Olen tehnyt lähihoitajan työtä Terveydelle Oy:ssä kahden vuoden ajan. Ennen tätä olen ollut töissä kotihoidossa toisaalla, sekä hoivakodeissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä.
Etenevät muistisairaudet heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä ja ovat yleisimpiä syitä sille, että ikäihminen tarvitsee ulkopuolista apua arjessa selviytymiseen. Muistisairaus koskettaa myös perhettä ja läheisiä. Se saattaa aiheuttaa yllättäviäkin tunteita arkielämässä ja synnyttää paljon kysymyksiä tulevasta. Meidänkin kotihoidon asiakkaista hyvin suuri osa on muistisairaita. Omaiset ovat usein uuden tilanteen äärellä huolissaan läheisensä toimintakyvyn säilymisestä sekä arjessa selviytymisestä, etenkin, jos välimatkaa on reilusti eikä päivittäiseen apuun ole omaisten taholta mahdollisuuksia. Usein omaiset jäävät myös huoltensa kanssa kovin yksin, koska kaikki toiminta keskittyy muistisairaan itsensä ympärille.
Vaikka muistisairauksiin ei ole vielä parannuskeinoa, tarpeeksi varhain aloitetulla lääkityksellä ja kuntoutuksella on suuri merkitys. Ikäihmisten ja heidän läheistensä hyvinvoinnin edistäminen herätti mielenkiinnon opiskella lisää ja syvensin lähihoitajan opintojani muistihoitajan koulutuksella. Näin pystyn jakamaan paremmin tietoa muistisairauksista sekä antamaan monipuolista tukea niin sairastuneelle kuin läheisillekin.
Terveydelle Oy:ssa toimin nykyään sekä muistihoidon asiantuntijana että kotihoidon arjessa asiakkaiden tavanomaisilla sairaanhoito- sekä tukikäynneillä. Työnkuvani on monipuolinen ja saan hyödyntää osaamistani eri sektoreilla. Lähitulevaisuudessa koulutan myös henkilöstöämme lisää muistisairaan kohtaamiseen, arjen sujuvuuteen sekä apuvälineiden käyttöönottoon liittyen. Olen myös kehittänyt materiaalia, jota voimme jakaa omaisille muistisairaan hoidon ja arjen tueksi.
Toivon, että otat rohkeasti yhteyttä, mikäli sinulla on huolta omaan tai läheisesi muistiin tai arjessa selviytymiseen liittyen. Kiireettömässä ilmapiirissä voimme pohtia yksilöllisiä ratkaisuja tukemaan muistisairaan hyvää elämänlaatua, sairauden kanssa selviytymistä sekä omaisten jaksamista.
Mitä sitten konkreettisesti teen? Esimerkiksi näitä: Muokkaan muistisairaan ympäristön kotona muistiystävälliseksi, teen muistitestaukset ja laadin lausunnon niistä hoitavalle lääkärille. Tarvittaessa tulen asiakkaalle saattajaksi lääkärikäynnille. Toimin omaisten neuvontantajana ja pohdimme ja laadimme yhteistyöllä arjen sujuvuutta turvaavat palvelut muistisairaalle. Neuvon tukiasioissa ja tutkin myös asuinpaikan turvallisuutta hoitotyön ammattilaisen näkökulmasta.
Ensikäynnin muistihoitajalle voit varata numerosta 045 222 9390. Ensikäynti ei sido sinua mihinkään jatkotoimenpiteisiin, mikäli niin haluat, mutta usein ensimmäinen kohtaaminen toimii jo huojentavana elementtinä sekä muistisairaalle itselleen että läheisille, kun löytyy taho, joka ohjaa, neuvoo ja kuuntelee. Autamme asiakkaitamme aina myös Kelan tukien selvittelyssä. Tiesithän, että muistisairaan kohdalla voidaan hakea esim. eläkettä saavan hoitotukea?
Ensikäynti voidaan sopia kotiympäristöön tai vaihtoehtoisesti työhuoneelleni toimistollemme Hyvinkään keskustaan.
https://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.png00Taija Tetri-Kivikangashttps://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.pngTaija Tetri-Kivikangas2023-08-16 09:49:442023-08-16 09:49:45Muistihoitajan palveluista apua arkeen ja tukea omaisille
”Onpa mukava nähdä taas!” ”Lähdettäisiinkö tänään kävelylenkille ja käytäisiin kaupassa samalla? Voisin käydä perjantaiaamuna suihkussa, kun tulet taas kotikäynnille. On turvallisempi olo käydä suihkussa, kun tiedän, että olet apuna”.
Useimmiten meidät otetaan kotikäynnille hyvin vastaan. Kotikäyntipäivät ovat odotettuja ja niistä on tullut osa asiakkaan viikkorutiinia. Kotikäyntien määrä ja käyntiajat suunnitellaan aina asiakkaan toiveiden ja avuntarpeiden mukaan. Osalla asiakkaistamme on yksi kotikäynti viikoittain, kun taas toiset ikääntyneet tarvitsevat arjessa enemmän tukea, jolloin kotikäyntimme ovat esimerkiksi kaksi kertaa vuorokaudessa.
Ilmaisella kartoituskäynnillä käymme yhdessä läpi arjessa pärjäämistä ja mahdollisia avuntarpeita. Kartoituskäynnin jälkeen teemme asiakkaalle yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman, joka sisältää tiedot asiakkaan toimintakyvystä, avuntarpeista ja kotikäynneistä. Hoito- ja palvelusuunnitelman lisäksi olemme usein myös tehneet yhdessä asiakkaan kanssa viikkosuunnitelman kotikäynneille.
Viikkosuunnitelma jää asiakkaalle itselleen sekä tietysti meille hoitajille potilastietojärjestelmään tarkasteltavaksi. Esimerkiksi muistisairaiden asiakkaiden kanssa viikkosuunnitelman noudattaminen selkeyttää arjen sekä käyntien sujuvuutta. 😊
Kärsivällisyys palkitaan
Kaikki ei kuitenkaan aina mene niin kuin on suunniteltu ja toivottu. Ikäihmisten on välillä vaikea ottaa apua vastaan, sillä he ovat tottuneet pärjäämään tähän asti itsenäisesti. Kävin hiljattain keskustelua uuden asiakkaan omaisen kanssa ensimmäisestä kotikäynnistämme. Asiakas esitti kotikäynnillä nukkuvansa, jotta hoitajamme lähtisi käynniltä pois. Omainen varmisti ja kysyi huolestuneena puhelimessa minulta, että varmaan luovutamme ja perumme suunnitellut kotikäynnit, sillä asiakas ei ota meitä vastaan. Totesin hänelle, että ehei, totta kai me voimme yrittää uudestaan. Kohtaamme tämänkaltaisia tilanteita työssämme aina aika ajoin. Omainen kiitteli kärsivällisyydestä sekä yrittämisestä ja lupasimme palata asiaan seuraavan kotikäynnin jälkeen. 🙂
Muistisairaiden ikäihmisten luona kotikäynneillä on päässyt osaksi mitä mielenkiintoisempia tilanteita. Tein kerran aamukäynnillä muistisairaan asiakkaan kanssa yhdessä kauppalistan ja sovimme, että tulen iltapäiväkäynnille kaupan kautta. Kirjoitin asiasta asiakkaalle muistilapun pöydälle. Iltapäivään mennessä asiakas oli kuitenkin unohtanut aamulla sopimamme kauppa-avun ja heittänyt kirjoittamani muistilapun roskikseen. Asiakas viskasi kauppakassin ostoksineen rappukäytävään voimasanojen saattelemana ja läimäisi oven kiinni perässään. Kauppaostokset säilytettiin seuraavaan aamuun toimiston jääkaapissa, ja toinen hoitaja yritti viedä ne aamukäynnillä asiakkaalle. Vastassa oli kuitenkin jälleen kiukkuinen asiakas ja jääkaappi ammotti tyhjyyttään. Lopulta hänen auttavainen lähiomaisensa haki kauppaostokset toimistoltamme, pahoitteli kovasti tilannetta ja sai vietyä ostokset asiakkaalle vieraillessaan hänen luonaan.
Oman haasteensa työhön tuovat asiakkaat, jotka eivät miltään osin tunnista omaa sairauttaan, vaan ihan todella uskovat pärjäävänsä kaikessa itse. Silloin usein omaiset ovat hyvin kuormittuneita ja neuvottomia siinä, miten voisivat olla avuksi. Näissä tilanteissa onkin tärkeää lähestyä tilannetta ja asiakasta rauhassa ja luovien.
Luottamuksellisen hoitosuhteen rakentaminen vaatii usein useamman kuukauden tai joskus jopa vuosia. Hoitajilta vaaditaan näissä työn haastavissa tilanteissa kärsivällisyyttä, kekseliäisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja. Kuitenkin sinnikkyytemme usein palkitaan ja olemme onnistuneet rakentamaan luottamuksen myötä tärkeitä vuorovaikutuksellisia, yksilöllisiä hoitosuhteita! 😊 Usein alkuun kotikäyntejä vastusteleva, sairaudentunnoton asiakas alkaa hiljalleen omatoimisesti pyytää lisää apua ja oikein odottaa sitä, että tuttu ja turvallinen hoitaja saapuu tuomaan päiviin apua ja iloa.
https://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.png00Taija Tetri-Kivikangashttps://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.pngTaija Tetri-Kivikangas2021-05-21 14:07:112021-05-21 14:09:49Kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan
Vuoden 2020 lopulla teetimme asiakkaillamme jälleen palautekyselyn, jota purimme rauhassa vielä läpi tammikuun. Jokavuotiseen tapaan halusimme kysellä asiakkailtamme mielipiteitä ja ajatuksia siitä, miten olemme onnistuneet ja miten voisimme kehittää toimintaamme yhä paremmaksi ja monipuolisemmaksi. Asiakkaiden kuuntelu on kaiken asiakaspalvelun kulmakivi, koska teemme työtämme parantaaksemme asiakkaidemme elämänlaatua ja helpottaaksemme heidän arkeaan. He maksavat palkkamme, ja heidän toiveensa ohjaavat sitä, millaiseen suuntaan toimintamme kasvaa ja kehittyy.
Palautelomakkeita jaettiin kaikille asiakkaillemme ja vastausprosentti oli ilahduttavan suuri, lähes kaikki palauttivat palautekyselyn. Erityisen mieltä lämmittävää oli paitsi positiivinen palaute, myös se, miten moni oli nähnyt vaivaa eritellessään ajatuksiaan ja kiitoksiaan palautelomakkeeseen.
Palautteiden antamiseen osallistuivat asiakkaiden lisäksi myös muutamat omaiset. Alla eriteltynä saamiamme asiakaspalautteita osa-alueittain. Kiitämme lämpimästi kaikkia asiakkaitamme sekä omaisia mieltä lämmittävistä palautteista. <3
Henkilöstön ammatillinen osaaminen ja kohtaamisen taidot
Asiat, joista saimme eniten positiivista palautetta, liittyivät useimmiten joko palvelukokonaisuuden monipuolisuuteen, kotikäyntien joustavuuteen tai hoitajan persoonaan sekä osaamiseen. Meille on ollut tärkeää, että palvelukokonaisuus joustaa asiakkaan elämäntilanteen ja voinnin mukaan, sillä avuntarve ei välttämättä ole viikoittain sama. Se, että asiakas on voinut esimerkiksi viikko kerrallaan tilata itselleen sopivan määrän palveluja, on ollut monelle erittäin tärkeä asia, joka on myös lisännyt hallinnan tunnetta omassa arjessa.
”Olen todella tyytyväinen. Olen saanut aina apua ja palvelua, kun olen tarvinnut säännöllisen yhden viikkokäynnin lisäksi ylimääräisiä kertoja…Ja napakoita, huomioonottavia, ihania avustajia on käynyt taas!” (Asiakas 73v).
Työntekijöidemme iloinen ja palvelualtis olemus on herättänyt eniten kiitosta.
”Yleisesti ottaen olemme tyytyväisiä palveluun. Työntekijät ovat iloisia ja avuliaita. He tekevät kaikkia töitä positiivisella mielellä.” (Asiakaspariskunta 95v.)
”Olen ollut tyytyväinen. Erityisesti ilahduttaa avoimuus, luotettavuus, hyvä fiilinki. Ollaan saatu vaikuttaa omiin asioihin, mm. hoitajatoive. Kokonaisvaltainen vastuunotto hoidosta: asioiden hoito asiakkaan puolesta.” (Asiakaspariskunta 84v ja 83v.)
”Hoito/palvelu on ollut henkilökohtaista, on aidosti välitetty. Kiitos!” (Asiakas 81v.)
”Olen ollut erittäin tyytyväinen, olen saanut useita vinkkejä asioiden sujuvuuden lisäämiseksi.” (Omaishoitaja)
”Olen tyytyväinen! Kaikki on pelannut hyvin.” (Asiakas 98v.)
Yhteydenpito, tavoitettavuus, tiedonkulku
Kysyimme palautetta myös yhteydenpidosta, tiedonkulusta ja yleisestä tavoitettavuudesta. Toimistomme päivystyspuhelin palvelee arkisin klo 8-16 ja päivän aikana siihen saattaa tulla kolmatta kymmentä puhelua. Asiakkaat ottavat rohkeasti yhteyttä myös säännöllisten kotikäyntien välillä, mikäli heillä on jokin akuutti hätä tai ongelmatilanne.
”On ollut ensiluokkaista. Aina voi luottaa, että tarvittaessa ollaan yhteydessä ja tiedotetaan.” (Asiakaspariskunta 84v ja 83v.)
”Toimistolta vastataan puhelimeen nopeasti ja kaikissa ongelmatilanteissa olemme saaneet apua.” (Asiakaspariskunta 95v.)
”Tiedonkulku on toiminut erinomaisesti. Olemme erittäin tyytyväisiä. Ei ole tarvetta minkäänlaisiin muutoksiin.” (Omainen)
Kehityskohteet
Kysyimme asiakkailtamme myös palautetta siitä, miten voisimme edelleen kehittää toimintaamme entistä paremmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Kehitystoiveita tuli hyvin vähän, mutta näissä palautteissa toivottiin vielä entistä tiiviimpää raportointia asiakkaan asioista omaiselle siinä tilanteessa, kun omaisella ei ole mahdollisuutta käydä asiakkaan luona kylässä esimerkiksi pitkän etäisyyden vuoksi.
Kaikessa asiakastyössä on olennaista muistaa, että niin kaikki hoitajat kuin kaikki asiakkaatkin ovat persooniltaan erilaisia. Lähestymistapa ja käytännöt, jotka toimivat yhden asiakkaan kohdalla erinomaisesti tai vastaavat hänen toiveitaan, eivät välttämättä kohtaa ollenkaan toisen asiakkaan ajatuksiin. Siksi hoitajan tärkeimpiä työkaluja onkin se, että osaa tunnustella asiakkaan kulloistakin mielentilaa ja poimia esiin asiat ja avuntarpeet, jotka juuri siinä hetkessä ovat relevantteja. Joskus kaiken konkreettisen toiminnan keskellä kaikista tärkeintä on pysähtyä, katsoa, kuunnella ja koskea. Olla läsnä hetkessä.
Kotitalousvähennys on valtion tarjoama veroetu, joka on suunniteltu lisäämään kotipalveluiden käyttöä ja samalla edistämään palvelualan yrittäjien toimintaa. Etu on kansantaloudellisesti merkittävä ja sitä hyödynnetään vuosittain todella aktiivisesti. Mutta mistä kaikesta työstä kotitalousvähennystä voi saada? Etenkin hoiva- ja hoitotyö on vähemmän tunnettu kotitalousvähennyksen kohde, jonka merkitys on kuitenkin koko ajan kasvamaan päin.
Kotitalousvähennystä voi saada kodin kunnossapito- ja perusparannustöiden lisäksi myös kotitaloustyöstä sekä hoiva- ja hoitotyöstä. Kotitalousvähennyskelpoisiin kotitaloustöihin kuuluu muun muassa kodin siivoustyöt, ruuanlaitto, pihanhoito sekä pyykkihuolto. Kotitalousvähennyskelpoista hoiva- ja hoitotyötä ovat taas esimerkiksi lasten, vanhusten ja vammaisten hoito, kuten peseminen, pukeminen, syöttäminen ja muu huolenpito. Myös avustaminen kaupassa sekä pankissa ja apteekissa asiointi ovat sellaista hoiva- ja hoitotyötä, josta saa kotitalousvähennyksen, kun avustaminen tapahtuu osana muuta laajempaa vähennykseen oikeuttavaa työtä.
Yrityksemme tarjoamat sosiaalipalvelut ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Sosiaalipalveluihimme sisältyy esimerkiksi ruuanlaitto, ulkoiluapu, asunnon pienet siivoustyöt, kotona tapahtuva vaatehuolto, suihkuapu, pihan hoitotyöt kuten haravointi, kukkien kastelu ja lumityöt, kauppa- ja apteekkiapu, sekä muu hoitotyö. Lisäksi olemme kotitalousvähennyskelvollisina palveluina esimerkiksi ulkoiluttaneet asiakkaiden lemmikkejä ja tehneet sosiaalityötä palvelutaloissa asuvien asiakkaiden luona.
Kotitalousvähennykseen oikeutettujen palveluiden hinnasta saa vähennystä 40 prosenttia verotuksessa. Kuluvana vuotena 2020 kotitalousvähennystä voi saada maksimissaan 2 250 euroa vuodessa henkilöä kohden. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa henkilöltä vuodessa. Kotitalousvähennys on kuitenkin henkilökohtainen, joten puolison kanssa asuessa voi saada yhteensä 4 500 euron vähennyksen. Jos 2 250 euron raja ei ylity, vähennys kannattaa kuitenkin hakea vain toiselle puolisolle, sillä silloin omavastuu vähennetään vain yhden kerran. Kotitalousvähennyksen laskemiseen on tehty avuksi kotitalousvähennys-laskuri, joka löytyy helposti verkosta. https://kotitalousvähennys.fi/ Kotitalousvähennyksen saadakseen hakijan tulee ilmoittaa tiedot suoraan verokortille omaverossa, jolloin kotitalousvähennys tulee huomioiduksi etukäteen veroprosentin alenemisena ja samalla voi tilata uuden verokortin. Vaihtoehtoisesti kotitalousvähennyksen voi saada veronpalautuksena veroilmoitukseen, jolloin tulee täyttää lomake verottajan sivuilta.
https://www.vero.fi/contentassets/2cfaf91e0e8e4680a53a0716f08ff2a7/14a_3086v18_w.pdf Me avustamme vuosittain asiakkaitamme hakemaan kuluneelta vuodelta kotitalousvähennyksen, jolloin asiakkaan ei tarvitse muuta kuin allekirjoittaa esitäyttämämme lomake.
https://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.png00Taija Tetri-Kivikangashttps://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.pngTaija Tetri-Kivikangas2020-11-16 10:04:232020-11-16 10:10:04Tiesitkö, että sosiaalipalveluistamme saa kotitalousvähennystä?
Väestömme ikääntyy ja eliniän odote nousee. Yhteiskunnan ikääntymisessä ei ole kuitenkaan kyse vain iäkkäiden määrän kasvusta vaan kokonaisvaltaisesti väestörakenteen muutoksista. Eläkeikäisten määrän voimakkaan kasvun ohella työikäinen väestö vanhenee. Myös syntyvyys ja kuolevuus on ollut jo pidempään laskussa.
Yhteiskuntamme tavoitteena on, että ikäihmiset pärjäisivät kotona pidempään. Ikäihmisen kotona pärjäämisen avainsana on turvallisuus, jonka toteutumista tukevat kotihoito sekä muut tukipalvelut kuten esimerkiksi turvapuhelin ja ateriapalvelu. Aikaisemmin tutuksi tullutta pitkäaikaista laitoshoitoa on vähennetty runsaasti ja pääasiallinen ympärivuorokautinen hoito järjestetään nykyisin tehostettuna palveluasumisena. Onnistuneiden hoitopolkujen takana on ajatus ’’oikea palvelu oikeaan aikaan’’. Työtä sydämellään tekeviä vanhustyön ammattilaisia tarvitaan ikääntyvässä yhteiskunnassamme yhä enemmän.
Mikä meidät vanhustyön ammattilaiset johdattaa alalle?
Lähdin peruskoulun jälkeen opiskelemaan lähihoitajaksi sillä ajatuksella, että suuntautuisin opinnoissani lasten ja nuorten osaamisalaan. Lähihoitajaopintoihin pakollisena kuuluvan vanhustyön hoidon ja huolenpidon harjoittelujakson myötä ajatukseni omasta tulevaisuuden työnkuvasta koki kuitenkin täyskäännöksen. Tehostetun ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä sain ensimmäisen kosketuksen vanhustyöstä. Empaattinen ja ihmisläheinen luonteeni tuntui vanhustyössä suurelta vahvuudelta. Yhtäkkiä en osannut edes kuvitella työskenteleväni muualla kuin vanhustyön parissa.
Lähihoitajaksi valmistuttuani halusin kehittää vanhustyön ammattiosaamistani kokonaisvaltaisemmin ja hain ammattikorkeakouluun opiskelemaan geronomiksi. Opintojen alkaessa oli mielenkiintoista huomata, kuinka eri lähtökohdista kiinnostus vanhustyöhön oli saanut alkunsa. Iso osa luokkalaisistani oli alanvaihtajia, jotka olivat seuranneet sairautta ja sen etenemistä lähiomaisen näkökulmasta. He olivat nähneet sairauden hoitoa läheltä ja kokeneet läheisensä pitkittynyttä saattohoitoa sekä irti päästämisen pelkoa. Monia luokkakavereitani ja kollegoitani on vanhustyössä kiinnostanut myös alalla vallitsevat ongelmat, niiden ratkaiseminen ja vanhustyön kokonaisvaltainen kehittäminen.
Työn merkityksellisyydestä ja kiitoksesta
Asiakaskuntamme kotihoidossa on hyvin monimuotoinen. Kohtaamme päivittäin työssämme muistisairaita, monisairaita, yksin asuvia, omaishoitajia, omaishoidettavia ja yksinäisyyttä kokevia ikäihmisiä. Hoitajamme kotikäynti saattaa olla ikäihmisen päivän tai jopa viikon ainoa sosiaalinen kontakti ja hetki. Moni asiakkaamme pystyy asumaan kotona turvallisesti ja pitämään omista tutuista rutiineistaan kiinni meidän kotikäyntiemme tuomien apujen turvin. Työmme merkityksellisyyden kokeminen on työyhteisömme jokaiselle jäsenelle tärkeä asia. Se saa meidät vanhustyön ammattilaisina tekemään työtämme täydellä sydämellä ja panoksella.
Koen itse koko työni pohjan rakentuvan ikäihmisen auttamisesta ja turvallisen ikääntymisen tukemisesta. Minulle työn palkitsevin asia on työstä saamani kiitos. Jokainen työyhteisömme jäsen saa kotikäynneillä päivittäin sanallista kiitosta asiakkailta sekä heidän läheisiltään. Asiakkailta tulleiden kauniiden sanojen ja kiitosten lisäksi koen vähintään yhtä tärkeänä ja merkityksellisenä asiana työyhteisöltä sekä esimieheltä saadun kiitoksen ja palautteen.
Muistan edelleen kuinka aikaisemmassa työpaikassani tehostetun asumispalvelun yksikössä en saanut juuri koskaan työstäni kiitosta suoraan ikäihmiseltä. Pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavat ikäihmiset olivat toimintakyvyltään heikommassa kunnossa eivätkä välttämättä enää ymmärtäneet tai pystyneet kiittämään hoitajaa. Tiesin silti aina työpäivän jälkeen tehneeni uskomattoman merkityksellistä, ainutlaatuista ja korvaamatonta työtä.
Vanhustenviikkoa vietetään 4.-11.10. teemalla Onni on vanheta. Myönnän, että yllä kirjoittamani otsikon mukaisesti ensimmäinen mietteeni oli, onko todella näin.
Pyöritän neljättä vuotta omaa kotihoitoyritystäni. Näiden vuosien aikana olen saanut tutustua pitkälti yli sataan vanhukseen, heidän omaisiinsa ja elämäänsä ylipäätään. Tämän kokemukseni pohjalta näen, että yhteiskuntamme on jakaantunut hyväosaisiin vanhuksiin ja huonompiosaisiin vanhuksiin.
On heitä, joilla on välittäviä omaisia ympärillään ja taloudellisia mahdollisuuksia ostaa itselleen palveluja tarpeidensa ja toiveidensa mukaan: kotihoitoa, kotipalvelua, siivousapua, kävelylenkkiseuraa. On heitä, jotka voivat tilata kauppakassin kotiovelle ja heitä, joita omaiset vievät kauppa- ja apteekkireissuille sekä mahdollistavat matkustamisen lähisukulaisten luo toiselle puolelle Suomea. On heitä, joilla on mökki, lomaosake tai hyvät sijoitukset sekä lapsenlapset, jotka tuottavat suurta iloa vielä vanhuusvuosina. Heitä, joilla toimintakyky on säilynyt ihmeellisen hyvänä, vaikka ikä kolkuttelee lähellä sataa vuotta. Heitä, joista huolehditaan ja välitetään joka päivä. Heitä, joille todella on onni vanheta, kun elämässä on kaikki mahdottoman hyvin.
Ikävä kyllä näiden vuosien aikana olen kohdannut runsaasti myös niitä vanhuksia, joilla elämän täyttävät huolet, kivut, yksinäisyys ja taloudellinen ahdinko. Heitä, joilla ei ole säästöjä, ei omaisia, ei puolisoa, ei ketään. Heitä, jotka eivät pääse lääkärille kunnalliselle puolelle usean viikon jonotuksesta huolimatta ja heitä, joilla ei ole varaa yksityislääkärin vastaanottoon. Heitä, jotka uupuvat kotona läheisensä omaishoitajana saadessaan vain pari päivää kuukaudessa lepoaikaa. Heitä, väliinputoajia, jotka todetaan kunnallisella puolella ”liian hyväkuntoisiksi” saamaan kotihoidon palveluja, mutta joilla ei ole varaa kustantaa yksityistä apua. Heitä, jotka sairaalaan joutuessaan kirjoittavat meidät kotihoidon hoitajat lähiomaisen kohdalle, koska ketään muuta ei ole. Heitä, joiden vuoksi me usein taistelemme saadaksemme heille apua kotiin, arkeen ja yksinäisyyteen. Heitä, joille haetaan erilaisia tukia ja avustuksia, koska muutama kymppi kuukaudessa voi tehdä merkittävän suuren muutoksen arjessa.
Suomalaisen terveydenhuollon ja yhteiskunnan ylpeydenaihe on aina ollut julkinen terveydenhuolto ja julkisin verovaroin pyörivät koulut, hammashoidot, terveyskeskuspalvelut ja muut instanssit, jotka tukevat elämänpolulla vauvasta vaariin. Valitettavasti tässä neljän vuoden aikana niin kovin moni näistä palveluista on tuntunut menevän heikompaan suuntaan, ja ihmisten eriarvoistuminen alkaa näkyä niin lapsissa kuin vanhuksissakin. Se on hirmu surullista. Se on asia, joka pitäisi korjata mahdollisimman pian ja mahdollisimman hyvin. Yhteiskunnan arvo punnitaan siinä, miten se pitää huolta heikoimmistaan.
Viimeiset 15 vuotta minua on kyselty mukaan kunnallispolitiikkaan. Sinä päivänä, kun päätän lähteä, tiedän täysin, mitkä asiat omalla agendalistallani tulevat olemaan.
Mitä meistä jokainen voi tehdä oman onnellisen vanhuuden eteen? Realistisesti: säästää rahaa, ylläpitää omaa henkistä jaksamista sekä fyysistä toimintakykyä. Ylläpitää ihmissuhteita, jotka tuovat elämään onnellisuutta ja iloa. Jumpata muistia, valita portaat hissin sijaan, selvitellä ajoissa omia taloudellisia asioita ja tehdä valtuutuksia sellaiselle henkilölle, johon luottaa hädän hetkellä. Kaikkea ei toki elämässä voi ennakoida, mutta niin kovin usein sairastuminen tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta ja laittaa kaiken uusiksi. Silloin on apua siitä, että on ehtinyt joskus ennakoida asioita edes vähän.
Mitä meistä jokainen voi tehdä toisen onnellisen vanhuuden eteen? Tarjota apua naapurin yksinäiselle vanhukselle käymällä kaupassa tai apteekissa hänen puolestaan. Leipoa omenapiirakan ja viedä sen yksinäisen vanhuksen ovelle. Jäädä juttelemaan hetkeksi toisen ihmisen kanssa. Antaa omaa aikaa ja apua. Pitää huolta omista vanhemmista, isovanhemmista tai muista suvun vanhuksista. Soittaa ja kysellä kuulumisia. Viedä lapsenlapsia kylään, hankkia kotiin apuvälineitä, auttaa arjen pienissä askareissa tai ilahduttaa yllätysvisiitillä. Ostaa omalle äidille, isälle tai isovanhemmalle kotiin palveluja, joilla tuetaan toimintakyvyn säilymistä ja omassa kodissa selviämistä sekä ehkäistään yksinäisyyttä silloin, kun omaiset ovat kaukana. Moni asiakkaistamme ilahtuu suunnattomasti ihan vain siitä, että pääsee kanssamme kävelylle ulos tai saa kahvikupposen ääressä kertoa rauhassa, mitä tänään kuuluu. Turvapuhelimen hankinta omalle vanhusläheiselle on sekin yksi suurimmista rakkaudenteioista, mitä voi tehdä, sillä voi pelastaa paljon, jopa toisen hengen.
Liityin viime keväänä sosiaalisessa mediassa Naapuriapu-nimiseen ryhmään, jonka kautta pääsin muutaman kerran auttamaan vieraita ihmisiä, jotka olivat taloudellisessa tai muussa ahdingossa johtuen vallitsevasta korona-tilanteesta. Itselle jäi hirmu hyvä mieli, kun ojensi ruokakassin sitä tarvitsevalle.
Hyvä tuo hyvää, sanotaan. Uskon tähän vahvasti. Meistä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa jossain määrin siihen, millainen onni on vanheta – meille itsellemme, läheisillemme ja yhteiskunnallisesti.
https://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.png00Taija Tetri-Kivikangashttps://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.pngTaija Tetri-Kivikangas2020-09-22 10:37:552020-09-22 10:37:57Onni on vanheta – vai onko?
Mukavaa alkusyksyä! Toivottavasti kesäsi oli antoisa, aurinkoinen ja rentouttava. Itse työskentelin suurimman osan kesästä ja toisin kuin alunperin ajattelin, oma loma-aikani jäi tänäkin kesänä melko vähäiseksi. Odotankin tulossa olevaa syyslomaani ja kaunista ruskaa. 🙂 Sinänsä olen onnellinen siitä, että meillä kaikilla on töitä tänä epävarmana vuonna riittänyt.
Kesän aikana teimme asiakkaiden kanssa monen monta ulkoilureissua. Auringosta, lämmöstä ja jäätelöistä nautittiin urakalla, kun se oli mahdollista.
Minulla on ilo kertoa, että henkilökuntamme on kesän aikana kasvanut mukavasti ja myös palvelumme tulevat tämän syksyn aikana laajenemaan. Olemme kuunnelleet saamaamme asiakaspalautetta sekä kehittäneet toimintaamme yhdessä ideoiden ja uudenlaisia palveluja pohtien.
Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten pystymme palvelemaan jatkossa yhä suurenevaa asiakaskuntaamme entistä paremmin:
Hoitajan puhelinpalvelut käynnistyvät syyskuussa. Idean takana on ajatus siitä, että voimme palvella asiakkaitamme myös etänä silloin, kun kotikäynti ei ole asiakkaalle tarpeellinen tai esimerkiksi taloudellisesti mahdollinen niin usein kuin hän toivoisi. Tutun hoitajan piristävä ääni puhelimessa tuo iloa päiviin ja turvallisuuden tunnetta siitä, että joku soittaa huolehtiakseen voinnista, lääkkeenotosta tai yleisistä kuulumisista, erityisesti, jos omaiset ovat kaukana. Korona-aikana, kun osa asiakkaista ei toivo niin tiheitä kotikäyntejä, mutta kaipaa arkeen juttukaveria ja turvaa, puhelinpalvelun kautta tavoitetaan asiakas ja voidaan tarpeen mukaan järjestää päivystysluonteinen kotikäynti, jos huolen aihetta ilmenee.
Digitaaliset senioripalvelut tuovat senioriasiakkaillemme mahdollisuuden oppia uutta internetistä: hakea tietoa, tehdä ajanvarauksia, ottaa videopuheluita omaisille, tutustua erilaisiin virikemateriaaleihin, tehdä muistijumppaa jne. Hoitaja opastaa asiakasta hänen toivomissaan asioissa sovitusti.
Terveystapaaminen kotona antaa mahdollisuuden terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan rauhalliseen kotikäyntiin, jossa kartoitetaan asiakkaan terveydentilaa, keskustellaan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, tarkistetaan lääkitysasioita ja otetaan pikatestejä. Samalla voidaan tarkistaa myös mm. lähinäkö. Asiakas saa hoitajan kautta apua mm. painonhallintaan, ravitsemukseen, uneen sekä sosiaaliseen terveyteen liittyen. Tarvittaessa tähän voi yhdistää myös esim. muistitestauksen. Sekä minä että osa muista hoitajistamme olemme tehneet elämässämme satoja terveystarkastuksia. En koskaan kyllästy puhumaan ennaltaehkäisyn merkityksestä – vanhustyössäkin se on äärettömän tärkeä asia.
Iloinen henkilökuntamme jatkaa kasvamistaan. Kesän aikana meillä aloittivat työt vastaava sairaanhoitaja Heli, sairaanhoitajaopiskelija Eeti sekä lähihoitajaksi pian valmistuva Seidi. Syyskuun alussa saamme joukkoomme lähihoitaja-Tiian. Tervetuloa mukaan moniammatilliseen ja innostuneeseen tiimiimme!
Heli Kuva: Kuvitelmia
Eeti ja Seidi Kuva: Kuvitelmia
Loppukesän kääntyessä syksyyn elämme jälleen mielenkiintoisia aikoja yleisen maailmantilanteen vuoksi. Tämä vuosi on ollut meille, kuten kaikille muillekin, erilainen ja ajoittain haastava. Kaikessa toiminnassamme joka päivä pyrimme minimoimaan kaikki riskit, työskentelemään ammattitaitoisesti ja tiiminä asiakkaidemme hyvinvoinnin parhaaksi. Tavoitteemme on selvitä haastavasta ajanjaksosta mahdollisimman mallikkaasti ja hyvää yleistä ilmapiiriä ylläpitäen, sekä henkilökunnan kesken että asiakkaiden kanssa.
Valtaosa kotihoidosta yleisesti ottaen painottuu kotisairaanhoitoon, hoivatyöhön ja kotiapuun. Alusta lähtien olen halunnut tarjota asiakkaillemme myös mahdollisuutta preventiiviseen eli ennaltaehkäisevään toimintaan yhä suuremmassa määrin. Se tarkoittaa käytännössä kaikkea sitä toimintaa, millä ylläpidetään asiakkaan toimintakykyä, edistetään terveyttä ja huolletaan hyvinvointia. Sitä kutsutaan myös kuntouttavaksi työotteeksi. Sille pitäisi olla aikaa ja mahdollisuuksia kaikessa asiakastyössä, mutta valitettavan monesti resurssit ovat ihan valtakunnallisesti niin pienet, että vain välttämättömyydet hoidetaan.
Joskus kuulee siitä, kuinka asiakas ei ole ollut vielä ”tarpeeksi sairas” päästäkseen kotihoidon asiakkaaksi. Tämä on harmillista, sillä mitä aikaisemmin kotiin otetaan apua, sitä pidempään asiakas yleensä pienemmillä avuilla selviää. Parasta sairaanhoidon ja kalliiden hoitokustannusten ennaltaehkäisyä on riittävän aikainen ja laadukas terveydenhoito.
Eri asiakkaille nämä ennaltaehkäisevät ja hyvinvointia lisäävät asiat voivat tarkoittaa hyvin erilaisia keinoja tukena arjessa. Ne voivat olla ihan pieniä arkisia valintoja tai pitkäkestoisia kuntoutussuunnitelmia isommilla tavoitteilla. Omista asiakkaistamme suurin osa on 80-90-vuotiaita eli merkittävän iäkkäitä, mutta heidän toimintakykynsä on hyvin vaihtelevaa. Osa pärjää vielä lähes kokonaan ilman apuvälineitä, ja muisti leikkaa terävänä kuin partaveitsi. Silloin pyrimme tukemaan tätä omatoimisuutta mahdollisimman pitkälle. Osan kotiin on hankittu apuvälinepalvelusta arkea helpottamaan mm. sängynlaitoja, tukikaiteita, rollaattoreita ja nostovälineitä, jotta asiakas säilyttäisi omatoimisuuden arjen askareissa tuetusti.
Työssämme pyrimme aina asiakkaan omatoimisuuden aktivointiin ja osallistamiseen. Siihen, että löydämme asioita, jotka ilahduttavat, innostavat, saavat tarttumaan toimeen ja palkitsevat.
Iloitsen aina suuresti siitä, kun asiakkaat ja omaiset antavat meille niin sanotusti vapaat kädet toimintamme ja kotikäyntiemme suunnitteluun. Silloin lähdemme liikkeelle siitä, mitkä ovat asiakkaan tarpeet ja toiveet ja millä keinoin me ammattilaiset suosittelemme, että asiakkaan toimintakykyä ylläpidetään. On fakta, että meillä on ihan eri mahdollisuudet lähteä virkistämään ja kuntouttamaan asiakasta, jos käytössä on puolen tunnin sijaan kaksi tuntia.
Yksi parhaista keinoista tukea toimintakykyä ja lisätä mielenvirkeyttä on säännöllinen ulkoilu. Moni ikäihminen on saattanut asiakkaaksi tullessaan luopua ulkoilusta lähes kokonaan kaatumisen tai yksinäisyyden pelossa ja viettää sisällä jopa monta kuukautta. Erityisesti tänä haasteellisena keväänä ulkoilu on ollut koko ajan läsnä asiakkaidemme arjessa osana taisteluamme koronaepidemian aiheuttamaa ahdistusta vastaan. Se on ollut mielestäni äärettömän tärkeää!
Ulkoilu mukavassa seurassa ja kiireettömässä ilmapiirissä virkistää mieltä, ylläpitää sekä aerobista että lihaskuntoa ja pitää ihmisen osana ympärillä toimivaa yhteiskuntaa, kun ei jäädä yksin neljän seinän sisälle. Auringon lisääntyessä ihminen nauttii ulkona myös hyvän annoksen d-vitamiinia. Kauhistuin keväällä, kun kuulin, että osa ihmisistä oli ihan todella ottanut kirjaimellisesti ohjeen pysyä sisätiloissa koko ajan. Jos emme pääsisi kuukausiin viemään asiakkaitamme kävelylle ulos, heidän toimintakyvystään olisi vain rippeet jäljellä enää syksyllä. Emme tietenkään ole vieneet ketään ruuhkaisille paikoille, mutta kävelypolulla on saanut ihan rauhassa nauttia kevään etenemisestä ja lisääntyvästä auringosta.
Osa asiakkaista on huonommassa kunnossa eikä ulkoilu välttämättä aina onnistu enää edes rollaatorin tai pyörätuolin kanssa. Silloin voidaan ottaa avuksi parveke ja kuvitella retkeä luontoon parvekekukkien lomassa jäätelöä syöden. Jos kunto sallii, voidaan tehdä pientä tuolijumppaa. Kotona voidaan lukea yhdessä päivän lehtiä, tehdä sanaristikoita tai muuta muistijumppaa ja keskustella aiheista maan ja taivaan väliltä. Voidaan leipoa pullaa, pelata muistipeliä, ottaa videopuhelu omaiselle tai rullata hiukset kauniisti. Voidaan tuoda eläinystävämme kylään ilahduttamaan. Koiran hoitaminen tunnetusti laskee verenpainetta, mutta sen hetkellinenkin vierailu asiakkaalla ja sormien liu´uttaminen turkin läpi tuottaa hyvää mieltä ja iloa. Koiralle on turvallista kertoa kaikenlaisista tunteista.
Tänäkin kesänä aiomme viedä asiakkaitamme nauttimaan irtojäätelöstä, nuuhkimaan mansikkatilan huumaavaa mansikantuoksua ja ihailemaan kaupungin kukkaistutuksia. Olemme luvanneet myös saattaa vanhat ystävykset yhteen pihakahvien muodossa, kun paljastui, että molemmat ovat meidän asiakkaita. <3
Mielestäni hirmu tärkeää on muistaa, että ihmisen elämä on arvokas sen jokaisessa vaiheessa. Alusta loppuun pitäisi olla sallittua ja mahdollista nauttia jokaisesta päivästä niissä rajoissa, kun se on mahdollista. Tehdä asioita, joista nauttii, itse tai toisen avustuksella. Olennainen osa kaikkea ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, kuntoutusta ja hoitotyötä ylipäätään on toivo. Se on puskuri, joka kuljettaa eteenpäin silloinkin, kun ollaan vähän myrskyissä tai karikoissa. Meidän hoitotyön ammattilaisten tehtävä on ruokkia sitä toivoa.
Jos kaipaat apukäsiä omaan tai lähiomaisesi arkeen, ota meihin yhteyttä! Onnellista ja aurinkoista alkavaa kesää!
18 vuotta sitten istuin sairaalasängyn laidalla ja pidin
häntä kädestä kiinni, kun hän lähti tästä todellisuudesta jonnekin, missä
ajattelen olevan kaunista ja rauhallista.
Muutama viikko mummon kuoleman jälkeen kuoli myös isomummoni. Läheisten kuoleman kohtaaminen oli minulle käännekohta, jonka johdosta pari viikkoa myöhemmin sain päähänpiston kesken luennon ja päätin lopettaa matkailualan liiketoiminnan opintoni siihen hetkeen. Ala ei ollut tuntunut alun perinkään omaltani ja nyt vahva intuitio ohjasi minua tekemään muutoksen suuntaani. Ajattelin, että elämä on lyhyt ja arvokas ja se pitäisi käyttää siihen, että suo omat voimavaransa asioihin, jotka kokee merkityksellisiksi. <3
Kuin sattumalta huomasin lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin vanhusten päiväsairaalaan hoitoapulaista. Siltä seisomalta soitin ylihoitajalle ja puhuin itseni työhaastatteluun. Taisin aloittaa työt jo seuraavana päivänä. Olin tosi innoissani! Siitä alkoivat myös useat alan opinnot.
”Arvaas kuka?” pyysi asiakkaamme kirjoittamaan, kun kuuli, että saa kuvansa blogiin. 🙂 Kuva julkaistu asiakkaan luvalla.
Omien arvojen ja intuition varassa
18 vuoden aikana on tapahtunut paljon ja hoitoalalla olen nähnyt ja kokenut kaikenlaista. Vahva omaan intuitioon luottaminen ja hetken mielijohteesta toimiminen on ohjannut minua aina. Välillä impulsiivinen hetkeen tarttuminen on ollut hyvä asia ja tuonut mukanaan paljon hienoja asioita, uusia haasteita, ihania työkavereita, avartavia opintoja. Välillä olen kompastunut omaan kovaan vauhtiini ja meinannut uuvuttaa itseni tai joutunut kyseenalaistamaan tekemiäni valintoja. En ole koskaan pelännyt sulkea entistä ovea takanani, kun olen avannut uuden. En ole koskaan myöskään suostunut toimimaan omaa etiikkaani ja arvojani vastaan. Olen irtisanoutunut vakituisesta työstä neljästi ja aina luottanut vahvasti siihen, että elämä kyllä kantaa ja ohjaa ja minä pärjään.
Ensimmäistä kertaa Ikääntyvien messuilla edustamassa vuonna 2017 Taija ja Tarja.
Vahva kutsumus ohjasi minua silläkin hetkellä, kun päätin
perustaa oman yritykseni nyt tasan kolme vuotta sitten. Olin haaveillut
yrittäjyydestä jo monia vuosia, mutta en koskaan ollut ajatellut, että minusta
tulisi kotihoitoyrittäjä ja esimies. Johtamis- ja kehittämisopintojeni toisena
päivänä esitelty yrittäjyyskurssi osui sillä hetkellä suoraan siihen, mitä olin
etsinyt ja löysin sitä kautta ihan uuden mahdollisuuksien maailman. Olen yhä
hirmu kiitollinen opettajille, jotka uskoivat minuun ja mahdollisuuksiini,
vaikka rehellisyyden nimissä en täysin tiennyt, mitä tästä yrityksestä tulee
edes siinä vaiheessa, kun allekirjoitin perustamispapereita.
Moni asia matkallani kohti yritykseni 3-vuotispäivää on ollut oman intuitioni, sen hetken mahdollisuuksien ja sattumien sekä kenties johdatuksen summaa. On vaadittu paljon rohkeita ratkaisuja, sitkeää työntekoa, horjumatonta uskoa ja luottamusta ja välillä myös väsymyksen kyyneleitä. Omien rajojen asettaminen on tullut opittua kantapään kautta. Koko maailmaa ei voikaan pelastaa, vaikka haluaisi.
Hoitajamme Virpi on tuonut iloa asiakkaille mm. rullaamalla heidän hiuksiaan. <3
Myös Virpin koira Saimi on toivottu vieras asiakkailla.
Vastapainoksi olen saanut lukuisia ihania ihmisiä ympärilleni niin yrityksen taustajoukkoihin kuin hoitajatiimiin, mahtavia yhteistyökumppaneita, ikimuistoisia yhteisiä hetkiä ideoinnin, kehittämisen ja onnistumisten lomassa sekä tärkeimpänä, aivan ihanan asiakaskunnan, jonka vuoksi me tätä yritystä pyöritämme. <3
Kuva on esiapukoulutuksesta, jonka koko henkilökunta suoritti kevättalvella. Meille on tärkeää ylläpitää osaamistamme kaikin tavoin. Kuten kuva kertoo, päivä oli myös hauska. 🙂
Yritys työllistäjänä tässä hetkessä
Kaksi ja puoli vuotta sitten syksyllä saadessani ensimmäiset asiakkaani, minulla oli toiveena se, että saisin kahdeksan vakioasiakasta. Olin laskenut, että se riittäisi turvaamaan minulle työtä ja elättämään perhettäni. Tuntui hyvin onnelliselta joka kerta, kun uusi asiakas tuli yrityksen palvelujen piiriin ja sain kokea onnistumisia työssä, josta tuli hetkessä minulle kutsumus.
Geronomimme Pipsa vastaa sosiaalipalveluistamme ja Niina toimii näytteenoton ykköshenkilönä.
Kuluva kevät on tuonut meille entistä enemmän terveyspalveluasiakkaita. Mm. verikokeita otetaan lähes päivittäin. Näytteenottovastaavamme Niina on ottanut hienosti lennossa vastaan kaikki uudet asiakkaat!
Työ ikääntyvien parissa oli merkillisellä tavalla paluuta juurille sinne, mistä kaikki 18 vuotta sitten alkoi, vaikka olinkin siinä välissä tehnyt vuosia töitä myös lasten ja nuorten parissa. Ikäihmisten hyvinvoinnin lisäämisestä ja arjen ilon sekä merkityksellisen sisällön tuomisesta vanhusten elämään tuli yrityksen keskeinen ideologia. Halusin olla taistelemassa ikääntyneiden yksinäisyyttä vastaan ja toivoin löytäväni ympärilleni ihmisiä, jotka uskoivat kanssani kiireettömyyteen, ennaltaehkäisyyn ja aitoon läsnäoloon. Esimies minusta tuli puolivahingossa, kun toiminta alkoi kasvaa. Yhteisöllisyyden edistäminen on ollut vahva osa meidän toimintaa koko ajan: seniorikerhon lisäksi olemme järjestäneet asiakkaillemme juhlia ja kohtaamisia koko ajan.
Kotihoidon koiraystävät ovat tärkeitä ja kovin odotettuja vieraita ikääntyville asiakkaillemme. Kuvassa Jennin koira Vila.
Nyt, kaksi ja puoli vuotta myöhemmin, meillä on noin 75 asiakkuutta ja yritykseni maksoi viime kuussa palkkaa yhteensä 10 henkilölle. Olen kiitollinen, onnellinen ja ylpeä siitä, että olen luonut tyhjästä yrityksen, joka on omalta osaltaan luonut työpaikkoja kotikaupunkiini ja mahdollistanut ikäihmisten laadukkaiden kotihoitopalvelujen tuomisen koteihin. Ilmaiseksi en ole saanut mitään, mutta kovan uurastuksen myötä olen saanut luotua jotain ihanaa. <3
Työn iloista arkea: Tehokkaat puuhanaiset Jenni ja Niina toimistopalaverissa talvella.
Ympärilläni on korvaamattoman ihana hoitajatiimi ja voin luottaa jokaiseen työntekijääni 110-prosenttisesti. Koska haluan pitää kiinni työntekijöistäni ja kehittää yritystäni, yritys mahdollistaa myös työntekijöiden ammattitaidon kehittämisen ja työnkuvanmuutokset. Oma roolini muuttuu koko ajan merkittävästi, kun vastuu kasvaa. Se on samalla haikeaa ja innostavaa. Työntekijöiltäni saatu palaute lämmittää mieltä kovasti. Tämän haasteellisen kevään mittaan on ollut palkitsevaa kuulla heiltä, että olen johtanut työyhteisöä hyvin ja että kanssani on mukava tehdä töitä. <3
Maaliskuussa meillä aloitti työt lähihoitaja Jenna, joka on päässyt mainiosti mukaan iloiseen porukkaamme. Jenna on osoittanut olevansa aktiivinen ja innostunut.
Haasteesta toiseen
Jokaiseen yrittäjyysvuoteen on sisältynyt omat haasteensa. Ensimmäisen vuoden haaste oli löytää asiakkaat ja saada toiminta tukevalle pohjalle, jotta irtisanoutuminen kunnallisesta vakiovirasta ei olisi ollut turha riski. Toisen yrittäjyysvuoden haaste oli erittäin työläs ja kallis osakeyhtiömuutos, jonka myötä yrityksen piti käydä lupahakemusbyrokratia läpi uudelleen kokonaisuudessaan ja maksaa uudelleen kaikki lupamaksut.
Kuva on Tehy-lehden joulukuussa julkaisemasta lehtiartikkelista ”Omannäköistä jälkeä”, jossa minua haastateltiin yrittäjyydestäni kotihoidossa.
Kolmannen yrittäjyysvuoden haaste on koronaviruspandemia, jonka totaalisia vaikutuksia omaan yritystoimintaani en tätä kirjoittaessani vielä tiedä. Toistaiseksi se on aiheuttanut yritykselle mittavat lisäkulut, pakottanut sulkemaan kovasti toivotun seniorikerhomme sekä tuonut paljon ylimääräistä huolta ja työtä minulle, joka olen vastuussa kaikesta toiminnasta. Ajoittain tilanne on tuntunut hyvin raskaalta. Toisaalta se on tuonut mukanaan myös uusia asiakkaita, jotka ovat tarvinneet apua akuutissa tilanteessa. Tällä hetkellä tärkeintä on pyrkiä pitämään sekä hoitohenkilökunta että asiakaskunta terveinä ja hyvinvoivina, jotta selviämme tästä mahdollisimman pienin vaurioin. Kaikki muu saa nyt odottaa. Päivä kerrallaan mennään kohti kesää ja toivotaan parasta.
Virpi ja Taija jäätelötauolla viime kesänä. Sitä odotellessa taas! 🙂
Kävin isäni kanssa hiljattain keskustelua yrittäjyydestä. Hän perusti aikanaan oman yrityksensä juuri 90-luvun laman alla. Ajat olivat haasteelliset silloinkin, mutta siitäkin selvittiin ja niin selvitään tästäkin. Siihen minulla on vahva usko.
Yritykseni viettää siis 1.5.2020 3-vuotissynttäreitä. Olin ajatellut juhlistaa tätä järjestämällä kotihoidon asiakkaillemme vappujuhlat. Koska se ei vallitsevassa maailmantilanteessa tässä hetkessä onnistu, kehittelemme parhaillaan uutta suunnitelmaa asiakkaidemme ilahduttamiseksi.
Kevään myötä joukkoomme on liittynyt osa-aikaisesti myös reipas terveydenhoitaja Minna.
Haluan lopuksi kiittää kaikkia läheisiäni, työyhteisöäni – niin heitä, jotka ovat taustalla kuin heitä, jotka ovat päivittäin läsnä – sekä ihanaa yrittäjäkollegaani Katjaa Jalkahoitola Jalkakeitaalta kaikesta rinnalla kulkemisesta ja äärettömän tärkeästä vertaistuesta näinä vuosina. <3 Tämä on meidän kaikkien oma firma.
Katja ja Taija vappujuhlissa uusien toimitilojen avajaisissa 2019.
Taija ja Katja kehittämispäivällä 2019 Aulangolla.
Hyvää vointia teille kaikille ja lämmin kiitos, että kuljette mukanamme! <3
<3 Taija
PS. Blogia saa kommentoida alle ja minulle voi aina lähettää palautetta myös sähköpostitse taija@terveydelle.fi
Haastavassa keväässä ihaninta on ollut ulkoilu kauniissa kevätsäässä. Sekä asiakkaista että hoitajista. Kuva julkaistu asiakkaan luvalla.
Täällä lähihoitaja ja geronomiopiskelija Pipsa kirjoittaa ensimmäistä kertaa yrityksen blogiin. Lähdin peruskoulun jälkeen opiskelemaan lähihoitajaksi sillä ajatuksella, että suuntautuisin opinnoissani lasten ja nuorten osaamisalaan. Opintoihin kuuluvan hoidon ja huolenpidon harjoittelujakson jälkeen ikäihmiset kuitenkin valloittivat sydämeni täysin. Suuntauduin lähihoitajaopinnoissani sairaanhoidon- ja huolenpidon osaamisalaan ja valmistuin lähihoitajaksi keväällä 2016.
Lähihoitajaksi valmistuessani tunsin, että haluan jatkaa alan sosiaali- ja terveysalan opintoja heti pidemmälle. Yllätyksekseni pääsin aloittamaan geronomiopinnot Metropolia Ammattikorkeakoulussa heti syksyllä. Nyt kolmen vuoden jälkeen opinnot ovatkin jo loppusuoralla ja marraskuun lopulla olen vihdoin valmis geronomi! Geronomi on ammattinimikkeenä edelleen monille täysin tuntematon, joten omaa ammatinkuvaa on saanut avata useampaan kertaan. Geronomin osaamiseen sisältyy muun muassa gerontologinen osaaminen, monialainen arviointiosaaminen, palvelujärjestelmäosaaminen sekä vanhuspalvelujen johtamis-, kehittämis- ja laadunhallintaosaaminen.
Ammattikorkeakouluopinnot on tänä päivänä helppo sovittaa yhteen työelämän kanssa, sillä useimmat kurssit toteutuvat suurimmilta osin etäopintoina. Opintoja sekä niiden etenemistä pystyy suunnittelemaan ja sovittamaan opiskelijan omaan elämäntilanteeseen sopiviksi. Päätin itse käydä näin viimeisenä geronomiopiskelijakesänä kaksi valinnaista kesäkurssia. Toinen kesäkurssi käsitteli työn, työyhteisön ja oman toiminnan merkityksiä työhyvinvointiin.
Yksi kurssiin liittyvistä oppimisteoista oli tehdä Työterveyslaitoksen verkkosivuilla työn imu -testi. Testin avulla pääsee helposti pohtimaan ja arvioimaan omaa työhyvinvointia sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Sain itse testistä työn imun pistemääräksi 5.22. asteikolla nollasta kuuteen. Työn imu tarkoittaa työssä koettua myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, joka lisää työntekijän innokkuutta sekä työssä jaksamista. Työntekijän motivoituneisuus taas heijastuu suoraan asiakastyössä palvelun laatuun.
Pääset tekemään työn imu -testin Työterveyslaitoksen verkkosivuilla osoitteesta https://www.ttl.fi/tyon-imu-testi/. Testin monivalintakysymyksiin vastattuasi saat tulokset sekä kirjallisen palautteen työn imun kokemuksistasi.
