Artikkelit

Antaisinko lahjaksi hyvää mieltä & huolenpitoa?

Joulun lähestyessä pohdimme jälleen sitä, mitä hankkia lahjaksi läheisillemme. Synkän marraskuun keskellä minäkin saan energiaa siitä, kun olen alkanut askarrella sekä läheisilleni että asiakkaillemme joulukortteja. Joulu on hyvän tahdon ja hiljentymisen juhla. On aikaa viettää pyhiä rauhassa läheisten kanssa, syödä ihania jouluruokia, nauttia joululeivonnaisten tuoksuista ja antaa silmien levätä kynttilänvalossa. Joululaulut tuovat iloa ja valoa pimeään vuodenaikaan. Jos ollaan onnekkaita, maakin on valkoinen.

Tämän työn kautta olen kohdannut myös sen pahalta tuntuvan tosiasian, että moni ihminen viettää joulua ihan yksin. Monesti olen sitä miettinyt, miltä tuntuu, kun ei ole kerta kaikkiaan ketään? Ei arjessa eikä juhlassa. Se nostaa palan kurkkuun joka kerta. Mistä yksinäinen ihminen löytää mielekkyyden ja merkityksellisyyden elämäänsä yhä uudelleen, jos sitä ei voi jakaa kenenkään kanssa?

Myös meillä on asiakkaita, joilla ei ole omaisia. Aivan kerta kaikkiaan ihania sellaisia. Olemme jo hyvissä ajoin miettineet, miten toisimme heille jouluiloa ja merkityksellisiä hetkiä pyhien lähestyessä, jotta joulu olisi iloinen juhla myös heille, jotka valmistelevat sitä yksin. Olemmekin päättäneet osallistua jouluvalmisteluihin, leivontaan ja korttien askarteluun yhdessä asiakkaiden kanssa. Sain idean, että järjestämme heille myös pikkujoulut uudessa toimitilassamme! Niin moni ilahtui kovasti käydessään avajaiskahveillamme.

Muutamalle yksinäiselle olemme päättäneet tehdä joulua edeltävänä viikonloppuna yllätysvisiitin pienen lahjan kera. Se tulee varmasti tuomaan heille suurta iloa, mutta se tuo sitä ehdottomasti myös meille.

Paitsi juhlassa, moni ikääntyvä ihminen on yksin myös arjessa. Usein omanikäiset ystävät ovat edesmenneet, ja läheiset saattavat asua pitkän matkan päässä tai olla päivät kiireisiä töissään. Päivä toisensa jälkeen yksin kotona istuskellessa liian moni tuntee olonsa yksinäiseksi, kun samat rutiinit toistuvat päivästä toiseen.

Tänä jouluna voit muistaa läheistäsi lahjakortilla. Paitsi että saat kauttamme terveydenhoidolliset palvelut, tuomme läheisesi arkeen iloa, elämyksiä, juttuseuraa ja konkreettista apua kodin puuhiin. Meillä ei ole kiire, työskentelemme rauhassa ja asiakkaamme toiveita kunnioittaen.

Tässä muutamia esimerkkejä siitä, mitä olemme yhdessä asiakkaidemme kanssa tänä vuonna puuhastelleet:

  • askarrelleet kortteja
  • leiponeet pullaa ja lettuja
  • valmistaneet maistuvaa kotiruokaa
  • käyneet ajelulla, kahviloissa, ravintoloissa, näyttelyssä
  • vierailleet mansikka- ja luomutiloilla
  • toteuttaneet sairaudenhoitoa, painonpudotusta, elämäntaparemonttia
  • tehneet muistijumppaa, pelanneet älypelejä, opetelleet kännykän käyttöä
  • tehneet kävelyretkiä ja jumppaa yhdessä
  • käyneet puistoissa ja järven rannalla
  • ilahduttaneet asiakkaitamme koiriemme Vilman, Saimin ja Aishan vierailuilla
  • avustaneet asiakkaitamme lääkärissä, laboratoriossa, sairaaloissa, hammaslääkärissä
  • hoitaneet asiakkaiden kanssa kelan paperit, apteekkiasiat, edunvalvonta-asiat, kotitalousvähennykset
  • istuttaneet kukkia, tutkineet vanhoja valokuvia
  • käyneet vaateostoksilla ja kukkakaupoissa
  • auttaneet kasaamaan huonekaluja ja sisustamaan kotia
  • valinneet yhdessä lahjoja puolisolle tai muille läheisille
  • jutelleet, iloinneet, olleet läsnä arjessa ja juhlassa
  • viettäneet synttäreitä

Mitä jos tänä jouluna materian sijaan muistaisit läheistäsi lahjakortilla, jolla hän voi valita itselleen hyvinvointia tukevia palveluita, iloista mieltä sekä apua kotiin? Joko kertaluonteisesti tai läpi vuoden jatkuvana palveluna. Muistathan, että kaikista sosiaalipalveluistamme saa kotitalousvähennystä.

Pääset tutustumaan lahjakortin tilaamiseen tästä.

Ihanaa joulukuun odotusta!

Taija

/0 Comments/by

Tervetuloa Hyvinvointipisteen palveltavaksi!

Mahdottoman innostava syksy takana! 🙂

On oltu niin Helsingin Hyvä ikä -messuilla, Riihimäen Ikääntyvien messuilla kuin Hyvinkään Seniorimessuilla tapaamassa asiakkaita, omaisia, paikallisia yhdistystoimijoita sekä muita alan yrittäjiä. On saatu käydä antoisia keskusteluja, visioida, rakentaa uutta ja innostua kerta toisensa jälkeen siitä, miten pääsemme jatkossakin kehittämään palveluitamme entistä asiakaslähtöisemmiksi ja ihmisen kokoisiksi. On viritelty myös mielenkiintoisia yhteistyökuvioita ja hyväntekeväisyyshankkeita. Messuilla saatu positiivinen palaute lämmitti mieltä kovasti.

Ilolla kerron, että 1.11. alkaen Kotiterveydenhoito Tetri ja yhteistyökumppanimme Jalkakeidas ovat aloittaneet yhteistyön myös Fysioterapiaklinikka Manualfix Oy:n kanssa. Jatkossa toimimme kaikki yhdessä samoissa tiloissa Hyvinvointipisteellämme osoitteessa Uudenmaankatu 43, Hyvinkää.

Löydät toimitiloistamme niin toimisto- kuin hoitotilat. Marraskuun alusta lähtien Hyvinvointipisteellä sinua palvelevat jalkahoitaja Katja Markkanen ja manipulatiivinen fysioterapeutti Heikki Martola sekä kiropraktikko Jukka Martola. Lisäksi koko Kotiterveydenhoito Tetrin henkilökunta työskentelee toimitiloista käsin ja tuo kotiin terveydenhoito-, sairaanhoito- ja hoiva- sekä virkistyspalveluja. Tulemme järjestämään tiloissa säännöllisesti myös hyvinvointia ja mielen virkeyttä tukevaa toimintaa, mistä olen todella innoissani!

Vuodenvaihteen jälkeen tiloissa aukeaa myös terveydenhoitajan vastaanottotoiminta, jossa terveydenhoitajat Taija Tetri-Kivikangas ja Jenni Ristaho palvelevat sinua sekä läheistäsi kiireettömästi ja sinulle sopivana ajankohtana.

Hyvinvointipisteen yrittäjät Katja Markkanen (Jalkakeidas), Heikki Martola (Manualfix Oy) & Taija Tetri-Kivikangas (Kotiterveydenhoito Tetri)

Syksyyn on toki mahtunut myös hetkiä, joissa olemme kulkeneet asiakkaidemme rinnalla vaikeissa ja raskaissakin tunnelmissa. Myötäelämme usein kovastikin asiakkaidemme taipaleella mukana ja ajoittain asiakkaiden kohtaamat haasteet elämässä ovat tuntuneet surullisilta ja kohtuuttomilta vierestä seurattuna. On pidetty kädestä kiinni ja käyty syviä keskusteluja, pohdittu tulevaa ja kiitetty menneestä.

Synkät hetket vahvistavat kuitenkin joka kerta tunnettani siitä, miksi teemme tätä työtä. Meillä on missio: se on joka päivä tuoda iloa, huolenpitoa ja hyvinvointia asiakkaidemme elämään. Me annamme itsestämme työssämme paljon, mutta saamme tuon kaiken moninkertaisena takaisin joka kerta, kun onnistumme tuottamaan iloa ja hyvää oloa asiakkaillemme.

Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme ja myös Hyvinvointipisteemme avajaiskahveille lauantaina 10.11. klo 10-14 sekä maanantaina 12.11. klo 10-14.

Iloa hämärään marraskuuhun!

Taija

 

/0 Comments/by

Arjessa, hetkissä, elämyksissä

Kartoituskäynnit ovat minusta aina ihania. Koskaan ei tiedä, kuka oven tulee avaamaan ja millaisia tarinoita jutellessa paljastuu. Myös koti kertoo aina jotain asukkaastaan. Yksi työmme kiehtovia puolia onkin se, että saamme koko ajan tavata erilaisia ihmisiä tarinoineen ja mitä erilaisimmissa kodeissa. Nyt alkusyksystä on tehty taas runsain mitoin uusia kartoituskäyntejä ja tutustuttu.

Tulisitko arjen kaveriksi?

Viime aikoina olen huomannut selkeän ilmiön siinä, että yhä useammin meiltä toivotaan iäkkäälle asiakkaalle paitsi terveydenhoidollisia palveluita ja hoiva- ja kotipalveluita, myös tietynlaista ”arjen kaveruutta”. Virkistystä, piristystä, juttuseuraa, ihmistä, jolle kertoa arjen huolet ja ilot. Ihmistä, jonka kanssa jakaa asioita luottamuksellisesti. Ihmistä, joka käy säännöllisesti kurkkaamassa, että kaikki on hyvin ja auttaa, jos ei ole.

Liian usein iäkkään ihmisen elämä kaventuu neljän seinän sisään, kun läheisiä ihmisiä ei arjessa ole, ja kynnys lähteä yksin liikkeelle on kasvanut liian suureksi. Minusta on sietämätöntä, miten paljon maailmassa on yksinäisyyttä! Myös omaishoitajien elämä voi tahtomattaan kaventua kodin neliöihin, koska irrottautuminen on vaikeaa ja voimavarat rajalliset. Myös omaishoitajilla on usein kova tarve purkaa tunteitaan, kun siihen tulee sopiva hetki. Toivoisin, että yhteiskunta tukisi heitä entistä enemmän.

Sinun arkesi on toisen elämys

Tässä työssä olen havahtunut viimeksi tänään ja eilen siihen, kuinka asiat, jotka ovat minulle ja monelle muulle osa tavallista arkielämää, voivat olla asiakkaalle ihania, poikkeuksellisia elämyksiä. Esimerkiksi ystävien tapaaminen, reissut kahvilaan tai puistoon, kauppaan tai kirjastoon sekä vaikka kävelylenkkeily luonnossa. Kaikki sinänsä tavallisia asioita, jotka kuitenkin ovat elämässä hirmu tärkeitä, pieniä henkistä hyvinvointia ja mielen virkeyttä ylläpitäviä asioita.

Tänään kävin esimerkiksi mukavalla kahvilareissulla erään 95-vuotiaan asiakasrouvan kanssa. Hän oli odottanut reissua innokkaasti ja oli kiva huomata, miten hymy nousi huulille jo siinä vaiheessa, kun menin häntä hakemaan. Kahvittelimme paikassa, jonne hän ei ollut vuosiin päässyt käymään. Hän ihmetteli keskustan parkkihallien suuruutta ja nautti höyryävästä kahvista ja makeasta pullasta muistellen aikojaan Aseman koulussa 30-40-luvuilla.

Eilen kävimme kotikäynnillä Virpin kanssa asiakkaalla, joka ei ollut monen viikon takaisen kaatumisensa jälkeen uskaltanut enää lähteä ulkoilemaan yksin, vaan oli ollut varmuudeksi vain sisätiloissa. Ihan ensimmäisenä tartuimme rouvasta ja rollaattorista kiinni ja lähdimme ulkoilemaan auringonpaisteeseen. Ihana iltapäivä. Kaikille  mieleenpainuva. <3

Asiakkaiksemme saapui hiljattain myös pari leskirouvaa, jotka opettelevat kymmenien yhteisten vuosien jälkeen elämää yksin. On outoa opetella elämään arkea itsekseen, kun sen on koko elämänsä jakanut toisen kanssa. Vaikka meidät usein palkataan esimerkiksi jakamaan lääkkeitä, auttamaan kauppa-asioinnissa tai suihkuttamisessa, sosiaalisen työn merkitys toiminnassamme korostuu yhä suuremmin ja suuremmin, kun asiakkaan kanssa tutustutaan.

Katso, kuuntele, kosketa

Meistä tulee usein nopeasti tärkeitä kontakteja asiakkaillemme. Moni saattaa odottaa käyntiämme monta päivää, jos juttukaveria ei muuten omasta arjesta enää löydy. Osalla ei ole omaisia lainkaan, jolloin voimme todella olla ainoita ihmisiä, jotka koskaan käyvät kylässä. Keskustelun tarve on monella erittäin suuri ja sen vuoksi merkittävä osa työtämme on kuunteleminen. Iloisina hetkinä, kaipauksen hetkinä, muistelujen hetkinä. Me olemme läsnä ja  kuuntelemme.  Tiedämme asioita, joita ei ole koskaan kerrottu kenellekään. Kipukohtia, syviä arpia ja kaipausta. Onnenhetkiä, ilonpilkahduksia ja kyyneleet silmiin tuovia lapsuusmuistoja.

Työssä on tärkeää myös kosketus. Se, että joku joskus hieroo jalkoja, koskettaa kämmenselkää tai halaa, voi olla hyvin merkityksellistä asiakkaalle.

Tämän kaltainen työ vaatii henkistä hyvinvointia myös työntekijältä. Se, että jaksaa ottaa vastaan asiakkaan eri tunnetilat ja olla sataprosenttisesti läsnä tunnista ja päivästä toiseen, edellyttää sitä, että vastapainoksi muistaa huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan ja että asioita pääsee purkamaan myös työyhteisössä.

Se laittaa usein myös pohtimaan omaa ikääntymistään ja omia läheisiään. Minne minä itse olen menossa, mihin yhteiskuntamme on menossa, millaista oma vanhuuteni tulee olemaan? Kuka minusta huolehtii, kun en itse enää jaksa? Muistanko itse huolehtia riittävästi omista ikääntyvistä läheisistäni – ja myös itsestäni?

Näihin ajatuksiin, pohdittavaksi sinullekin.

Kaunista syyskuuta!

Taija

 

 

 

 

/0 Comments/by

Yhteistyön iloa ja kesän odotusta

Iloista kesäkuun alkua! Siitä huomaa, että kalenteri on mukavan täynnä töitä, kun edellisestä blogista on taas pari kuukautta vierähtänyt. 🙂 Kiitollinen mieli!

Vappuna yritys juhlisti 1-vuotista taivaltaan, ja sen kunniaksi veimme jokaiselle asiakkaallemme kevätkukkasen ikkunalaudalle ilahduttamaan. Useimmilla asiakkailla kukkaset iloitsevat auringosta ikkunalla edelleen. Vuoden yrittäjyyden jälkeen aloittelin toisen vuoden kiitollisissa ja iloisissa tunnelmissa, onni tehdä tätä työtä tässä hetkessä näiden ihmisten parissa.

Kevään aikana erityisen ilahduttavaa on ollut hyvä ja monipuolinen yhteistyö eri toimijoiden kesken asiakkaiden asioita hoitaessa. Terveydenhoitajana koen moniammatillisen yhteistyön aina tosi hedelmälliseksi, voimme puolin ja toisin oppia toisiltamme uutta. Monia hyviä palavereja on istuttu eri toimijoiden kesken ja sitä kautta saatu parannettua sekä asiakkaan arkea että toisinaan myös läheisten voimavaroja. Tässä työssä yhteistyötä eri ammattialojen osaajien kanssa on koko ajan ja haluankin lausua lämpimät kiitokseni asiakkaiden kanssa saamastamme hyvästä ja lämminhenkisestä palvelusta esimerkiksi Hyvinkään kaupungin ikääntyvien palveluille, kuntoutuspalveluille, Kirjavantolpan apteekille, Lääkärikeskus Mehiläiselle sekä tietenkin ihanalle yhteistyökumppanillemme Jalkakeitaalle, jonka jalkahoitaja Katja Markkanen on hoitanut asiakkaittemme jalkoja kesäkuntoon kotikäynneillä läpi kevään.

Rinnallani on kulkenut muutama ihana yrittäjäkollega, joiden kanssa on vaihdettu ajatuksia, kehitetty toimintaa, oltu vertaistukena arjessa ja ideoitu yhteistyötä. Erityiskiitos Katja, Linda ja Iida! <3

Asiakkaiden ja omaisten kanssa on vietetty monia arvokkaita hetkiä. Olen erityisen iloinen siitä, että toimintamme sydän ja agenda, terveyden edistäminen, on ollut koko ajan toimintamme fokuksessa. Kuten eräs omainen puhelimessa minulle sanoi, ”vaikka sairaanhoitoa ei enää niin paljon tarvita, niin on edelleen todella hyvä, että käytte. Se on nimenomaan sitä terveydenhoitoa”. Juuri näin! Ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin rakentaminen päivittäin on sydämen asia minulle. Mitä enemmän panostetaan terveyden edistämiseen, sitä vähemmän tulevaisuudessa tarvitaan sairaanhoitoa.

Hyvinvoinnin edistämistä olemme tehneet mm. seuraavien juttujen kautta: asiakkaiden kanssa on käyty virkistäytymässä erilaisissa paikoissa sekä liikuttu toimintakyvyn rajoissa ulkoilmassa, on pelattu muisti- ja älypelejä, tehty puutarhatöitä, luettu lehtiä ja kuunneltu musiikkia, leivottu ja laitettu ruokaa, jumpattu ja kuntouduttu. On iloittu yhdessä painonpudotusprojektien edistyessä ja kerrattu terveellistä ruokavaliota ja opeteltu poimimaan kaupasta sydän-merkittyjä tuotteita. On karkoitettu yksinäisyyttä yhdessäololla ja mukavalla touhuamisella sekä henkevillä keskusteluilla.

Toivotan sinulle oikein ihanaa, aurinkoista ja antoisaa kesäaikaa!

 

 

 

Taija

/0 Comments/by

Inhimillinen ikävä toisen luo

 

”Mietin tänään, että jaksaisiko sitä nousta ollenkaan sängystä ylös. Sitä kun on niin yksin.”

Yleensä niin iloisen seniorin suusta kuultu kommentti hiljensi ja laittoi miettimään vielä useamman päivän sen jälkeen. Työssäni tapaan vanhoja ihmisiä, joista osalla on ikää jopa yli yhdeksänkymmentä vuotta. Ensimmäinen ajatus on minullakin usein, että onpa ihanaa, kun ihminen on saanut elää niin pitkän elämän terveenä ja edelleen jaksaa tehdä ja touhuta. Voi, kun saisin itsekin!

Vaikka näiden ihanien ikäihmisten kanssa meillä on usein hauskaa ja keksimme mukavaa tekemistä päivän piristeeksi, on pitkällä iällä myös kääntöpuolensa. On rankkaa, kun ympäriltä ikätoverit ja läheiset sairastuvat ja menehtyvät eikä yhdistysten tapaamisista löydä enää ketään oman ikäistään juttukaveria. Kuulon huonontuessa puolin ja toisin puhelinkeskustelut voivat olla haasteellisia. Jos puoliso on menehtynyt tai puolisoa ei ole ikinä ollutkaan, lapset ovat kiireisiä tai kaukana tai heitäkään ei ole, voi vanhuus olla hyvin yksinäistä ja kulminoitua muutaman seinän sisällä tapahtuviin toistuviin rutiineihin. Etenkin, jos ei yksin uskalla tai halua lähteä liikkeelle.

Työskentelin monta vuotta kunnalla terveydenhoitajana. Viimeisimmässä työpaikassani minulla oli huoneentaulu, jossa luki teksti ”Tärkeintä ei ole kuinka paljon elämässäsi on päiviä, vaan kuinka paljon päivissäsi on elämää”. Tuo lause on avautunut minulle entistä konkreettisemmin nyt kotihoitoyrittäjänä. Sain joululahjaksi toivomani Maaret Kallion kirjan Inhimillisiä kohtaamisia, ja sen myötä ajattelen yhä vahvemmin niin, että suuri merkitys on myös sillä, minkälaisia kohtaamisia elinpäiviimme mahtuu. Suosittelen lämpimästi kirjaa.

Paljon puhutaan siitä, miten ikääntyvien terveydenhoitopalveluille on yhä lisääntyvää tarvetta. Puolen vuoden yrittäjyyden pohjalta totean, että paljon tarvetta on myös sosiaalipalveluille. Usein se, että käyn jakamassa lääkkeet tai mittaamassa verenpaineet on asiakkaan terveydelle toki erittäin tärkeä asia, mutta mielen virkeyden kannalta yhtä tärkeää on usein se, että hän pääsee keskustelemaan ja saa sosiaalisen tapahtuman päiväänsä. Sen vuoksi haluan varata kotikäynneille aina riittävästi aikaa. Silloin asiakas pääsee jakamaan vanhoja lapsuusmuistoja, nauramaan hauskoille tapahtumille menneisyydestä, esittelemään perheen valokuvia vuosikymmeniltä tai kunniamerkkejä, pohtimaan yhdessä politiikkaa tai muuta maailmanmenoa. Muistelemaan aikaa, jolloin puoliso vielä eli, ja lapset olivat kotona.

Jokainen tarvitsee jonkun, jolle purkaa sydäntään myös silloin, kun on huono päivä, ja olo on yksinäinen. Jonkun, jonka kanssa lähteä ulos raittiiseen ilmaan, kauppareissulle, kahvilaan, saunavuorolle, kirjastoon. Tai jonkun, jonka kanssa ihan vaan istua kotona sohvalla ajatuksia jakamassa. Jonkun, jolle voi purkaa joskus myös vuosien kaipauksen, ikävän, yksinäisyyden, surun ja väsymyksen. Aidosti, kiireettömästi, inhimillisesti, siinä hetkessä.

Sitten taas jaksaa touhuta.

Myös toisen ihmisen kosketuksen kaipuu voi olla suuri, ja se tulisi myös kotihoidossa huomioida mahdollisuuksien mukaan. Aiheesta olen kirjoittanut aiemmin viime syksynä blogiini Kosketuksen merkityksestä.

Oikein hyvää alkanutta vuotta Sinulle ja läheisillesi. Ollaan läsnä toisillemme! 

Taija

/0 Comments/by

Turvallisuutta ikääntyvän arkeen

Tiesitkö, että Suomessa tapahtuu noin 800 000 koti- ja vapaa-ajan tapaturmaa vuosittain?

Kartoituskäyntejä tehdessä asiakkailla on tärkeää havainnoida asunnon turvallisuutta. Se on aivan yhtä tärkeä elementti kuin asiakkaan sairauksien, elintapojen ja läheisverkostojen läpikäynti. Kotikäynneillä olen saanut huomata, että ihmiset asuvat hyvin erilaissa asuinolosuhteissa ja ympäristöissä. On aivan eri asia lähteä kartoittamaan ihmisen avun tarvetta kerrostalokolmiossa keskustan hissitalossa kuin 40-luvun omakotitalossa 20km lähimmästä keskuksesta ja palveluista.

Ihminen itse tarkastelee omaa elinympäristöään usein hieman eri näkövinkkelistä kuin satunnaisella käynnillä oleva ulkopuolinen ammattilainen. Asuntoon astuessani huomaan, jos matonreunat ovat rullalla, lattialla lojuu vaarallisia johtoja tai muita sinne kuulumattomia tavaroita. Kiinnitän huomiota siihen, että keittiössä sammutuspeite on helposti saatavilla hellan läheisyydessä ja palovaroittimet on paikoillaan ja toiminnassa. Myös se, miten helposti asunnosta päästään ulos tai sinne päästään sisään, ovat olennaisia asioita, etenkin, jos liikutaan apuvälinein. Ikääntyneillä erityisesti pesutilat ovat toisinaan hyvin haasteellisia suhteessa omaan toimintakykyyn, ja kynnys avun pyytämiselle pesutilanteissa on usein korkealla.

Koska ikäihminen itse ei enää välttämättä kykene havainnoimaan asuntonsa vaaranpaikkoja tai teettämään asunnossa korjaustoimenpiteitä, läheiset ja omaiset nousevat tärkeään asemaan tässä kohtaa. Yhteistuumin on hyvä miettiä, miten ikäihmisen arjen saa pidettyä mahdollisimman turvallisena. Pienilläkin asunnon muutoksilla voidaan ehkäistä tapaturmia; esimerkiksi kynnysten poistamisella tai muokkaamalla niitä pienemmiksi voidaan ehkäistä kompastumisia. Löytyykö läheisesi keittiöstä liesivahti? Liesivahdin asentamisella voidaan ehkäistä tulipalon syttymistä, jos levy unohtuukin päälle. Tämä on erityisen tärkeää muistisairailla henkilöillä.

Riittävän valaistuksen ja valokatkaisijoiden määrällä voidaan turvata se, ettei ikäihminen joudu liikkumaan hämärässä, jossa vaaranpaikkoja on entistä vaikeampi havaita. Osa vanhuksen kodin turvallisuutta ovat asianmukaiset apuvälineet: tukikahvat, kaiteet, suihkutuolit ja liukuesteet. Onko kylpyhuoneen lattia märkänä liukas? Kaatumisen varalta ikääntyneellä on hyvä olla turvapuhelin, jolla hälyttää apua. Hyvä on pohtia myös turvallisuutta eri vuodenaikoina. Joutuuko läheisesi ajelemaan pitkiä automatkoja liukkailla teillä talvella tai kantamaan yksin suuria ruokakasseja kaupasta kotiin? Kerryttääkö syksyn vesisade lammikkoja liukkaiden puulaattojen päälle omakotitalon pihalla? Jäätyvätkö portaat? Kuka hiekoittaa pihan?

Näin terveydenhoitajan näkövinkkelistä katsottuna merkittävä osa arjen turvallisuutta ovat ehdottomasti myös elintavat ja terveyteen liittyvät asiat. Hoitosuunnitelmaa tehdessä kartoitetaan esimerkiksi aistien toiminta; sillä on suuri merkitys, että ihmisellä on asianmukaiset silmälasit tai tarvittaessa kuulokoje. Säännöllinen lääkelistan päivittäminen lääkärin vastaanotolla on yhtä tärkeää kuin riittävä, terveellinen ja monipuolinen syöminenkin. Lääkkeet tulee ottaa oikeina annoksina ja oikeaan aikaan. Riittävä yöuni on tärkeää. Myös päihteidenkäytöllä voi olla merkittäviä yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Iäkkäälle pienikin alkoholin määrä voi lisätä altiutta tapaturmille. Alkoholin käytöstä kannattaa siis reilusti kysyä myös ikäihmiseltä. Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu monista eri osa-alueista, joista kaikki ovat merkityksellisiä.

Ikäihmisen toimintakykyä tulisi pitää yllä mahdollisimman pitkään. Hyvillä apuvälineillä ja ympäristön olosuhteilla on suuri merkitys ikääntyneen liikkumisen ja ulkoilun mahdollistamisessa. Nastat kengänpohjissa ja riittävä hiekoitus pihalla turvaavat ulkoiluhetkiä siinä missä riittävän avoimet kulkureitit ja heijastimetkin. Joskus pelkkä kaatumisenpelko voi estää ikäihmistä uskaltautumasta ulos liikkumaan. Silloin on hyvä ajatus hankkia arkipäiviin seuraa, virikkeitä ja turvaa, jotta elämä ei kutistu neljän seinän sisälle. Arjessa pienikin liikunta ylläpitää toimintakykyä, mutta myös virkeää mieltä ja hyvää oloa.

 

Hyvää tietoa tapaturmien ehkäisemisestä ikääntyneillä – ja toki myös muilla ihmisillä – löydät osoitteesta www.kotitapaturma.fi tai Turvallisia vuosia -esitteestä, jota ovat olleet suunnittelemassa mm. Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Punainen Risti sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Muista tallentaa niin ikäihmisen kuin lapsenkin puhelimeen myös yleinen hätänumero 112.

Turvallista marraskuuta! 

Taija

 

/by