintoisia yhteistyöehdotuksia. On hienoa, että yksinyrittäjät pitävät yhtä ja tsemppaavat toisiaan. Kun yrittää yksin, kaipaa välillä sitä, että saa peilata ajatuksiaan ja visioitaan toisen yrittäjän kanssa. Arki on kovaa työtä ja joskus omalle tekemiselleen sokaistuu. Toisinaan kaipaa myös sitä, että on joku, jonka kanssa jutella puhtaasti yrittämisestä. Sen iloista, haasteista ja sudenkuopista sekä ennen kaikkea ideoista ja mahdollisuuksista. Yrittämisen elämäntavasta. Lähiaikoina onkin tulossa pari mielenkiintoista tapaamista muiden yrittäjien kanssa. Odotan kovasti ajatusten vaihtoa ja yhdessä ideointia.

Myös lokakuu näyttäisi käynnistyvän siis mukavalla sykkeellä. Ensi viikolla vietetään vanhusten viikkoa. Olen menossa Ikääntyvien messuille Riihimäelle esittelemään yritystäni ja kertomaan itsestäni ja toiminnastani. Ensisijaisesti odotan messuilta ihmisten tapaamista ja aitoja, hyviä keskusteluja siitä, miltä ikääntyminen tuntuu ja millaisia toiveita ikääntyvät ihmiset omaisineen nostavat esille liittyen kotihoidon palveluihin sekä elämänlaadun ja -ilon säilyttämiseen myös seniorivuosina. Toivottavasti näemme messuilla!

Huomenna on Maailman sydänpäivä. Muista pitää huolta omastasi. Yksi parhaita keinoja siihen on puhtaassa luonnossa liikkuminen ja rauhoittuminen arjen kiireissä.

Aurinkoa ja kaunista ruska-aikaa Sinulle.

 

Taija

 

 

/by

Iloisten senioreiden vieraana

 

Onnellinen parisuhde, elämänilo, terveys, hyvät ystävät ja nauru! Näistä aineksista koostuu onnellisuus Ahdenkallion – Ylentolan seniorikerhon iloisen seniorijoukon mukaan. Myös se, että ”joka päivä ei tarvitse ajaa partaa” ja se, että ”vaimo vielä lähes 60 vuoden avioliittovuoden jälkeen ymmärtää minua” tuottivat senioreille iloa arkipäivissä. Ja se, että ”ympärillä on näin hienoja ja luotettavia ihmisiä kuin tässä kerhossa”.

Sain kutsun seniorikerhon tapaamiseen ja vietin oikein hauskaa iltapäivää tämän hyväntuulisen seniorijoukon kanssa paikallisessa kylätalossa, jossa seniorit kokoontuvat kerran kuukaudessa. Tällä kertaa paikalla oli 16 senioria kuuntelemassa, keskustelemassa ja hörppimässä kahvia kera makeiden ja suolaisten leivonnaisten, joita olin edellispäivänä leiponut hyvinvointi-iltapäivää varten. Suurin osa väestä oli kylältä, mutta joukossa oli vieraita myös Skotlannista asti. Sain lämpimät halaukset sekä tullessani että lähtiessäni, tunnelma kerhossa oli lämmin ja avoin.

Olin tehnyt jokaiselle paikalla olijalle Seniorin oman muistilistan terveydenhoidosta, ja lisäksi kaikki saivat oman nipun materiaalia ikääntyvän ihmisen ravinnosta, liikunnasta, muistista ja mielen virkeydestä. Miehet olivat innoissaan myös saamastaan miehen huoltokirjasta.

Iltapäivän työpajan teemaksi olin valinnut ”hyvän mielen iltapäivän”, koska ajattelen vahvasti, että ihmisen mielellä on suuri vaikutus kaikkeen hyvinvointiin. Se, että jaksaa pitää huolta itsestään ja muista, lähtee mielen virkeydestä. Netistä löysin hienoa materiaalia tapaamiseen, mm. Suomen mielenterveysseuran sivuilta löytyi Hyvä mieli ja mielihyvä -peli, jota pelasimme senioreiden kanssa. Pohdimme yhdessä paitsi hyvän elämän aineksia, myös hyviä ominaisuuksia itsessä ja vieruskaverissa. Kaikki saivat kehuja jostain, mikä nosti paitsi hymyjä huulille, myös ilonkyyneliä muutaman silmäkulmaan. Tuntuu hyvältä, kun toinen kehuu!

Pyysin senioreita miettimään hyviä elämänohjeita sillä kokemuksella, joka heille on kertynyt. Tärkeimmiksi nousivat niissäkin elämän ihanat, arkiset perusasiat, mutta niin tärkeät sellaiset. Kokosin niistä listan tähän lopuksi, ohjeeksi meille kaikille – niin nuoremmille kun vanhemmillekin.

Jos olet kiinnostunut hyvinvointipajan järjestämisestä omassa yksikössäsi, ota yhteys minuun. Näiden elämänohjeiden myötä toivotan Sinulle kaunista alkavaa syyskuuta! Ja senioreille toivotan yhtä mukavia yhteisiä iltapäiviä vastaisuudessakin!

 

Taija

 

/by

Hyvinvoinnin hippusia

”Omena päivässä pitää lääkärin loitolla”. Varmasti kaikki ovat joskus kuulleet tämän sanonnan. Samoin kuin ”puoli kiloa päivässä”.

Totuuden siemen piilee molemmissa, onhan useiden tutkimusten kautta todistettu, että terveellinen ja runsaasti kasviksia sisältävä ravinto ennalta ehkäisee monia sairauksia ja lisää hyvinvointia. Lisäksi erityisesti suolan, rasvan ja sokerin määrä ruokavaliossa on yksi merkittävä seikka, jolla voimme vaikuttaa omaan terveyteemme. Ihminen tarvitsee erilaisia hivenaineita, vitamiineja, kuituja, proteiineja ja hyviä rasvoja osana täysipainoista ruokavaliota.

Teemme päivittäin valintoja siinä, mitä syömme tai mitä valmistamme ruoaksi läheisillemme. Joskus kovassakin kiireessä. Me vanhemmat opetamme ruokailutottumukset lapsillemme ja toimimme esimerkkeinä siinä, miten pidämme huolta itsestämme ja omasta hyvinvoinnistamme.

Laskin, että olen tehnyt työvuosieni aikana vähintään noin parituhatta erilaista terveystarkastusta, terveydentilan kartoitusta tai muuta ravitsemusneuvontaa tai elintapaohjausta eri ikäisille ihmisille. Ravitsemuksesta, liikunnasta ja hyvästä olosta keskusteleminen on siis vuosien aikana tullut varsin tutuksi.

Eri ikäisillä ja eri elämäntilanteissa olevilla ihmisillä voi olla erityyppiset haasteet terveellisten elämäntapojen löytämisessä ja säilyttämisessä. Yhtä lailla kuin ongelmana voi olla ylipaino ja liikkumattomuus, joskus haasteena on myös aliravitsemus, liian yksipuolinen ruokavalio tai pakonomainen liikkuminen. Tasapainon löytäminen niin ruokailussa kuin liikunnassakin on tärkeää.

Yksi erityisen tärkeä seikka hyvinvoinnin kannalta on myös riittävä yöuni. Olen kohdannut paljon asiakkaita, joilla on ollut erinäisiä uneen tai nukahtamiseen liittyviä ongelmia. Oikeanlainen ravitsemus päivän aikana ja riittävä fyysinen rasitus auttavat usein myös unipulmiin.

Olennainen asia niin unen kuin muun hyvinvoinnin kannalta on myös virkeä, stressitön ja hyvä mieliala. Se vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ihminen kokee ja näkee itsensä ja muut sekä miten jaksaa pitää huolta itsestään ja tavata muita ihmisiä.

Ihminen on monen osan summa ja näistä osista kaikki, niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin hyvinvointi, vaikuttavat kaikki toisiinsa. Jos joku osa-alue ei ole kunnossa, se heijastuu koko elämään. Siksi näistä kaikista asioista on tärkeää keskustella myös silloin, kun kohdataan terveydenhuollon ammattilainen, kuten lääkäri, terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja. Oikeanlainen ohjaus ja toisen ihmisen kuunteleminen ovat hirmu tärkeitä asioita kaikenlaisissa hoitotyön kohtaamisissa. On olennaista pysähtyä keskustelemaan siitä, mitä sinulle kuuluu.

Osana hyvää terveydenhoitoa ovat säännölliset tutkimukset ja mittaukset, kuten verenpaine, verensokeri ja hemoglobiini, jotka nekin antavat osviittaa omasta terveydentilasta melko vaivattomasti ja nopeasti.

Niin, omena päivässä pitää lääkärin loitolla, mutta jatkaisin tähän, että terveydenhoitajaa kannattaa silti tavata säännöllisesti ja ihan hyvillä mielin niin lapsuudessa, nuoruudessa, aikuisuudessa kuin vanhuudessakin. Koska Sinä kävit viimeksi terveystarkastuksessa ja otit aikaa omalle hyvinvoinnillesi?

Kaunista alkusyksyä!

Taija

 

 

 

 

/by