Artikkelit

Mieltä lämmittävää asiakaspalautetta

Vuoden 2020 lopulla teetimme asiakkaillamme jälleen palautekyselyn, jota purimme rauhassa vielä läpi tammikuun. Jokavuotiseen tapaan halusimme kysellä asiakkailtamme mielipiteitä ja ajatuksia siitä, miten olemme onnistuneet ja miten voisimme kehittää toimintaamme yhä paremmaksi ja monipuolisemmaksi. Asiakkaiden kuuntelu on kaiken asiakaspalvelun kulmakivi, koska teemme työtämme parantaaksemme asiakkaidemme elämänlaatua ja helpottaaksemme heidän arkeaan. He maksavat palkkamme, ja heidän toiveensa ohjaavat sitä, millaiseen suuntaan toimintamme kasvaa ja kehittyy.

Palautelomakkeita jaettiin kaikille asiakkaillemme ja vastausprosentti oli ilahduttavan suuri, lähes kaikki palauttivat palautekyselyn. Erityisen mieltä lämmittävää oli paitsi positiivinen palaute, myös se, miten moni oli nähnyt vaivaa eritellessään ajatuksiaan ja kiitoksiaan palautelomakkeeseen.

Palautteiden antamiseen osallistuivat asiakkaiden lisäksi myös muutamat omaiset. Alla eriteltynä saamiamme asiakaspalautteita osa-alueittain. Kiitämme lämpimästi kaikkia asiakkaitamme sekä omaisia mieltä lämmittävistä palautteista. <3

Henkilöstön ammatillinen osaaminen ja kohtaamisen taidot

Asiat, joista saimme eniten positiivista palautetta, liittyivät useimmiten joko palvelukokonaisuuden monipuolisuuteen, kotikäyntien joustavuuteen tai hoitajan persoonaan sekä osaamiseen. Meille on ollut tärkeää, että palvelukokonaisuus joustaa asiakkaan elämäntilanteen ja voinnin mukaan, sillä avuntarve ei välttämättä ole viikoittain sama. Se, että asiakas on voinut esimerkiksi viikko kerrallaan tilata itselleen sopivan määrän palveluja, on ollut monelle erittäin tärkeä asia, joka on myös lisännyt hallinnan tunnetta omassa arjessa.

”Olen todella tyytyväinen. Olen saanut aina apua ja palvelua, kun olen tarvinnut säännöllisen yhden viikkokäynnin lisäksi ylimääräisiä kertoja…Ja napakoita, huomioonottavia, ihania avustajia on käynyt taas!” (Asiakas 73v).

Työntekijöidemme iloinen ja palvelualtis olemus on herättänyt eniten kiitosta.

”Yleisesti ottaen olemme tyytyväisiä palveluun. Työntekijät ovat iloisia ja avuliaita. He tekevät kaikkia töitä positiivisella mielellä.” (Asiakaspariskunta 95v.)

”Olen ollut tyytyväinen. Erityisesti ilahduttaa avoimuus, luotettavuus, hyvä fiilinki. Ollaan saatu vaikuttaa omiin asioihin, mm. hoitajatoive. Kokonaisvaltainen vastuunotto hoidosta: asioiden hoito asiakkaan puolesta.” (Asiakaspariskunta 84v ja 83v.)

”Hoito/palvelu on ollut henkilökohtaista, on aidosti välitetty. Kiitos!” (Asiakas 81v.)

”Olen ollut erittäin tyytyväinen, olen saanut useita vinkkejä asioiden sujuvuuden lisäämiseksi.” (Omaishoitaja)

”Olen tyytyväinen! Kaikki on pelannut hyvin.” (Asiakas 98v.)

Yhteydenpito, tavoitettavuus, tiedonkulku

Kysyimme palautetta myös yhteydenpidosta, tiedonkulusta ja yleisestä tavoitettavuudesta. Toimistomme päivystyspuhelin palvelee arkisin klo 8-16 ja päivän aikana siihen saattaa tulla kolmatta kymmentä puhelua. Asiakkaat ottavat rohkeasti yhteyttä myös säännöllisten kotikäyntien välillä, mikäli heillä on jokin akuutti hätä tai ongelmatilanne.

”On ollut ensiluokkaista. Aina voi luottaa, että tarvittaessa ollaan yhteydessä ja tiedotetaan.” (Asiakaspariskunta 84v ja 83v.)

”Toimistolta vastataan puhelimeen nopeasti ja kaikissa ongelmatilanteissa olemme saaneet apua.” (Asiakaspariskunta 95v.)

”Tiedonkulku on toiminut erinomaisesti. Olemme erittäin tyytyväisiä. Ei ole tarvetta minkäänlaisiin muutoksiin.” (Omainen)

Kehityskohteet

Kysyimme asiakkailtamme myös palautetta siitä, miten voisimme edelleen kehittää toimintaamme entistä paremmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Kehitystoiveita tuli hyvin vähän, mutta näissä palautteissa toivottiin vielä entistä tiiviimpää raportointia asiakkaan asioista omaiselle siinä tilanteessa, kun omaisella ei ole mahdollisuutta käydä asiakkaan luona kylässä esimerkiksi pitkän etäisyyden vuoksi.

Kaikessa asiakastyössä on olennaista muistaa, että niin kaikki hoitajat kuin kaikki asiakkaatkin ovat persooniltaan erilaisia. Lähestymistapa ja käytännöt, jotka toimivat yhden asiakkaan kohdalla erinomaisesti tai vastaavat hänen toiveitaan, eivät välttämättä kohtaa ollenkaan toisen asiakkaan ajatuksiin. Siksi hoitajan tärkeimpiä työkaluja onkin se, että osaa tunnustella asiakkaan kulloistakin mielentilaa ja poimia esiin asiat ja avuntarpeet, jotka juuri siinä hetkessä ovat relevantteja. Joskus kaiken konkreettisen toiminnan keskellä kaikista tärkeintä on pysähtyä, katsoa, kuunnella ja koskea. Olla läsnä hetkessä.

Aurinkoista helmikuuta kaikille! 🙂

Taija

/0 Comments/by

Haemme hyviä hoitajia

Uuden työntekijän etsiminen joukkoomme on aina mielenkiintoista ja mahdollisuuksia täynnä. 😊On mukavaa pohtia, millaisen työkaverin saamme, kuka joukkoamme tulee täydentämään ja millainen työhistoria ja osaaminen hänellä on. On aina ilahduttavaa löytää sellainen henkilö, joka tuo tiimiimme jotain uutta, mistä hän voi ammentaa meille muille.

Kerta toisensa jälkeen olen tullut surulliseksi siitä, että kotihoidolla on yhteiskunnassamme sanana kurjan negatiivinen kaiku. Työnhakijat ovat kertoneet vaihtaneensa kotihoidosta aiemmin pois, koska ovat väsähtäneet jatkuvaan ylikuormitukseen ja liikoihin vaatimuksiin tai todella huonokuntoisiin asiakkaisiin. 😥 Viimeksi tänään kävin keskustelua aiheesta. Tämä on kovin surullinen juttu eikä varmasti houkuttele tulevaisuuden nuoria alalle.  Työssä jaksaminen on tärkeää.

Meiltä kysytään välillä, onko työmme kauheaa juoksemista paikasta toiseen niin, ettei ehdi kellekään jutella tai onko se kauhean raskasta. No ei se ole.

Meidän työ ei ole ihan perinteistä kotihoitoa, vaan vaihtelevampaa. Asiakkaamme ovat pääsääntöisesti itse maksavia asiakkaita, jotka ostavat meiltä palvelut, mutta ensisijaisesti he ostavat meiltä aikaa. Aikaa olla läsnä, apuna, tukena ja turvana. Autella jokapäiväisissä asioissa, mutta myös yksinäisyyden torjumisessa, mukavan yhteisen tekemisen löytämisessä, kuntoutumisessa. Terveydenhoidossa, kotiaskareissa, asioinnissa.

Kotikäyntimme kesto vaihtelee puolesta tunnista jopa neljään, miten asiakas toivoo. Kukaan meillä ei joudu juoksemaan hirveällä vimmalla paikasta toiseen ja pääsääntöisesti ruokataukoon on varattu aikaa tunnin verran.

Asiakkaamme ovat yleisesti ottaen melko hyvän toimintakyvyn omaavia. Meillä ei ole raskaita nostoja työssä eikä kukaan asiakkaistamme ole vuodepotilas. Kaikki osaavat kommunikoida ja useimmat liikkuvat vielä omin voimin tai apuvälinein melko hyvin. Yksi 9-kympin ylittänyt vielä pyöräileekin lenkkejä. Muutama heistä käyttää whatsappia ja pari on facebookissakin. 😊 Aika monella on terävä muisti, vaikka toki muistisairaita asiakkaitakin meillä on paljon.

Tottakai meidän työssä kohdataan myös raskaita hetkiä. Asiakkaat ovat sairaita, ajoittain yksinäisiä, kipeitä, väsyneitä, joskus kiukkuisiakin. Joskus olemme itsekin väsyneitä. Mutta kuten yksi työntekijöistä viime viikolla totesi, joka päivä on kiva tulla töihin. 💗 Tätä toivoisimme kaikille.

Hyvä hoitotyön ammattilainen, joka haaveilet kiireettömästä ja vaihtelevasta työstä ihanan asiakaskunnan sekä toisiaan tukevan, iloisen tiimin parissa, tule meille töihin. Tarjoamme sinulle mahdollisuuden kehittää työyhteisöäsi, vaikuttaa työnkuvaasi sekä tehdä työsi rauhassa, asiakaslähtöisesti ja sydämellä.

Hakemukset taija@terveydelle.fi

Tarkemmat ajankohtaiset työpaikkailmoituksemme löydät osoitteesta www.mol.fi .

Iloista maaliskuuta!

Taija

/0 Comments/by

Turvallisuutta ikääntyvän arkeen

Tiesitkö, että Suomessa tapahtuu noin 800 000 koti- ja vapaa-ajan tapaturmaa vuosittain?

Kartoituskäyntejä tehdessä asiakkailla on tärkeää havainnoida asunnon turvallisuutta. Se on aivan yhtä tärkeä elementti kuin asiakkaan sairauksien, elintapojen ja läheisverkostojen läpikäynti. Kotikäynneillä olen saanut huomata, että ihmiset asuvat hyvin erilaissa asuinolosuhteissa ja ympäristöissä. On aivan eri asia lähteä kartoittamaan ihmisen avun tarvetta kerrostalokolmiossa keskustan hissitalossa kuin 40-luvun omakotitalossa 20km lähimmästä keskuksesta ja palveluista.

Ihminen itse tarkastelee omaa elinympäristöään usein hieman eri näkövinkkelistä kuin satunnaisella käynnillä oleva ulkopuolinen ammattilainen. Asuntoon astuessani huomaan, jos matonreunat ovat rullalla, lattialla lojuu vaarallisia johtoja tai muita sinne kuulumattomia tavaroita. Kiinnitän huomiota siihen, että keittiössä sammutuspeite on helposti saatavilla hellan läheisyydessä ja palovaroittimet on paikoillaan ja toiminnassa. Myös se, miten helposti asunnosta päästään ulos tai sinne päästään sisään, ovat olennaisia asioita, etenkin, jos liikutaan apuvälinein. Ikääntyneillä erityisesti pesutilat ovat toisinaan hyvin haasteellisia suhteessa omaan toimintakykyyn, ja kynnys avun pyytämiselle pesutilanteissa on usein korkealla.

Koska ikäihminen itse ei enää välttämättä kykene havainnoimaan asuntonsa vaaranpaikkoja tai teettämään asunnossa korjaustoimenpiteitä, läheiset ja omaiset nousevat tärkeään asemaan tässä kohtaa. Yhteistuumin on hyvä miettiä, miten ikäihmisen arjen saa pidettyä mahdollisimman turvallisena. Pienilläkin asunnon muutoksilla voidaan ehkäistä tapaturmia; esimerkiksi kynnysten poistamisella tai muokkaamalla niitä pienemmiksi voidaan ehkäistä kompastumisia. Löytyykö läheisesi keittiöstä liesivahti? Liesivahdin asentamisella voidaan ehkäistä tulipalon syttymistä, jos levy unohtuukin päälle. Tämä on erityisen tärkeää muistisairailla henkilöillä.

Riittävän valaistuksen ja valokatkaisijoiden määrällä voidaan turvata se, ettei ikäihminen joudu liikkumaan hämärässä, jossa vaaranpaikkoja on entistä vaikeampi havaita. Osa vanhuksen kodin turvallisuutta ovat asianmukaiset apuvälineet: tukikahvat, kaiteet, suihkutuolit ja liukuesteet. Onko kylpyhuoneen lattia märkänä liukas? Kaatumisen varalta ikääntyneellä on hyvä olla turvapuhelin, jolla hälyttää apua. Hyvä on pohtia myös turvallisuutta eri vuodenaikoina. Joutuuko läheisesi ajelemaan pitkiä automatkoja liukkailla teillä talvella tai kantamaan yksin suuria ruokakasseja kaupasta kotiin? Kerryttääkö syksyn vesisade lammikkoja liukkaiden puulaattojen päälle omakotitalon pihalla? Jäätyvätkö portaat? Kuka hiekoittaa pihan?

Näin terveydenhoitajan näkövinkkelistä katsottuna merkittävä osa arjen turvallisuutta ovat ehdottomasti myös elintavat ja terveyteen liittyvät asiat. Hoitosuunnitelmaa tehdessä kartoitetaan esimerkiksi aistien toiminta; sillä on suuri merkitys, että ihmisellä on asianmukaiset silmälasit tai tarvittaessa kuulokoje. Säännöllinen lääkelistan päivittäminen lääkärin vastaanotolla on yhtä tärkeää kuin riittävä, terveellinen ja monipuolinen syöminenkin. Lääkkeet tulee ottaa oikeina annoksina ja oikeaan aikaan. Riittävä yöuni on tärkeää. Myös päihteidenkäytöllä voi olla merkittäviä yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Iäkkäälle pienikin alkoholin määrä voi lisätä altiutta tapaturmille. Alkoholin käytöstä kannattaa siis reilusti kysyä myös ikäihmiseltä. Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu monista eri osa-alueista, joista kaikki ovat merkityksellisiä.

Ikäihmisen toimintakykyä tulisi pitää yllä mahdollisimman pitkään. Hyvillä apuvälineillä ja ympäristön olosuhteilla on suuri merkitys ikääntyneen liikkumisen ja ulkoilun mahdollistamisessa. Nastat kengänpohjissa ja riittävä hiekoitus pihalla turvaavat ulkoiluhetkiä siinä missä riittävän avoimet kulkureitit ja heijastimetkin. Joskus pelkkä kaatumisenpelko voi estää ikäihmistä uskaltautumasta ulos liikkumaan. Silloin on hyvä ajatus hankkia arkipäiviin seuraa, virikkeitä ja turvaa, jotta elämä ei kutistu neljän seinän sisälle. Arjessa pienikin liikunta ylläpitää toimintakykyä, mutta myös virkeää mieltä ja hyvää oloa.

 

Hyvää tietoa tapaturmien ehkäisemisestä ikääntyneillä – ja toki myös muilla ihmisillä – löydät osoitteesta www.kotitapaturma.fi tai Turvallisia vuosia -esitteestä, jota ovat olleet suunnittelemassa mm. Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Punainen Risti sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Muista tallentaa niin ikäihmisen kuin lapsenkin puhelimeen myös yleinen hätänumero 112.

Turvallista marraskuuta! 

Taija

 

/by

Hyvinvoinnin hippusia

”Omena päivässä pitää lääkärin loitolla”. Varmasti kaikki ovat joskus kuulleet tämän sanonnan. Samoin kuin ”puoli kiloa päivässä”.

Totuuden siemen piilee molemmissa, onhan useiden tutkimusten kautta todistettu, että terveellinen ja runsaasti kasviksia sisältävä ravinto ennalta ehkäisee monia sairauksia ja lisää hyvinvointia. Lisäksi erityisesti suolan, rasvan ja sokerin määrä ruokavaliossa on yksi merkittävä seikka, jolla voimme vaikuttaa omaan terveyteemme. Ihminen tarvitsee erilaisia hivenaineita, vitamiineja, kuituja, proteiineja ja hyviä rasvoja osana täysipainoista ruokavaliota.

Teemme päivittäin valintoja siinä, mitä syömme tai mitä valmistamme ruoaksi läheisillemme. Joskus kovassakin kiireessä. Me vanhemmat opetamme ruokailutottumukset lapsillemme ja toimimme esimerkkeinä siinä, miten pidämme huolta itsestämme ja omasta hyvinvoinnistamme.

Laskin, että olen tehnyt työvuosieni aikana vähintään noin parituhatta erilaista terveystarkastusta, terveydentilan kartoitusta tai muuta ravitsemusneuvontaa tai elintapaohjausta eri ikäisille ihmisille. Ravitsemuksesta, liikunnasta ja hyvästä olosta keskusteleminen on siis vuosien aikana tullut varsin tutuksi.

Eri ikäisillä ja eri elämäntilanteissa olevilla ihmisillä voi olla erityyppiset haasteet terveellisten elämäntapojen löytämisessä ja säilyttämisessä. Yhtä lailla kuin ongelmana voi olla ylipaino ja liikkumattomuus, joskus haasteena on myös aliravitsemus, liian yksipuolinen ruokavalio tai pakonomainen liikkuminen. Tasapainon löytäminen niin ruokailussa kuin liikunnassakin on tärkeää.

Yksi erityisen tärkeä seikka hyvinvoinnin kannalta on myös riittävä yöuni. Olen kohdannut paljon asiakkaita, joilla on ollut erinäisiä uneen tai nukahtamiseen liittyviä ongelmia. Oikeanlainen ravitsemus päivän aikana ja riittävä fyysinen rasitus auttavat usein myös unipulmiin.

Olennainen asia niin unen kuin muun hyvinvoinnin kannalta on myös virkeä, stressitön ja hyvä mieliala. Se vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ihminen kokee ja näkee itsensä ja muut sekä miten jaksaa pitää huolta itsestään ja tavata muita ihmisiä.

Ihminen on monen osan summa ja näistä osista kaikki, niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin hyvinvointi, vaikuttavat kaikki toisiinsa. Jos joku osa-alue ei ole kunnossa, se heijastuu koko elämään. Siksi näistä kaikista asioista on tärkeää keskustella myös silloin, kun kohdataan terveydenhuollon ammattilainen, kuten lääkäri, terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja. Oikeanlainen ohjaus ja toisen ihmisen kuunteleminen ovat hirmu tärkeitä asioita kaikenlaisissa hoitotyön kohtaamisissa. On olennaista pysähtyä keskustelemaan siitä, mitä sinulle kuuluu.

Osana hyvää terveydenhoitoa ovat säännölliset tutkimukset ja mittaukset, kuten verenpaine, verensokeri ja hemoglobiini, jotka nekin antavat osviittaa omasta terveydentilasta melko vaivattomasti ja nopeasti.

Niin, omena päivässä pitää lääkärin loitolla, mutta jatkaisin tähän, että terveydenhoitajaa kannattaa silti tavata säännöllisesti ja ihan hyvillä mielin niin lapsuudessa, nuoruudessa, aikuisuudessa kuin vanhuudessakin. Koska Sinä kävit viimeksi terveystarkastuksessa ja otit aikaa omalle hyvinvoinnillesi?

Kaunista alkusyksyä!

Taija

 

 

 

 

/by