Artikkelit

Kartoituskäynnit ovat minusta aina ihania. Koskaan ei tiedä, kuka oven tulee avaamaan ja millaisia tarinoita jutellessa paljastuu. Myös koti kertoo aina jotain asukkaastaan. Yksi työmme kiehtovia puolia onkin se, että saamme koko ajan tavata erilaisia ihmisiä tarinoineen ja mitä erilaisimmissa kodeissa. Nyt alkusyksystä on tehty taas runsain mitoin uusia kartoituskäyntejä ja tutustuttu.

Tulisitko arjen kaveriksi?

Viime aikoina olen huomannut selkeän ilmiön siinä, että yhä useammin meiltä toivotaan iäkkäälle asiakkaalle paitsi terveydenhoidollisia palveluita ja hoiva- ja kotipalveluita, myös tietynlaista ”arjen kaveruutta”. Virkistystä, piristystä, juttuseuraa, ihmistä, jolle kertoa arjen huolet ja ilot. Ihmistä, jonka kanssa jakaa asioita luottamuksellisesti. Ihmistä, joka käy säännöllisesti kurkkaamassa, että kaikki on hyvin ja auttaa, jos ei ole.

Liian usein iäkkään ihmisen elämä kaventuu neljän seinän sisään, kun läheisiä ihmisiä ei arjessa ole, ja kynnys lähteä yksin liikkeelle on kasvanut liian suureksi. Minusta on sietämätöntä, miten paljon maailmassa on yksinäisyyttä! Myös omaishoitajien elämä voi tahtomattaan kaventua kodin neliöihin, koska irrottautuminen on vaikeaa ja voimavarat rajalliset. Myös omaishoitajilla on usein kova tarve purkaa tunteitaan, kun siihen tulee sopiva hetki. Toivoisin, että yhteiskunta tukisi heitä entistä enemmän.

Sinun arkesi on toisen elämys

Tässä työssä olen havahtunut viimeksi tänään ja eilen siihen, kuinka asiat, jotka ovat minulle ja monelle muulle osa tavallista arkielämää, voivat olla asiakkaalle ihania, poikkeuksellisia elämyksiä. Esimerkiksi ystävien tapaaminen, reissut kahvilaan tai puistoon, kauppaan tai kirjastoon sekä vaikka kävelylenkkeily luonnossa. Kaikki sinänsä tavallisia asioita, jotka kuitenkin ovat elämässä hirmu tärkeitä, pieniä henkistä hyvinvointia ja mielen virkeyttä ylläpitäviä asioita.

Tänään kävin esimerkiksi mukavalla kahvilareissulla erään 95-vuotiaan asiakasrouvan kanssa. Hän oli odottanut reissua innokkaasti ja oli kiva huomata, miten hymy nousi huulille jo siinä vaiheessa, kun menin häntä hakemaan. Kahvittelimme paikassa, jonne hän ei ollut vuosiin päässyt käymään. Hän ihmetteli keskustan parkkihallien suuruutta ja nautti höyryävästä kahvista ja makeasta pullasta muistellen aikojaan Aseman koulussa 30-40-luvuilla.

Eilen kävimme kotikäynnillä Virpin kanssa asiakkaalla, joka ei ollut monen viikon takaisen kaatumisensa jälkeen uskaltanut enää lähteä ulkoilemaan yksin, vaan oli ollut varmuudeksi vain sisätiloissa. Ihan ensimmäisenä tartuimme rouvasta ja rollaattorista kiinni ja lähdimme ulkoilemaan auringonpaisteeseen. Ihana iltapäivä. Kaikille  mieleenpainuva. <3

Asiakkaiksemme saapui hiljattain myös pari leskirouvaa, jotka opettelevat kymmenien yhteisten vuosien jälkeen elämää yksin. On outoa opetella elämään arkea itsekseen, kun sen on koko elämänsä jakanut toisen kanssa. Vaikka meidät usein palkataan esimerkiksi jakamaan lääkkeitä, auttamaan kauppa-asioinnissa tai suihkuttamisessa, sosiaalisen työn merkitys toiminnassamme korostuu yhä suuremmin ja suuremmin, kun asiakkaan kanssa tutustutaan.

Katso, kuuntele, kosketa

Meistä tulee usein nopeasti tärkeitä kontakteja asiakkaillemme. Moni saattaa odottaa käyntiämme monta päivää, jos juttukaveria ei muuten omasta arjesta enää löydy. Osalla ei ole omaisia lainkaan, jolloin voimme todella olla ainoita ihmisiä, jotka koskaan käyvät kylässä. Keskustelun tarve on monella erittäin suuri ja sen vuoksi merkittävä osa työtämme on kuunteleminen. Iloisina hetkinä, kaipauksen hetkinä, muistelujen hetkinä. Me olemme läsnä ja  kuuntelemme.  Tiedämme asioita, joita ei ole koskaan kerrottu kenellekään. Kipukohtia, syviä arpia ja kaipausta. Onnenhetkiä, ilonpilkahduksia ja kyyneleet silmiin tuovia lapsuusmuistoja.

Työssä on tärkeää myös kosketus. Se, että joku joskus hieroo jalkoja, koskettaa kämmenselkää tai halaa, voi olla hyvin merkityksellistä asiakkaalle.

Tämän kaltainen työ vaatii henkistä hyvinvointia myös työntekijältä. Se, että jaksaa ottaa vastaan asiakkaan eri tunnetilat ja olla sataprosenttisesti läsnä tunnista ja päivästä toiseen, edellyttää sitä, että vastapainoksi muistaa huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan ja että asioita pääsee purkamaan myös työyhteisössä.

Se laittaa usein myös pohtimaan omaa ikääntymistään ja omia läheisiään. Minne minä itse olen menossa, mihin yhteiskuntamme on menossa, millaista oma vanhuuteni tulee olemaan? Kuka minusta huolehtii, kun en itse enää jaksa? Muistanko itse huolehtia riittävästi omista ikääntyvistä läheisistäni – ja myös itsestäni?

Näihin ajatuksiin, pohdittavaksi sinullekin.

Kaunista syyskuuta!

Taija

 

 

 

 

”Saako teidän asiakkaaksi tulla, vaikka ei olisi mitään erityistä sairaanhoidollista ongelmaa?” Useamman kerran esitetty kysymys, johon vastaan joka kerta, että parasta sairaanhoidon tarpeen ehkäisyä on hyvä terveydenhoito. Asiakkaaksemme voi aina tulla, kun oma hyvinvointi askarruttaa.

Se tarkoittaa terveyden edistämistä, terveellisten elämäntapojen vaalimista, varhaista puuttumista havaittavissa oleviin epäkohtiin, itsensä kuuntelua ja oman hyvinvoinnin asettamista tärkeysjärjestyksen kärkipäähän. On aina hienoa, jos ihminen malttaa pysähtyä pohtimaan näitä asioita jo ennen kuin sairaus on puhjennut tai liikapainoa kertynyt parikymmentä kiloa.

Alkuvuodesta sain työparikseni osa-aikaisen terveydenhoitajan Jenni Ristahon. Iloitsen suuresti kollegani kanssa työskentelystä, toimintamme kehittämisestä ja asiakkaidemme hyvinvoinnin edistämisestä! Ajattelinkin tässä blogissa avata tarkemmin sitä, mitä kaikkea tekemämme terveydenhoitotyö sisältää.

Eräs asiakkaani ihmetteli viime viikolla sitä, miten hänen painonsa on pudonnut hurjaa vauhtia viimeiset pari kuukautta, kun olemme aloittaneet työskentelyn yhdessä, vaikka hän on syönyt mielestään erittäin hyvin ja paljon. Lisäksi hän ihmetteli sitä, miten olen saanut hänen kauppalaskunsa pienenemään. 🙂 Ennen hän oli tehnyt laihduttajan tyypillisen virheen: jättänyt aterioita syömättä siinä toivossa, että se nopeuttaisi prosessia.

Onnistuneen painonhallinnan ja terveellisten ruokatottumusten avainsanoja ovat monipuolisuus, säännöllisyys ja oikea ateriakoko. Kun huolehtii siitä, että lautasella on vaihtelevasti lihaa, kalaa, kanaa, kasviksia ja täysjyväviljoja, ollaan jo pitkällä. Proteiinit, vitamiinit ja raudantarve on hyvä miettiä oman terveydentilan ja elämäntilanteen sekä iän kautta. Kaupassa voi metsästää sydän-merkittyjä tuotteita, jotka ovat usein vähäsuolaisia, vähärasvaisia eivätkä sisällä niin paljon piilosokeria. Kaalisoppadieetteihin ja muihin trendeihin en ole ikinä uskonut. Sen sijaan kohtuullisuuteen, maalaisjärkeen ja itsensä kuuntelemiseen, pysyvään elämäntapamuutokseen. Myös liikunnan merkitys on oleellinen. Vanhemmiten aineenvaihdunta hidastuu. Liikunta toimii myös hyvän mielen ylläpitäjänä. Päihteidenkäyttö vaikuttaa niin vyötärönympärykseen kuin mielenterveyteen.

Terveydenhoitaja on terveyden edistämiseen erikoistunut sairaanhoitaja. Minulle se on vahvasti myös ideologia. Terveydenhoitotyö on aina ennalta ehkäisevää ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Sairaudenkin keskellä voidaan ehkäistä lisäsairauksia ja ylläpitää ihmisen toimintakykyä ja hyvää mielialaa niissä puitteissa kuin se kullakin on mahdollista. Ihmisen omalla motivaatiolla, aloitekyvyllä ja mielialalla on suuri merkitys, joka toimii voimavarana myös silloin, kun ihminen kohtaa terveydellisiä haasteita.

Mitä me terveydenhoitajat sitten teemme?

Terveystarkastuksia, ravitsemusohjausta, liikuntaneuvontaa, painonhallinnan tukemista. Keskustelukäyntejä, arjen tukemista. Sairaalasta kotiutumisen jälkeisen sairaanhoidon ohessa suunnittelemme sitä, miten asiakas tulee pärjäämään kotona ja millainen ympäristö tukee hänen selviytymistään itsenäisesti. Mikä on paranemisprosessin kannalta olennaista? Mihin tarvitaan apua?

Kartoitamme asiakkaan voimavaroja, toimimme kuuntelijoina, rinnalla kulkijoina ja terveyden asiantuntijoina. Teemme alustavia muistitestauksia ja ohjaamme tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Usein terveydenhoito ja sairaanhoito kulkevat käsi kädessä. Otamme verikokeita ja pikanäytteitä, hoidamme haavoja, mittaamme verenpainetta, verensokereita ja teemme korvahuuhteluita. Tuemme myös päihdeongelmien kanssa kamppailevia asiakkaita raittiina pysymisessä ja toisinaan ohjaamme muiden palvelujen piiriin tarpeen mukaan.

Olen koulutukseltani myös auktorisoitu seksuaalineuvoja. Sairauden tai vamman kohdatessa ihmistä koen tärkeäksi sen, että asiakkaalla on halutessaan mahdollisuus keskustella myös siitä, miten se muuttaa hänen kehonkuvaansa, vaikuttaa parisuhteeseen, omaan miehisyyteen, naiseuteen tai seksuaalisuuteen. Näiden asioiden ja ajatusten kanssa ihminen jää herkästi hyvin yksin.

Terveydenhoitajan työssä rakastan sitä, että päivät ovat vaihtelevia ja asiakaskunta monipuolista. Eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa elävien ihmisten kanssa työskentely on avartavaa ja antoisaa. Se tarjoaa myös minulle itselleni jatkuvasti mahdollisuuden oppia uutta.

 

Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme!

Ihanaa huhtikuuta!

Taija

 

 

Kesäisen D-vitamiinin varasto loppuu parissa kuukaudessa. Sen vuoksi pimeinä kaamoskuukausina tarvitaan suun kautta saatavaa D-vitamiinilisää. Olethan muistanut ottaa oman d-vitamiinipurkkisi jo esille?

Hyviä d-vitamiinin lähteitä

Työvuosieni aikana olen kohdannut asiakkailla toisinaan hyvin matalia d-vitamiiniarvoja, niin nuorilla koululaisilla kuin vanhuksillakin. Sitä on yleensä lähdetty selvittämään silloin, kun ihminen on ollut erityisen väsynyt tai infektioaltis. Tärkeä huomioitava asia on ihmisen ravitsemus.  Hyvä ravitsemus turvaa ihmisen riittävän energian saannin, mutta myös riittävän ravintoaineiden saannin. Yksipuolisessa ruokavaliossa vitamiinien puutokset ovat yleisempiä.

Hyviä luonnollisen d-vitamiinin lähteitä ovat kala, vitaminoidut maitotuotteet ja rasvat, erityisesti vitaminoidut margariinituotteet. Pienessä määrin myös kananmuna.

Toinen huomioitava asia on tietysti myös mahdollisuus ulkoiluun. Jos ihminen joutuu olemaan esimerkiksi laitoshoidossa ympäri vuorokauden ja ulkoilu on vähäistä, d-vitamiinia ei auringosta juurikaan saa.

Harvalle ihmiselle ravinto kuitenkaan riittää tuomaan tarpeeksi d-vitamiinia, lähes poikkeuksetta tarvitaan myös d-vitamiinilisää. D-vitamiinivalmisteen käyttöä suositellaan Suomessa kaikille yli 75-vuotiaille ympärivuotisesti 20 mikrogrammaa päivässä. Lasten ja aikuisten kohdalla suositukset ovat pienemmät, voit tarkistaa oman ja perheesi suositukset Eviran sivuilta tästä. Oma d-vitamiiniannostus on hyvä miettiä kuitenkin yksilöllisesti esimerkiksi hoitavan lääkärin kanssa, huomioiden ikä, kokonaisvaltainen terveydentila sairauksineen sekä ravitsemus.

Mitä hyötyä d-vitamiinista on?

Jokainen tietää, että d-vitamiinipuutos lapsella voi johtaa riisitautiin. Erityisen tärkeää d-vitamiini onkin lapsille, joiden luut ovat vasta kehittymässä, sekä ikääntyneille. D-vitamiini ehkäisee luukatoa. D-vitamiini auttaa vahvistamaan luita siten, että se edesauttaa kalsiumin imeytymistä luustoon. Ikäihmisten kohdalla tämä on erityisen tärkeää luunmurtumien ehkäisyssä esimerkiksi kaatumisia ajatellen.

D-vitamiinin riittävän saannin on todettu vaikuttavan myös muistiin ja oppimiskykyyn myönteisesti, mikä on tärkeä seikka kaikenikäisillä ihmisillä. Hyvinvointi lähtee hyvästä ja virkeästä mielestä!

D-vitamiini auttaa myös vahvistamaan vastustuskykyä eli se vähentää infektioalttiutta. Tästä on hyötyä erityisesti talviaikaan, jolloin flunssat, influenssat ja vatsataudit jylläävät. Lisäksi d-vitamiini auttaa jaksamaan pimeän vuodenajan yli, jolloin aurinkoa ei täällä Pohjolassa juurikaan näy.

D-vitamiinin terveysvaikutuksia tutkitaan koko ajan. Luukadon lisäksi D-vitamiinin puutos on yhdistetty muihin sairauksiin, kuten diabetekseen, syöpään, verenkiertotauteihin ja hermoston rappeumatauteihin. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin d-vitamiinin puutoksen yhteyttä ms-tautiin.

Jos oma d-vitamiinitaso mietityttää, oman arvon voi käydä tarkistuttamassa.

Erinomaista luettavaa lapsiperheen ruokailuun ja ravitsemukseen liittyen löydät THL:n ja Ravitsemusneuvottelukunnan teoksesta Syödään yhdessä (2016).  Ikäihmisten ravitsemukselliset tarpeet on tuotu hyvin esiin teoksessa Ravitsemussuositukset ikääntyneille (2010).

 

Virkeitä syyspäiviä Sinulle!

 

Taija

Blogissa käytetyt lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Evira, Terveyskirjasto, Yle uutiset. Saatavilla 18.10.2017.
Kuvat H. Varonen & T. Tetri-Kivikangas.