Juttelin elokuun alussa hoitajan kanssa, joka työskentelee toisaalla kotihoidossa. Hän pahoitteli asiakkaalle, ettei ehdi tehdä mitään ylimääräistä, koska kotikäynnille oli annettu aikaa 10 minuuttia. Hän pahoitteli tätä myös minulle, kun joutui kiirehtimään asiakkaalta seuraavaan paikkaan. Sanoin, ettei se ole hänen vikansa.
Tunsin surua. Sympatiani menee paitsi asiakkaalle, joka tilanteessa jäi vaille ansaitsemaansa kiireetöntä hoitoa, niin erityisesti kollegalleni, joka yritti tilanteessa tehdä voitavansa, mutta lähti pahoilla mielin pois jatkamaan kiireistä työpäiväänsä seuraavaan kohteeseen.
Kun noin viikko sen jälkeen – niinkuin melkein joka perjantai viimeiset pari vuotta – paransimme maailmaa 97-vuotiaan asiakkaamme kanssa ja rauhassa hörpimme teetä, kun kaikki terveydenhoidolliset jutut ja kotityöt oli tehty, tunsin syvää kiitollisuutta. 💗 Tiedän tästä asiakkaasta aika paljon, koska olemme viettäneet yhdessä äkkiä laskettuna parisataa tuntia. Ollaan jaettu iloja, suruja, haaveita ja turhautumisia. Ilmeestä ovella tunnistan, millä mielellä asiakas on tänään. Usein erittäin hyvällä ja uskonkin, että elämänilo on yksi syy pitkään ikään.
Tunnen hänen omaisensa ja tiedän, mistä kaikki tavarat löytyvät. Osaan havaita, jos hän vaikuttaa jotenkin tavanomaisesta poikkeavalta. Muistan, mitkä olivat hänen vanhempiensa nimet ja minä vuonna hänen puolisonsa kuoli. Hän kysyy aina lasteni kuulumiset. Tämä kaikki ei olisi mahdollista, jos juoksisin hänen luonaan vartin kerrallaan. Se, että tullaan oikeasti tutuiksi toisen ihmisen kanssa, vaatii paitsi rauhallisuutta ja aikaa, myös syvää luottamusta. Luottamus syntyy ajan kanssa, pienin askelin.
Noin puolet meidän asiakkaistamme on muistisairaita. Erityisesti heidän kanssaan on ensiarvoisen tärkeää, että kohtaamiselle on aikaa ja että hoitajien kasvot ovat tutut.
Meiltä on joskus pyydetty vartin kotikäyntejä. Olen kieltäytynyt niistä siksi, että koen, ettei se ole asiakkaan eikä työntekijän etu. Haluamme tehdä työmme hyvin, kiireettömästi ja oikeasti asiakas kohdaten. Haluamme myös varmistaa sen, että meillä on aikaa hoitaa työmme myös silloin, kun jotain yllättävää tulee eteen. Voin sanoa, että kun asiakkaiden keski-ikä on 70-90 vuotta, yllätyksiä tulee joka viikko. Asiakkaamme myös tietävät, että meille voi soittaa aina, kun on jokin hätä. Yritämme olla avuksi tavalla tai toisella.
Useimmiten meiltä toivotut kotikäynnit ovat 1-2 tuntia, joskus meitä pyydetään koko päiväksi esimerkiksi omaishoitajaa sijaistamaan. Useimmat omaiset toivovat läheiselleen nimenomaan kiireettömiä kohtaamisia tuttujen ja turvallisten hoitajien kanssa. Paitsi että hoidamme terveydenhoidollisia asioita ja autamme kotitöissä sekä hoivaa vaativissa asioissa, meillä on paljon asiakkaita, joille on tärkeää erityisesti keskustelu, läsnäolo ja kuunteleminen. Saatamme olla ainoita, joita vanhuksen luona koko viikolla käy. Jos meillä olisi vain vartti aikaa näille käynneille, se olisi sydäntäsärkevää.
Vaikkei yrittäjyys aina helppoa ole, niin olen hyvin kiitollinen siitä, että saan määritellä rajat sekä omalle että työntekijöideni jaksamiselle, ja myös sille, mikä on mielestämme asiakkaan etu. Useimmiten palautekyselyissä eniten kiitosta saa ”se, että on aikaa”. 💗 Kiireettömyys myös minimoi virheet. On aikaa paneutua asioihin ja tarkistaa.
Ja hoitaja jaksaa ihan varmasti antaa itsestään enemmän asiakastyöhön silloin, kun kokee työyhteisössään olevansa arvostettu.
Pidetään huolta omasta ja toistemme jaksamisesta. Ihanaa alkusyksyä!
https://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.png00Taija Tetri-Kivikangashttps://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.pngTaija Tetri-Kivikangas2019-08-18 16:18:102019-08-18 16:18:13Kiireettömyys tukee asiakasta ja hoitajaa
Alkukesä on asiakkaiden kanssa aina yhtä ihanaa aikaa. Jo toukokuulta auringonsäteet saavat ihmisen hyvälle mielelle ja sellaisetkin asiakkaat, joita on yleensä vaikeampi houkutella ulkoilemaan, ovat innokkaina lähdössä tutkimaan luonnon heräämistä uuteen eloon ja haistelemaan kevään ja kesän tuoksuja. Ilmassa on taas uuden odotusta, ja lämpö ja aurinko hellivät mieltä ja kehoa.
Tämän kevään ja kesän aikana olemme ehtineet jo vaikka mitä! Kesäkuu on tarjoillut meille monia muistorikkaita ja mukavia virkistyshetkiä asiakkaidemme kanssa. 😍 On retkeilty mm Atsalea-puistossa, puutarhoilla ja käyty verestämässä nuoruusiän muistoja muuttuneessa Hyvinkään keskustassa. Yksi asiakas oli hämmentynyt, että elokuvia näytetään nykyään Sveitsissäkin, hänen aikanaan oli vielä toiminnassa Siltakadun elokuvateatteri. 😊 Retkeily metsissä ja luonnon helmassa on asiakkaille mieluista, samoin kuin piipahdukset puutarhoilla. Seuraavaksi suunnitelmissa on päästä maistelemaan maukkaita mansikoita Wennborgin tilalle ja hakea matkaevääksi itsetehtyä toffeeta Knehtilästä. Meitä on pyydetty myös mökkipäiviä viettämään asiakkaiden mökeille.
Olemme hakeneet asiakkaita nauttimaan kesäpäivistä niin kodeista kuin hoivakodeistakin. ”Kyllähän musta on aika kivaa sun kanssa vähän humpsutella välillä”, tuumasi eräs 9-kymppinen asiakas autokyydissä eräänä päivänä. 😊 Hän oli reissun jälkeen soittanut tyttärelleen iloisena ja kertonut kaikesta, mitä olimme ehtineet puuhastella.
Myös koiraystävät Saimi, Vilma ja Vila ovat vierailleet ahkerasti asiakkailla.
Elokuussa toimitiloissamme käynnistyy Seniorikerho, jota odotan innolla. Tarkoitus on kokoontua iloisissa merkeissä mukavan tekemisen äärelle ja saada omanikäistään juttuseuraa. Kaikki asiakkaille järjestämämme tapahtumat pikkujouluista ystävänpäiväjuhliin ja vappukahveihin ovat osoittaneet, että seniorikerhotoiminnalle on tilausta. Liian moni ikäihminen istuu yksin omassa kodissaan. On ihanaa, että pääsemme järjestämään mieltä virkistävää ja yhteisöllistä toimintaa.
Toivotan teille kaikille oikein ihanaa juhannusta ja kesää! <3
Vappuna, 1.5.2017, minusta tuli virallisesti yrittäjä. Jotenkin vertauskuvallisesti ajattelin, että vappu, suomalaisen työn juhlapäivä, sopisi hyvin yrityksen rekisteröintipäiväksi. Nämä kaksi vuotta yrittäjänä ovat olleet erittäin antoisaa ja ihanaa aikaa, joka on opettanut enemmän kuin olisin ikinä osannut kuvitellakaan. Kahteen vuoteen mahtuu myös raskaita aikoja, jotka ovat haastaneet haluani olla yrittäjä. Tähän blogiin ajattelin purkaa rehellisiä ajatuksiani tässä hetkessä yrittäjyyteni tuomista oivalluksista.
Unelmista
Kaikki lähti liikkeelle unelmasta. Ajatuksesta tuoda kotiin sosiaali- ja terveyspalveluja kaiken ikäisille. Lisätä ihmisten hyvinvointia, antaa kiireetöntä aikaa asiakkaalle, olla läsnä toiselle aidosti, ihminen ihmiselle. Tehdä asiat alusta lähtien omalla tavalla. Kuunnella omaa intuitiota ja toisaalta antaa elämän johdattaa eteenpäin ilman liian tarkkoja suunnitelmia. Työllistää itseni, irtisanoutua työstä, jossa koin antaneeni jo kaikkeni. Halusin oppia uutta, kehittää itseäni, luoda jotain erilaista.
Kävin tässä keväällä luennoimassa Hyrian opiskelijoille yrittäjyydestä. ”Uskokaa unelmiinne”, sanoin heille. Minulla on paljon vielä unelmia. Osa toteutuu, osa ei. Tärkeintä on unelmoida ja huomata sekin, että joskus matkan varrella unelmatkin voivat muuttua. Seuraavaksi olen menossa luennoimaan Tehyn yrittäjille.
Kannustamisesta
Irtisanoutumiseni jälkeen sain kymmenittäin kommentteja, että ”oletpa rohkea, tosi hienoa, itse en uskaltaisi”! Sain myös kommentteja, että ”ainahan voit kokeilla yrittäjyyttä ja palata sitten takaisin vanhaan työhösi, huomaat varmaan pian, että ei kannata”.
Päätin heti alussa ympäröidä itseni niillä ihmissuhteilla, jotka toivat minulle iloa, voimaa, vertaistukea ja vilpitöntä kannustusta. Tiesin, että niitä tulen tarvitsemaan. Olen yrittäjäsuvun kasvatti, tiedän, mitä yrittäjyys on. Olen lapsuudestani asti nähnyt sen, mitä se vaatii. Olen kyllä nähnyt myös sen, mitä sillä voi saavuttaa.
Olen sanoinkuvaamattoman kiitollinen niille ihmisille, jotka ovat seisoneet rinnallani nämä pari vuotta, nostaneet ylös silloin, kun on tuntunut, että en jaksa, kannustaneet, auttaneet, tukeneet. Ja myös iloinneet kanssani niissä hetkissä, kun olen ollut onnellinen ja ylpeä työni hedelmistä. On ollut onni huomata, että lähelläni on niin paljon ihania ihmisiä. <3
Olen saanut itsekin olla apuna ja tukena myös monelle aloittelevalle yrittäjälle. On tuntunut hyvältä, kun minulta on pyydetty neuvoja ja nykyään myös luentoja yrittäjyydestä. Olen kannustanut, tukenut ja tsempannut montaa ihmistä yrittäjyyden alkutaipaleella, myös saman alan yrittäjiä. En ole koskaan kokenut, että se olisi millään tavalla minulta pois. Kerran olen huomannut, että kilpailevan yrityksen nettisivuille oli päätynyt minun kirjoittamiani lauseita, kun tuttava kertoi. Senkin otin kohteliaisuutena ja huumorilla. 🙂 Lähtökohtaisesti kannustan kuitenkin kaikkia omaperäisyyteen.
Kohtaamisesta
Olen aina ollut sitä mieltä, että kaikki lähtee toisen ihmisen aidosta kohtaamisesta. Oli kyse sitten henkilökohtaisesta ystävyyssuhteesta, asiakkaan kohtaamisesta tai mistä tahansa arkipäivän tilanteesta, jossa ollaan vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa, sillä on valtavan suuri merkitys, millaisia ihan ensimmäiset sekunnit toisen ihmisen kanssa ovat. Työssäni olen ollut asiakkaiden kanssa eri sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten vastaanotoilla, viemässä asiakkaita hoivakoteihin, hakemassa heitä sairaalasta kotiin, palavereissa omaisten kanssa, tehnyt yhteistyötä eri tahojen ammattihenkilöiden kanssa.
On ollut ihanaa saada olla mukana tilanteissa, joissa usein iäkäs asiakas on kohdattu inhimillisesti, rauhallisesti ja ystävällisesti omana itsenään. Tilanteissa, joissa häntä on kuunneltu ja arvostettu. Annan aina positiivista palautetta! Yhdelle nuorelle mieslääkärille juuri sanoin, että ”olit mahtava, kohtasit asiakkaan todella ihanasti, kiitos”! Toisinaan olen kokenut hirveää myötähäpeää silloin, kun asiakkaan saama kohtelu alan ammattilaisilta on ollut tökeröä, alentuvaa tai muuten sopimatonta. Pari kertaa meidän on pitänyt puuttua tällaisiin tilanteisiin. Siitä on jäänyt hirveän surullinen olo. Se, että työssä on kiire tai itsellä on huono päivä, ei saisi koskaan olla tekosyy asiakkaan asiattomalle kohtelulle.
Meidän hoitajien työ asiakkaiden kotona on täynnä aitoja kohtaamisia. Niissä on usein iloa ja hauskuutta, huumoriakin. Joskus niissä on myös surua, pettymystä, joskus asiakas uskaltaa jopa kiukutella. Silloin tiedämme, että meistä on tullut tarpeeksi läheisiä. Kaikki tunteet ovat sallittuja. Eräs asiakas kertoi hiljattain, että on päässyt keskustelemaan hoitajamme kanssa asioista, joista ei ole koskaan voinut kertoa kenellekään. Se tuntui hyvältä. Meihin luotetaan. Onkin tärkeää olla luottamuksen arvoisia.
Työnteosta
Kun aloitin toiminimiyrittäjänä vuonna 2017, kävin läpi järjettömän paperisodan, lupaprosessit ja ilmoitusrumban ja maksoin kasan maksuja ennen kuin sain tehdä käytännössä vielä yhtään mitään. Kun alkuvuodesta 2019 muutin yritykseni osakeyhtiöksi, kävin läpi entistä suuremman paperisodan, lupaprosessit ja ilmoitusrumbat ja maksoin kasan maksuja uudelleen. En olisi koskaan voinut ennalta ymmärtää, miten suuri työ siinä kaikessa oli. Tuo kaikki vei kymmeniä työtunteja. Minulla oli onneksi apujoukkoja perheestä ja läheisistä juristiin ja tilitoimistoon, jotka tukivat, opastivat, auttoivat ja neuvoivat.
Toisinaan meihin pieniin mikroyrittäjiin kohdistuva byrokratia ja kaikki kustannukset ovat tuntuneet kohtuuttomilta. Yrittäjyys on kovaa työtä. Se ei ole millään tavalla verrattavissa palkkatyöhön, jota olen aiemmin elämässäni tehnyt. Yrittäjänä minä olen vastuussa kaikesta yrityksen toiminnasta koko ajan. Kannan vastuuta asiakkaiden saamien palvelujen laadusta, kuin myös työntekijöideni hyvinvoinnista. Sairauslomapäiviä en ole pitänyt toistaiseksi yhtäkään, lomaa minimaalisesti. Keskimäärin olen tehnyt töitä viitisenkymmentä tuntia viikossa viimeisen vuoden aikana. Vaikka rakastan työtäni, olen joskus miettinyt, että helpommallakin voisin päästä.
Tälle kesälle olen varannut pari matkaa ja varmistanut, että lepään. Olen oppinut, että lepoaika antaa tilaa uuden ideoinnille, inspiraatiolle ja palautumiselle. Jotta jaksaa huolehtia muista, on huolehdittava itsestään. Olen oppinut myös jakamaan vastuuta ihanille työntekijöilleni.
Yksinäisyydestä
On ollut välillä sydäntäsärkevää huomata, miten yksinäistä vanhuus Suomessa on. Yksi meidän missioista on tuoda ikäihmisten elämään lisää iloa, virkistystä ja onnellisuutta. Se on minusta terveyden edistämistä parhaimmillaan.
Vaikka kutsumme itseämme hyvinvointivaltioksi ja paljon on hyvin, tässä työssä näkee myös sen, että yhteiskuntamme on eriarvoistunut ja on rakenteellisia asioita, jotka eivät toimi. Lähtökohtaisesti, kun 9-kymppinen vanhus tilaa aikaa lääkäriin, hänen pitäisi sinne päästä. Yhteiskunnan arvo mitataan siinä, miten se huolehtii heikoimmistaan. Yksi osa asiakaskuntaamme ovat omaishoitajat, jotka ovat jatkuvasti kovan kuormituksen alaisia ja pitävät huolta lähimmäisestään hyvin pienellä korvauksella. Toivoisin, että yhteiskuntamme pystyisi tarjoamaan entistä enemmän apua ja tukea kaikille sitä tarvitseville. Kaikki eivät jaksa taistella oikeuksistaan tai etsiä palveluja.
Yhteistyön arvokkuudesta
Parin vuoden aikana olen saanut yrittäjyyteni kautta tutustua kymmeniin uusiin ihmisiin. Se on ollut valtavan hienoa. Paitsi että olemme saaneet aivan ihania asiakkaita, myös monen asiakkaan omaiset ovat tulleet meille tutuiksi ja läheisiksi. Usein asiakkaiden asioita hoidetaan yhdessä paitsi omaisten, myös muiden ammattilaisten kesken, sekä yksityissektorin että kunnallisen puolen toimijoiden. Haluankin tässä lausua vilpittömät kiitokseni kaikille yhteistyötahoille hyvästä ja mutkattomasta yhteistyöstä. Kiitos! <3 Kukaan ei pärjää yksin. Yhteistyössä on voimaa ja se, että on erilaisia näkökulmia asioihin, tuo usein innovatiivisia ratkaisuja helpottamaan ihmisten elämää.
Olen superkiitollinen myös tiimistämme. <3 Jokainen työntekijöistämme ja taustajoukoistamme on tuonut tiimiimme jotain sellaista osaamista, jota muilla ei ole ollut. Jokainen on tuonut myös oman persoonansa, työkokemuksensa ja kehitysideansa esiin rohkeasti. Olen oppinut työntekijöiltäni paljon uutta. Esimiehenä toimiminen on ollut minulle uuden opettelua. Vaikka nykyisessä tittelissäni lukee ”toimitusjohtaja”, käteni ovat edelleen tarvittaessa asiakkaan tiskivedessä siinä missä muillakin. 🙂
Terveydelle Oy:n tiimi. Virpi, Pipsa, Taija, Katja ja Jenni.
Opiskelusta
Olen todennäköisesti ikuinen opiskelija. Tällä hetkellä opiskelen muistihoitajaksi ja olen riemuissani siitä, miten paljon jo muutaman kuukauden opintojen jälkeen olen saanut syvyyttä muistisairaan kohtaamiseen sekä ideoita muistikuntoutukseen. Tämä tulee uudistamaan myös palvelujamme syksyllä merkittävästi.
Edellisissä opinnoissani opiskelin yhteiskunnallisesti vaikuttavan palvelutuotannon kehittämistä. Koen, että se juuri on minun juttuni pähkinänkuoressa: kehittäminen ja uuden ideointi.
Palautteista
Käymme parhaillaan taas läpi kevään asiakaspalautteitamme. Asiakkaiden säännöllinen kuuntelu on työmme ydintä, heitä varten olemme olemassa ja heille palveluja kehitetään. On tärkeää säännöllisesti kysyä asiakkailta, miten meillä sujuu, ja mitä he toivovat jatkossa. Eilen lukemani palaute alkoi näin: ”Kiitos kuluneesta, en tiedä, miten arki olisi ilman teitä onnistunut”. <3
Asiakkailta saatu palaute saa välillä onnenkyyneliin. Siinä tiivistyy se, miksi me tätä työtä teemme ja se, miksi minä yrittäjäksi halusin. Ja aina, kun saamme positiivista palautetta, koen, että olemme onnistuneet. Tiiminä.
Olet lämpimästi tervetullut vappukahveillemme tiistaina 30.4.2019 klo 12-16 uusiin toimitiloihimme osoitteeseen Hämeenkatu 32. Tarjolla simaa ja munkkeja! Juhlistan 2-vuotista yrittäjyyttäni yhdessä yhteistyökumppanini Jalkakeitaan, tiimimme, asiakkaidemme, omaisten ja yhteistyökumppaneiden kesken – tule mukaan ja tuo läheisesikin!
Osa meidän työtä on luopuminen. Se on aina hyvin haikeaa, koska asiakkaat tulevat meille läheisiksi ja tärkeiksi. Myös meistä tulee heille tärkeitä. Yhdessä jaetaan elämän iloja ja suruja. ❤ Jäljelle jää ikävä, kaipaus ja yhteiset muistot. Ja omaisten kauniit sanat ”kiitos kaikesta, olet meille tärkeä”.
Osa asiakkaistamme on kulkenut minun rinnallani ihan alusta lähtien. Siitä asti, kun minulla oli vasta ajatus siitä, mitä tästä kaikesta voisi syntyä. Kun vähän haparoivin askelin lähdin liikkeelle ja otin ensiaskeliani yrittäjänä. Innoissani, kauhuissani, jännittyneenä, opetellen. Osa heistä on elänyt mukanani hyvinkin vahvasti ja olen siitä kiitollinen. Osa on lähettänyt lahjoja lapsilleni jouluna ja pääsiäismunia pääsiäisenä. Myös minä – ja nykyään me kaikki hoitajat- tunnemme asiakkaidemme omaiset hyvin.
Joskus asiakkaalla ei ole omaisia. Eräänä kevättalven iltana sain puhelinsoiton sairaalan päivystyksestä. Eräs asiakkaamme oli joutunut sinne ja pyytänyt sairaanhoitajaa soittamaan meille, koska asiakas oli nimennyt meidät lähiomaisikseen. ❤ Sanoin hoitajalle, että kyllä, me olemme todellakin hänen lähiomaisensa, kiitos, että soitit. Seuraavana päivänä hain hänet kotiin.
Joskus luopuminen tarkoittaa asiakkaan menehtymistä pitkäaikaiseen sairauteen. Silloin se voi olla myös helpotus, kun jäämme ajatukseen siitä, että asiakas siirtyy pois kivuista. Silloin se on usein myös asiakkaan itsensä ja hänen läheistensä toive. Omalta osaltamme pyrimme tekemään kaikkemme, että loppuaika omassa kodissa olisi mahdollisimman onnellista ja helppoa. Olemme olleet mukana pohtimassa viimeisten hetkien hoitoa, neuvomassa, mistä kysyä muistotilaisuuteen paikkaa ja auttamassa valitsemaan hautajaisiin vaatteita ja virsiä.
Kun pitkäaikainen asiakas nukkuu pois, omakin olo on hetken aikaa ontto.
Joskus luopuminen tarkoittaa muuttoa hoivakotiin, kun yksin kotona ei enää pärjää tai kun puoliso menehtyy. Onneksi saamme usein olla apuna myös muuttopuuhissa ja välillä jatkaa kotikäyntejämme hoivakodissa yhteisen mukavan puuhastelun merkeissä. Yhdessä voidaan sisustaa hoivakodin uutta huonetta, tehdä muistijumppaa tai viedä asiakas vaikka läheiseen kahvilaan virkistymään. Toisinaan hoivakodeissa ei ole kovin paljon ylimääräistä aikaa asiakkaan jumppauttamiselle, joten joskus meidän roolimme on käydä kävelyttämässä asiakasta ja arvioida yhdessä muiden ammattilaisten kanssa asiakkaan toimintakykyä tulevaisuutta ajatellen.
Parhaimmillaan vierailut hoivakodissa tuovat asiakkaalle paljon iloa ja hoitajille helpotusta heidän tekemäänsä työhön. Ja meille onnellisuutta siitä, että tuttu ihminen pysyy elämässämme edelleen. Meidän yhteys jatkuu, se vain muuttaa eri osoitteeseen. ❤
https://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.png00Taija Tetri-Kivikangashttps://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.pngTaija Tetri-Kivikangas2019-04-07 21:08:172019-04-07 21:08:19Toinen lähtee, toinen jää
Aloitan tammikuussa muistihoitajaopinnot. Olen asiasta superinnoissani, koska idea muistihoitajuudesta on ollut mielessäni jo pari vuotta. Ensin piti kuitenkin saada alta pois edelliset terveysalan johtamisopinnot ja raivata kalenteriin aikaa taas uusien asioiden oppimiseen. Työn ohessa opiskelu on jo vuosia ollut minulle elämäntapa, oma henkireikä ja innostuksen kohde, joka antaa aina lisää energiaa ja iloa arkeen ja syvyyttä omaan työhön. Se antaa myös mahdollisuuden tavata hienoja ihmisiä, vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia ja oppia puolin ja toisin. Monta ihanaa ystävää on jäänyt mukaan matkalle edellisistä opinahjoista.
Yritykseemme on viime kuukausien aikana tullut runsain mitoin lisää muistisairaita asiakkaita. Nuorimmat heistä ovat työikäisiä, vanhimmat lähempänä sataa ikävuotta. Muistisairaus koskettaa aina voimakkaasti paitsi ihmistä itseään, myös hänen lähipiiriään. Se koskettaa myös meitä hoitajia. Omalla kohdallani muistisairaan kohtaaminen on opettanut rauhallisuutta, hetkessä elämistä, oman terveyden ja toimintakyvyn arvostamista sekä läheisten roolin pohtimista sekä asiakkaiden elämässä että omassa elämässäni. Se on myös lisännyt tiedonhaluani muistisairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä merkittävästi. Hakeuduin muistihoitajakoulutukseen, koska haluan saada lisää konkreettisia työkaluja muistisairaan kanssa toimimiseen, hyvän elämänlaadun ylläpitämiseen ja läheisten tukihenkilönä toimimiseen. Erityisesti minua kiinnostaa opintojen osa-alue, jossa opetellaan käyttämään erilaisia luovia menetelmiä asiakastyössä muistisairaan kanssa.
Jokainen muistisairas on yksilö ja oma persoonansa, joten sen huomioiminen kaikessa hoitotyössä on aina olennaista ja tärkeää. Muistisairaus on diagnoosi, mutta ihminen itsessään on paljon enemmän. Hän on tunteva, tahtova, tietävä ja omanlaisensa kokonaisuus, joka pitäisi aina kohdata inhimillisyydellä ja arvostuksella. Surullista on ollut havaita tilanteita, joissa muistisairas sivuutetaan niin kuin hän ei olisi paikalla.
Muistisairaudet numeroina
Muistiliiton mukaan yli 14.000 ihmistä sairastuu muistisairauksiin vuodessa. Heistä jopa noin 7000 on työikäisiä. Suomessa on kokonaisuudessaan lähes 200.000 muistisairasta ihmistä.
”Mikä on tiistai?”
Muistisairauksia on erilaisia, ja ne ilmenevät hyvinkin eri tavoin. Alzheimerintautia sairastavien asiakkaidemme kanssa puheessa toistuvat usein samat fraasit ja muistot menneiltä vuosilta. Vaikka lähimuisti on heikentynyt, lapsuuden laulut ja tarinat saattavat kertautua yhden kotikäynnin aikana monen monta kertaa. Usein asiakkaalle on iloa tuottavaa muistella yhdessä jotakin laulua tai runoa vaikkapa lapsuusvuosilta. Asiakas saattaa muistaa hyvinkin tarkasti vaikkapa oman äidin käyttämän parfyymin tuoksun tai isän äänenpainon jossain tilanteessa sekä vuosiluvut. Sen sijaan juuri äsken läpikäyty keskustelu saattaa pyyhkiytyä hetkessä pois mielestä, ja se saatetaan käydä useamman kerran uudelleen ja uudelleen.
Muistisairaus voi kuitenkin ilmetä myös niin, että esimerkiksi otsalohkoa vaurioittavissa muistisairauksissa sanat ja niiden merkitykset voivat kadota. Tämä konkretisoitui minulle eräänä työpäivänä, kun selitin asiakkaalle tiistaipäivän lääkkeistä, ja hän kysyi minulta yllättäen, ”mikä se on se tiistai?”
Osassa muistisairauksia sairaudentunto saattaa puuttua muistisairaalta kokonaan, mikä tuo erityisiä haasteita arkeen sekä ihmisen itsensä kannalta, mutta myös läheisten kanssa. Ihminen voi muuttua persoonaltaan voimakkaastikin, mikä voi aiheuttaa myös surua ja suurta hämmennystä läheisissä. Moni tytär on kokenut outona sen, että ennen siisteydestä niin tarkka äiti ei suostukaan enää suihkuun eikä anna imuroida kotona ollenkaan. Myös se, että aiemmin arka ja hiljainen henkilö saattaakin yllättäen muuttua puheiltaan kovin estottomaksi, saattaa herättää hämmennystä.
Muistisairaankin kohdalla on kuitenkin tärkeää tukea hyvinvointia ja normaalia arkielämää niin pitkälle kuin mahdollista. Arjessa pitäisi olla edelleen mahdollisuus asioihin, jotka tuovat hyvää mieltä ja virkistystä, mutta myös riittävään lepoon.
Miten voit itse ennaltaehkäistä muistisairauksia?
Työikäisen on hyvä muistaa huolehtia omasta aivoterveydestään ja muististaan jo siinä vaiheessa, kun mitään erityisiä ongelmia ei ole havaittavissa. Mainiota aivojumppaa ovat esimerkiksi kaikenlainen jatkokouluttautuminen sekä ristisanatehtävät. Stressi ja jatkuva ylikuormittuminen ovat aivoille rasite. Aivot hyötyvät terveellisestä ravinnosta, sopivasta määrästä mielekästä ja aivoja jumppaavaa tekemistä sekä levon ja itsensä rauhoittamisen muistamisesta. Älä pihistä yöunista! Myös liikunta on tärkeä osa hyvinvointia ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Jos kärsii esim. unettomuudesta, jatkuvasta työstressistä, korkeasta verenpaineesta tai pätkivästä muistista, kannattaa miettiä, mitä omassa elämässä voisi muuttaa, jotta kokonaisuuden saisi parempaan tasapainoon.
Jatkuva ylikuormitus aivoissa on sekin riski niin muistisairauksille kuin monille muillekin sairauksille.
Moni ihminen kuormittuu huomaamattaan siitä, että arkemme on niin täynnä ärsykkeitä. Olen itse hyvin herkkä tälle asialle, joten hakeudun mahdollisimman usein metsään lenkille koirani kanssa, käytän sosiaalista mediaa vain 2-3 päivänä viikossa, vältän suuria ja ruuhkaisia kauppoja ja huolehdin, että jokaiseen viikkoon mahtuu kiirepäivien vastapainoksi myös sellaisia päiviä, jolloin saan tehdä asioita rauhallisemmin, hitaammin, hiljaisuudessa. On paitsi toista kunnioittavaa, myös itseä rauhoittavaa pyrkiä keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Oma hyvinvointi on edellytys sille, että jaksaa työkseen huolehtia muista. Levännyt mieli palkitsee, sillä työnteko sujuu oikeassa vireystilassa iloisissa ja aikaansaavissa merkeissä. Välillä kaikessa innostuksessaan on vaikeaa muistaa rajata itselleen tarpeeksi lomaa. Vuodenvaihteessa piipahdin kuitenkin muutaman päivän lomalla Puolassa, jossa sain ihailla muun muassa kaunista Itämerta joutsenineen.
dav
Pidetään huolta niin muististamme kuin itsestämme ja läheisistämme ylipäätään. Onnellista ja elämyksellistä alkanutta vuotta Sinulle!
https://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.png00Taija Tetri-Kivikangashttps://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.pngTaija Tetri-Kivikangas2019-01-13 19:25:372019-01-13 19:25:39Oi muistatko vielä sen virren
On oltu niin Helsingin Hyvä ikä -messuilla, Riihimäen Ikääntyvien messuilla kuin Hyvinkään Seniorimessuilla tapaamassa asiakkaita, omaisia, paikallisia yhdistystoimijoita sekä muita alan yrittäjiä. On saatu käydä antoisia keskusteluja, visioida, rakentaa uutta ja innostua kerta toisensa jälkeen siitä, miten pääsemme jatkossakin kehittämään palveluitamme entistä asiakaslähtöisemmiksi ja ihmisen kokoisiksi. On viritelty myös mielenkiintoisia yhteistyökuvioita ja hyväntekeväisyyshankkeita. Messuilla saatu positiivinen palaute lämmitti mieltä kovasti.
Ilolla kerron, että 1.11. alkaen Kotiterveydenhoito Tetri ja yhteistyökumppanimme Jalkakeidas ovat aloittaneet yhteistyön myös Fysioterapiaklinikka Manualfix Oy:n kanssa. Jatkossa toimimme kaikki yhdessä samoissa tiloissa Hyvinvointipisteellämme osoitteessa Uudenmaankatu 43, Hyvinkää.
Löydät toimitiloistamme niin toimisto- kuin hoitotilat. Marraskuun alusta lähtien Hyvinvointipisteellä sinua palvelevat jalkahoitaja Katja Markkanen ja manipulatiivinen fysioterapeutti Heikki Martola sekä kiropraktikko Jukka Martola. Lisäksi koko Kotiterveydenhoito Tetrin henkilökunta työskentelee toimitiloista käsin ja tuo kotiin terveydenhoito-, sairaanhoito- ja hoiva- sekä virkistyspalveluja. Tulemme järjestämään tiloissa säännöllisesti myös hyvinvointia ja mielen virkeyttä tukevaa toimintaa, mistä olen todella innoissani!
Vuodenvaihteen jälkeen tiloissa aukeaa myös terveydenhoitajan vastaanottotoiminta, jossa terveydenhoitajat Taija Tetri-Kivikangas ja Jenni Ristaho palvelevat sinua sekä läheistäsi kiireettömästi ja sinulle sopivana ajankohtana.
Syksyyn on toki mahtunut myös hetkiä, joissa olemme kulkeneet asiakkaidemme rinnalla vaikeissa ja raskaissakin tunnelmissa. Myötäelämme usein kovastikin asiakkaidemme taipaleella mukana ja ajoittain asiakkaiden kohtaamat haasteet elämässä ovat tuntuneet surullisilta ja kohtuuttomilta vierestä seurattuna. On pidetty kädestä kiinni ja käyty syviä keskusteluja, pohdittu tulevaa ja kiitetty menneestä.
Synkät hetket vahvistavat kuitenkin joka kerta tunnettani siitä, miksi teemme tätä työtä. Meillä on missio: se on joka päivä tuoda iloa, huolenpitoa ja hyvinvointia asiakkaidemme elämään. Me annamme itsestämme työssämme paljon, mutta saamme tuon kaiken moninkertaisena takaisin joka kerta, kun onnistumme tuottamaan iloa ja hyvää oloa asiakkaillemme.
Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme ja myös Hyvinvointipisteemme avajaiskahveille lauantaina 10.11. klo 10-14 sekä maanantaina 12.11. klo 10-14.
”Saako teidän asiakkaaksi tulla, vaikka ei olisi mitään erityistä sairaanhoidollista ongelmaa?” Useamman kerran esitetty kysymys, johon vastaan joka kerta, että parasta sairaanhoidon tarpeen ehkäisyä on hyvä terveydenhoito. Asiakkaaksemme voi aina tulla, kun oma hyvinvointi askarruttaa.
Se tarkoittaa terveyden edistämistä, terveellisten elämäntapojen vaalimista, varhaista puuttumista havaittavissa oleviin epäkohtiin, itsensä kuuntelua ja oman hyvinvoinnin asettamista tärkeysjärjestyksen kärkipäähän. On aina hienoa, jos ihminen malttaa pysähtyä pohtimaan näitä asioita jo ennen kuin sairaus on puhjennut tai liikapainoa kertynyt parikymmentä kiloa.
Alkuvuodesta sain työparikseni osa-aikaisen terveydenhoitajan Jenni Ristahon. Iloitsen suuresti kollegani kanssa työskentelystä, toimintamme kehittämisestä ja asiakkaidemme hyvinvoinnin edistämisestä! Ajattelinkin tässä blogissa avata tarkemmin sitä, mitä kaikkea tekemämme terveydenhoitotyö sisältää.
Eräs asiakkaani ihmetteli viime viikolla sitä, miten hänen painonsa on pudonnut hurjaa vauhtia viimeiset pari kuukautta, kun olemme aloittaneet työskentelyn yhdessä, vaikka hän on syönyt mielestään erittäin hyvin ja paljon. Lisäksi hän ihmetteli sitä, miten olen saanut hänen kauppalaskunsa pienenemään. 🙂 Ennen hän oli tehnyt laihduttajan tyypillisen virheen: jättänyt aterioita syömättä siinä toivossa, että se nopeuttaisi prosessia.
Onnistuneen painonhallinnan ja terveellisten ruokatottumusten avainsanoja ovat monipuolisuus, säännöllisyys ja oikea ateriakoko. Kun huolehtii siitä, että lautasella on vaihtelevasti lihaa, kalaa, kanaa, kasviksia ja täysjyväviljoja, ollaan jo pitkällä. Proteiinit, vitamiinit ja raudantarve on hyvä miettiä oman terveydentilan ja elämäntilanteen sekä iän kautta. Kaupassa voi metsästää sydän-merkittyjä tuotteita, jotka ovat usein vähäsuolaisia, vähärasvaisia eivätkä sisällä niin paljon piilosokeria. Kaalisoppadieetteihin ja muihin trendeihin en ole ikinä uskonut. Sen sijaan kohtuullisuuteen, maalaisjärkeen ja itsensä kuuntelemiseen, pysyvään elämäntapamuutokseen. Myös liikunnan merkitys on oleellinen. Vanhemmiten aineenvaihdunta hidastuu. Liikunta toimii myös hyvän mielen ylläpitäjänä. Päihteidenkäyttö vaikuttaa niin vyötärönympärykseen kuin mielenterveyteen.
Terveydenhoitaja on terveyden edistämiseen erikoistunut sairaanhoitaja. Minulle se on vahvasti myös ideologia. Terveydenhoitotyö on aina ennalta ehkäisevää ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Sairaudenkin keskellä voidaan ehkäistä lisäsairauksia ja ylläpitää ihmisen toimintakykyä ja hyvää mielialaa niissä puitteissa kuin se kullakin on mahdollista. Ihmisen omalla motivaatiolla, aloitekyvyllä ja mielialalla on suuri merkitys, joka toimii voimavarana myös silloin, kun ihminen kohtaa terveydellisiä haasteita.
Mitä me terveydenhoitajat sitten teemme?
Terveystarkastuksia, ravitsemusohjausta, liikuntaneuvontaa, painonhallinnan tukemista. Keskustelukäyntejä, arjen tukemista. Sairaalasta kotiutumisen jälkeisen sairaanhoidon ohessa suunnittelemme sitä, miten asiakas tulee pärjäämään kotona ja millainen ympäristö tukee hänen selviytymistään itsenäisesti. Mikä on paranemisprosessin kannalta olennaista? Mihin tarvitaan apua?
Kartoitamme asiakkaan voimavaroja, toimimme kuuntelijoina, rinnalla kulkijoina ja terveyden asiantuntijoina. Teemme alustavia muistitestauksia ja ohjaamme tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Usein terveydenhoito ja sairaanhoito kulkevat käsi kädessä. Otamme verikokeita ja pikanäytteitä, hoidamme haavoja, mittaamme verenpainetta, verensokereita ja teemme korvahuuhteluita. Tuemme myös päihdeongelmien kanssa kamppailevia asiakkaita raittiina pysymisessä ja toisinaan ohjaamme muiden palvelujen piiriin tarpeen mukaan.
Olen koulutukseltani myös auktorisoitu seksuaalineuvoja. Sairauden tai vamman kohdatessa ihmistä koen tärkeäksi sen, että asiakkaalla on halutessaan mahdollisuus keskustella myös siitä, miten se muuttaa hänen kehonkuvaansa, vaikuttaa parisuhteeseen, omaan miehisyyteen, naiseuteen tai seksuaalisuuteen. Näiden asioiden ja ajatusten kanssa ihminen jää herkästi hyvin yksin.
Terveydenhoitajan työssä rakastan sitä, että päivät ovat vaihtelevia ja asiakaskunta monipuolista. Eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa elävien ihmisten kanssa työskentely on avartavaa ja antoisaa. Se tarjoaa myös minulle itselleni jatkuvasti mahdollisuuden oppia uutta.
”Mietin tänään, että jaksaisiko sitä nousta ollenkaan sängystä ylös. Sitä kun on niin yksin.”
Yleensä niin iloisen seniorin suusta kuultu kommentti hiljensi ja laittoi miettimään vielä useamman päivän sen jälkeen. Työssäni tapaan vanhoja ihmisiä, joista osalla on ikää jopa yli yhdeksänkymmentä vuotta. Ensimmäinen ajatus on minullakin usein, että onpa ihanaa, kun ihminen on saanut elää niin pitkän elämän terveenä ja edelleen jaksaa tehdä ja touhuta. Voi, kun saisin itsekin!
Vaikka näiden ihanien ikäihmisten kanssa meillä on usein hauskaa ja keksimme mukavaa tekemistä päivän piristeeksi, on pitkällä iällä myös kääntöpuolensa. On rankkaa, kun ympäriltä ikätoverit ja läheiset sairastuvat ja menehtyvät eikä yhdistysten tapaamisista löydä enää ketään oman ikäistään juttukaveria. Kuulon huonontuessa puolin ja toisin puhelinkeskustelut voivat olla haasteellisia. Jos puoliso on menehtynyt tai puolisoa ei ole ikinä ollutkaan, lapset ovat kiireisiä tai kaukana tai heitäkään ei ole, voi vanhuus olla hyvin yksinäistä ja kulminoitua muutaman seinän sisällä tapahtuviin toistuviin rutiineihin. Etenkin, jos ei yksin uskalla tai halua lähteä liikkeelle.
Työskentelin monta vuotta kunnalla terveydenhoitajana. Viimeisimmässä työpaikassani minulla oli huoneentaulu, jossa luki teksti ”Tärkeintä ei ole kuinka paljon elämässäsi on päiviä, vaan kuinka paljon päivissäsi on elämää”. Tuo lause on avautunut minulle entistä konkreettisemmin nyt kotihoitoyrittäjänä. Sain joululahjaksi toivomani Maaret Kallion kirjan Inhimillisiä kohtaamisia, ja sen myötä ajattelen yhä vahvemmin niin, että suuri merkitys on myös sillä, minkälaisia kohtaamisia elinpäiviimme mahtuu. Suosittelen lämpimästi kirjaa.
Paljon puhutaan siitä, miten ikääntyvien terveydenhoitopalveluille on yhä lisääntyvää tarvetta. Puolen vuoden yrittäjyyden pohjalta totean, että paljon tarvetta on myös sosiaalipalveluille. Usein se, että käyn jakamassa lääkkeet tai mittaamassa verenpaineet on asiakkaan terveydelle toki erittäin tärkeä asia, mutta mielen virkeyden kannalta yhtä tärkeää on usein se, että hän pääsee keskustelemaan ja saa sosiaalisen tapahtuman päiväänsä. Sen vuoksi haluan varata kotikäynneille aina riittävästi aikaa. Silloin asiakas pääsee jakamaan vanhoja lapsuusmuistoja, nauramaan hauskoille tapahtumille menneisyydestä, esittelemään perheen valokuvia vuosikymmeniltä tai kunniamerkkejä, pohtimaan yhdessä politiikkaa tai muuta maailmanmenoa. Muistelemaan aikaa, jolloin puoliso vielä eli, ja lapset olivat kotona.
Jokainen tarvitsee jonkun, jolle purkaa sydäntään myös silloin, kun on huono päivä, ja olo on yksinäinen. Jonkun, jonka kanssa lähteä ulos raittiiseen ilmaan, kauppareissulle, kahvilaan, saunavuorolle, kirjastoon. Tai jonkun, jonka kanssa ihan vaan istua kotona sohvalla ajatuksia jakamassa. Jonkun, jolle voi purkaa joskus myös vuosien kaipauksen, ikävän, yksinäisyyden, surun ja väsymyksen. Aidosti, kiireettömästi, inhimillisesti, siinä hetkessä.
Sitten taas jaksaa touhuta.
Myös toisen ihmisen kosketuksen kaipuu voi olla suuri, ja se tulisi myös kotihoidossa huomioida mahdollisuuksien mukaan. Aiheesta olen kirjoittanut aiemmin viime syksynä blogiini Kosketuksen merkityksestä.
Oikein hyvää alkanutta vuotta Sinulle ja läheisillesi. Ollaan läsnä toisillemme!
https://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.png00Taija Tetri-Kivikangashttps://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.pngTaija Tetri-Kivikangas2018-01-09 17:01:162018-12-28 14:07:44Inhimillinen ikävä toisen luo
Asiakkailta saatu palaute sai hymyn huulilleni ja kyyneleet silmäkulmiini, kun joulukuun alussa keräsimme kaikilta asiakkailtamme vapaamuotoista palautetta siitä, miten tyytyväisiä he ovat olleet saamiinsa palveluihin. Myös omaiset saivat antaa palautetta. Voidaksemme kehittää palveluja yhä asiakaslähtöisimmiksi ja joustaviksi, on tärkeää kuunnella asiakkaiden ääntä säännöllisesti.
Arvot palvelujen keskiössä
Kun perustin oman yrityksen, pohdin yritykseni arvoja. Mitä haluamme yrityksenä viestittää? Mihin panostamme? Mitkä arvot työtämme ohjaavat? Miten voimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman kokonaisvaltaisesti? Kirjasimme keskeisiksi arvoiksemme muun muassa kiireettömyyden, elämänilon, inhimillisyyden ja hyvinvoinnin edistämisen. Pidimme tärkeänä myös sitä, että asiakkaan luona käyvä työntekijä olisi aina sama, tuttu ja turvallinen henkilö, joka avustaisi ihan kaikissa arjen askareissa terveydenhuollosta kotipalveluun ja olisi lisäksi seurana, juttukaverina ja mielen virkistäjänä.
Koemme sen olevan sekä asiakkaan että työntekijän etu, kun työntekijä pysyy samana. Se mahdollistaa luottamuksellisen ja pitkäaikaisen asiakassuhteen muodostumisen ja helpottaa myös asiointia omaisten kanssa. Asiakkaalle on helpottavaa, kun sama ihminen käy auttamassa, tuntee paitsi ihmisen, myös kodin ja tietää, missä tavarat ovat ja mitkä rutiinit siellä ovat tärkeitä. Ja toisaalta osaa myös herkästi havainnoida sitä, jos kaikki ei vaikuta olevan hyvin.
Asiakaspalautteita lukiessani koin, että olemme onnistuneet tuottamaan arvojemme mukaista palvelua ja siitä olen todella iloinen, onnellinen ja kiitollinen.
Asiakkaiden sanoin
Asiakkaamme nostivat esiin erilaisia asioita, jotka olivat kokeneet ilahduttavina. Näitä olivat erityisesti joustavuus, kiireettömyys, läsnäolo sekä ilo. Kokosin muutamia suoria sitaatteja asiakkaidemme antamista palautteista:
”Ystävällisyys, kiireettömyys, keskustelu. Sama henkilö. Se on tärkeintä!”
”Se että on aikaa. Se on mukavaa. Ehtii juoda kahvia ja jutella. Ja kysyä jos on mielessä jotain huolta.”
”Sinä olet sellainen päivän piristys ja paiste. Tuot iloa ja autat kaikessa.”
”… ja siis hienoa, että olet saanut hänet (=isän) liikkeelle. Aiemmin hän lähinnä istui ja katseli ikkunasta ulos. Huomaan eron siinä, että hän on alkanut jutella enemmän ja olla vireämmällä mielellä. Kiitos.”
”Huojentaa tietää, että joku käy häntä katsomassa ja huolehtii lääkkeet.”
”Sä teet kyllä aina niin hyvää työtä. On se vaan mukavaa kun joku käy mua täällä vähän jelppaamassa.”
”Ennakkoluuloton ja iloinen suhtautusmistapa meihin ihmisinä, vaikka kuulumme vähemmistöön. Kiitos sinulle!”
Yksi ihanimmista palautteista tuli syksyisenä iltana kasvotusten asiakkaalta suoraan, kun olin pois lähdössä:
”Sen näkee, kun sydämellään tekee!”
Vuoden 2017 muistoja
Tässä työssä on se ihanuus, että koskaan ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Marras-joulukuussa asiakaskuntamme on kasvanut mukavasti ja olemme päässeet mukaan asiakkaidemme jouluvalmisteluihin. On ollut kiehtovaa havainnoida sitä, miten erilaiset perinteet jokaiseen kotiin kuuluvat. Tutut maut, tuoksut ja sisusteet vuosikymmenten takaa kaivellaan hiljalleen taas esille. On ollut myös avartavaa huomata, että joissain kodeissa joulua ei vietetä.
Mietin, mitä kaikkea olemmekaan asiakkaiden kanssa vuonna 2017 tehneet ja listasin tähän jotain niistä:
Olen jakanut lääkkeitä dosettiin, poistanut tikkejä ja hoitanut haavaa
Olen koonnut huonekaluja, vaihtanut verhoja ja tehnyt ruokaa
Olen ollut seurana ulkoilemassa ja kahvilassa, kertaalleen mukana on ollut myös koirani Vilma
Olen käynyt kaupassa ja apteekissa asiakkaan puolesta
Olen mitannut verensokereita ja verenpainetta
Olen leiponut asiakkaan kanssa pullaa
Olen ripustellut joulukoristeita asiakkaan ikkunaan
Olen istuskellut glökimukin ja teekupin äärellä jutellen mukavia
Olen auttanut asiakkaita laboratorioon sekä lääkärikäynneille
Olen auttanut siivouksessa, tiskauksessa, kahtena lumisena päivänä auttanut lumitöissäkin
Olen auttanut peseytymisessä ja vaatehuollossa
Olen tutkinut lentokarttoja ja keskustellut maailmanhistoriasta
Olen rullannut papiljotteja asiakkaan hiuksiin ja lakannut kynsiä
Olen selvitellyt kotitalousvähennyksiä, verotuksia ja puhelinliittymäasioita asiakkaan kanssa
Olen käynyt monia syvällisiä, ihania, mieleenpainuvia keskusteluja mitä erikoisimmista aiheista
Olen pitänyt kädestä kiinni ja ollut läsnä, kunnellut lapsuusmuistoja ja tulevaisuuden haaveita
Toivotan Sinulle oikein ihanaa joulun odotusta ja onnellista alkavaa vuotta 2018!Tuokoon se meille kaikille uusia, ihania asioita, iloa ja mieleenpainuvia hetkiä.
Jos joululahja läheisellesi on vielä hankkimatta, kurkista lahjakorttimme tästä.
Kesäisen D-vitamiinin varasto loppuu parissa kuukaudessa. Sen vuoksi pimeinä kaamoskuukausina tarvitaan suun kautta saatavaa D-vitamiinilisää. Olethan muistanut ottaa oman d-vitamiinipurkkisi jo esille?
Hyviä d-vitamiinin lähteitä
Työvuosieni aikana olen kohdannut asiakkailla toisinaan hyvin matalia d-vitamiiniarvoja, niin nuorilla koululaisilla kuin vanhuksillakin. Sitä on yleensä lähdetty selvittämään silloin, kun ihminen on ollut erityisen väsynyt tai infektioaltis. Tärkeä huomioitava asia on ihmisen ravitsemus. Hyvä ravitsemus turvaa ihmisen riittävän energian saannin, mutta myös riittävän ravintoaineiden saannin. Yksipuolisessa ruokavaliossa vitamiinien puutokset ovat yleisempiä.
Hyviä luonnollisen d-vitamiinin lähteitä ovat kala, vitaminoidut maitotuotteet ja rasvat, erityisesti vitaminoidut margariinituotteet. Pienessä määrin myös kananmuna.
Toinen huomioitava asia on tietysti myös mahdollisuus ulkoiluun. Jos ihminen joutuu olemaan esimerkiksi laitoshoidossa ympäri vuorokauden ja ulkoilu on vähäistä, d-vitamiinia ei auringosta juurikaan saa.
Harvalle ihmiselle ravinto kuitenkaan riittää tuomaan tarpeeksi d-vitamiinia, lähes poikkeuksetta tarvitaan myös d-vitamiinilisää. D-vitamiinivalmisteen käyttöä suositellaan Suomessa kaikille yli 75-vuotiaille ympärivuotisesti 20 mikrogrammaa päivässä. Lasten ja aikuisten kohdalla suositukset ovat pienemmät, voit tarkistaa oman ja perheesi suositukset Eviran sivuilta tästä. Oma d-vitamiiniannostus on hyvä miettiä kuitenkin yksilöllisesti esimerkiksi hoitavan lääkärin kanssa, huomioiden ikä, kokonaisvaltainen terveydentila sairauksineen sekä ravitsemus.
Mitä hyötyä d-vitamiinista on?
Jokainen tietää, että d-vitamiinipuutos lapsella voi johtaa riisitautiin. Erityisen tärkeää d-vitamiini onkin lapsille, joiden luut ovat vasta kehittymässä, sekä ikääntyneille. D-vitamiini ehkäisee luukatoa. D-vitamiini auttaa vahvistamaan luita siten, että se edesauttaa kalsiumin imeytymistä luustoon. Ikäihmisten kohdalla tämä on erityisen tärkeää luunmurtumien ehkäisyssä esimerkiksi kaatumisia ajatellen.
D-vitamiinin riittävän saannin on todettu vaikuttavan myös muistiin ja oppimiskykyyn myönteisesti, mikä on tärkeä seikka kaikenikäisillä ihmisillä. Hyvinvointi lähtee hyvästä ja virkeästä mielestä!
D-vitamiini auttaa myös vahvistamaan vastustuskykyä eli se vähentää infektioalttiutta. Tästä on hyötyä erityisesti talviaikaan, jolloin flunssat, influenssat ja vatsataudit jylläävät. Lisäksi d-vitamiini auttaa jaksamaan pimeän vuodenajan yli, jolloin aurinkoa ei täällä Pohjolassa juurikaan näy.
D-vitamiinin terveysvaikutuksia tutkitaan koko ajan. Luukadon lisäksi D-vitamiinin puutos on yhdistetty muihin sairauksiin, kuten diabetekseen, syöpään, verenkiertotauteihin ja hermoston rappeumatauteihin. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin d-vitamiinin puutoksen yhteyttä ms-tautiin.
Jos oma d-vitamiinitaso mietityttää, oman arvon voi käydä tarkistuttamassa.
Erinomaista luettavaa lapsiperheen ruokailuun ja ravitsemukseen liittyen löydät THL:n ja Ravitsemusneuvottelukunnan teoksesta Syödään yhdessä (2016). Ikäihmisten ravitsemukselliset tarpeet on tuotu hyvin esiin teoksessa Ravitsemussuositukset ikääntyneille (2010).
Virkeitä syyspäiviä Sinulle!
Taija
Blogissa käytetyt lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Evira, Terveyskirjasto, Yle uutiset. Saatavilla 18.10.2017.
