Artikkelit

Joulun lähestyessä pohdimme jälleen sitä, mitä hankkia lahjaksi läheisillemme. Synkän marraskuun keskellä mekin olemme toimistolla saaneet lisää energiaa siitä, kun olemme alkaneet askarrella sekä läheisillemme että asiakkaillemme joulukortteja. Toimistomme vastaava sairaanhoitaja ja palvelupäällikkö Niina on tunnettu yhteisössämme jokavuotisista piparkakkutaloista ja -rekoista, joita kaunistavat mitä ihanimmat koristelut 🙂

Joulu on hyvän tahdon ja hiljentymisen juhla. On aikaa viettää pyhiä rauhassa läheisten kanssa, syödä ihania jouluruokia, nauttia joululeivonnaisten tuoksuista ja antaa silmien levätä kynttilänvalossa. Joululaulut tuovat iloa ja valoa pimeään vuodenaikaan. Jos ollaan onnekkaita, maakin on valkoinen.

Tämän työn kautta olemme kohdanneet joka vuosi jo kuuden vuoden ajan myös sen pahalta tuntuvan tosiasian, että moni ihminen viettää joulua ihan yksin. Monesti olemme sitä miettineet, miltä tuntuu, kun ei ole kerta kaikkiaan ketään? Ei arjessa eikä juhlassa. Se nostaa palan kurkkuun joka kerta. Mistä yksinäinen ihminen löytää mielekkyyden ja merkityksellisyyden elämäänsä yhä uudelleen, jos sitä ei voi jakaa kenenkään kanssa?

Myös meillä on asiakkaita, joilla ei ole omaisia. Olemme jo hyvissä ajoin miettineet, miten toisimme heille jouluiloa ja merkityksellisiä hetkiä pyhien lähestyessä, jotta joulu olisi iloinen juhla myös heille, jotka valmistelevat sitä yksin. Olemmekin päättäneet osallistua jouluvalmisteluihin, leivontaan ja korttien askarteluun yhdessä asiakkaiden kanssa tänäkin vuonna. Myös ikioma Seniorikerhomme järjestää heille myös oman joulujuhlan Hyvinkään pääkirjastolla keskiviikkona 20.12. Joulujuhlaamme on kutsuttu sekä asiakkaat että omaiset ja toivomme, että mahdollisimman moni pääsee paikalle. Asiakkaita kuskailee tänäkin vuonna yhteistyökumppanimme Hyvinkään Liikenne.

Paitsi juhlassa, moni ikääntyvä ihminen on yksin myös arjessa. Usein omanikäiset ystävät ovat edesmenneet, ja läheiset saattavat asua pitkän matkan päässä tai olla päivät kiireisiä töissään. Päivä toisensa jälkeen yksin kotona istuskellessa liian moni tuntee olonsa yksinäiseksi, kun samat rutiinit toistuvat päivästä toiseen. Juuri tämän takia perustimme aikanaan oman Seniorikerhomme, jossa on vietetty niin ystävänpäivää, joulujuhlia kuin vappuhippaloitakin elävän musiikin, askartelun ja mukavan kahvittelun merkeissä.

Tänä jouluna voit muistaa läheistäsi lahjakortilla. Paitsi että saat kauttamme terveydenhoidolliset palvelut, tuomme läheisesi arkeen iloa, elämyksiä, juttuseuraa ja konkreettista apua kodin puuhiin. Meillä ei ole kiire, työskentelemme rauhassa ja asiakkaamme toiveita kunnioittaen. Voit myös tilata meiltä maksuttoman kartoituskäynnin läheisellesi, jolloin voimme yhdessä rakentaa sellaisen palvelukokonaisuuden, joka on varmasti mieleinen.

Tässä muutamia esimerkkejä siitä, mitä kaikkea mukavaa olemme yhdessä asiakkaidemme kanssa kaikkien näiden kotihoitovuosien varrella puuhastelleet:

  • askarrelleet kortteja ja kransseja
  • leiponeet pullaa ja lettuja sekä piirakoita
  • valmistaneet maistuvaa kotiruokaa
  • käyneet ajelulla, kahviloissa, ravintoloissa, näyttelyssä
  • vierailleet mansikka- ja luomutiloilla
  • toteuttaneet sairaudenhoitoa, painonpudotusta, elämäntaparemonttia
  • tehneet muistijumppaa, pelanneet älypelejä, opetelleet kännykän käyttöä
  • tehneet kävelyretkiä ja jumppaa yhdessä
  • käyneet puistoissa ja järven rannalla
  • ilahduttaneet asiakkaitamme toimistokoiriemme vierailuilla
  • avustaneet asiakkaitamme lääkärissä, laboratoriossa, sairaaloissa, hammaslääkärissä, fysioterapiassa ja kampaajalla
  • hoitaneet asiakkaiden kanssa Kelan paperit, apteekkiasiat, edunvalvonta-asiat, kotitalousvähennykset ja muut paperit kuntoon
  • istuttaneet kukkia, tutkineet vanhoja valokuvia
  • käyneet vaateostoksilla ja kukkakaupoissa
  • auttaneet kasaamaan huonekaluja ja sisustamaan kotia
  • valinneet yhdessä lahjoja puolisolle tai muille läheisille
  • jutelleet, iloinneet, olleet läsnä arjessa ja juhlassa
  • viettäneet synttäreitä, nimppareita ja muuten vaan mukavaa aikaa yhdessä

Mitä jos tänä jouluna materian sijaan muistaisit läheistäsi lahjakortilla, jolla hän voi valita itselleen hyvinvointia tukevia palveluita, iloista mieltä sekä apua kotiin? Joko kertaluonteisesti tai läpi vuoden jatkuvana palveluna. Muistathan, että kaikista sosiaalipalveluistamme saa kotitalousvähennystä.

Vielä ehdit yllättää läheisesi myös valmiiksi tilatulla joulusiivouksella tai leipomisavulla 🙂

Pääset tutustumaan lahjakortin tilaamiseen tästä.

Ihanaa joulukuun odotusta!

Toivottavat toimistolaiset Niina, Taija, Ulla sekä koko hoitohenkilökuntamme

Olen tehnyt lähihoitajan työtä Terveydelle Oy:ssä kahden vuoden ajan. Ennen tätä olen ollut töissä kotihoidossa toisaalla, sekä hoivakodeissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä.

Etenevät muistisairaudet heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä ja ovat yleisimpiä syitä sille, että ikäihminen tarvitsee ulkopuolista apua arjessa selviytymiseen. Muistisairaus koskettaa myös perhettä ja läheisiä. Se saattaa aiheuttaa yllättäviäkin tunteita arkielämässä ja synnyttää paljon kysymyksiä tulevasta. Meidänkin kotihoidon asiakkaista hyvin suuri osa on muistisairaita. Omaiset ovat usein uuden tilanteen äärellä huolissaan läheisensä toimintakyvyn säilymisestä sekä arjessa selviytymisestä, etenkin, jos välimatkaa on reilusti eikä päivittäiseen apuun ole omaisten taholta mahdollisuuksia. Usein omaiset jäävät myös huoltensa kanssa kovin yksin, koska kaikki toiminta keskittyy muistisairaan itsensä ympärille.

Vaikka muistisairauksiin ei ole vielä parannuskeinoa, tarpeeksi varhain aloitetulla lääkityksellä ja kuntoutuksella on suuri merkitys. Ikäihmisten ja heidän läheistensä hyvinvoinnin edistäminen herätti mielenkiinnon opiskella lisää ja syvensin lähihoitajan opintojani muistihoitajan koulutuksella. Näin pystyn jakamaan paremmin tietoa muistisairauksista sekä antamaan monipuolista tukea niin sairastuneelle kuin läheisillekin.

Terveydelle Oy:ssa toimin nykyään sekä muistihoidon asiantuntijana että kotihoidon arjessa asiakkaiden tavanomaisilla sairaanhoito- sekä tukikäynneillä. Työnkuvani on monipuolinen ja saan hyödyntää osaamistani eri sektoreilla. Lähitulevaisuudessa koulutan myös henkilöstöämme lisää muistisairaan kohtaamiseen, arjen sujuvuuteen sekä apuvälineiden käyttöönottoon liittyen. Olen myös kehittänyt materiaalia, jota voimme jakaa omaisille muistisairaan hoidon ja arjen tueksi.

Toivon, että otat rohkeasti yhteyttä, mikäli sinulla on huolta omaan tai läheisesi muistiin tai arjessa selviytymiseen liittyen. Kiireettömässä ilmapiirissä voimme pohtia yksilöllisiä ratkaisuja tukemaan muistisairaan hyvää elämänlaatua, sairauden kanssa selviytymistä sekä omaisten jaksamista.

Mitä sitten konkreettisesti teen? Esimerkiksi näitä: Muokkaan muistisairaan ympäristön kotona muistiystävälliseksi, teen muistitestaukset ja laadin lausunnon niistä hoitavalle lääkärille. Tarvittaessa tulen asiakkaalle saattajaksi lääkärikäynnille. Toimin omaisten neuvontantajana ja pohdimme ja laadimme yhteistyöllä arjen sujuvuutta turvaavat palvelut muistisairaalle. Neuvon tukiasioissa ja tutkin myös asuinpaikan turvallisuutta hoitotyön ammattilaisen näkökulmasta.

Ensikäynnin muistihoitajalle voit varata numerosta 045 222 9390. Ensikäynti ei sido sinua mihinkään jatkotoimenpiteisiin, mikäli niin haluat, mutta usein ensimmäinen kohtaaminen toimii jo huojentavana elementtinä sekä muistisairaalle itselleen että läheisille, kun löytyy taho, joka ohjaa, neuvoo ja kuuntelee. Autamme asiakkaitamme aina myös Kelan tukien selvittelyssä. Tiesithän, että muistisairaan kohdalla voidaan hakea esim. eläkettä saavan hoitotukea?

Ensikäynti voidaan sopia kotiympäristöön tai vaihtoehtoisesti työhuoneelleni toimistollemme Hyvinkään keskustaan.

Kaunista syksyä!

Lämpimin terveisin,

Virve

”Onpa mukava nähdä taas!” ”Lähdettäisiinkö tänään kävelylenkille ja käytäisiin kaupassa samalla? Voisin käydä perjantaiaamuna suihkussa, kun tulet taas kotikäynnille. On turvallisempi olo käydä suihkussa, kun tiedän, että olet apuna”.

Useimmiten meidät otetaan kotikäynnille hyvin vastaan. Kotikäyntipäivät ovat odotettuja ja niistä on tullut osa asiakkaan viikkorutiinia. Kotikäyntien määrä ja käyntiajat suunnitellaan aina asiakkaan toiveiden ja avuntarpeiden mukaan. Osalla asiakkaistamme on yksi kotikäynti viikoittain, kun taas toiset ikääntyneet tarvitsevat arjessa enemmän tukea, jolloin kotikäyntimme ovat esimerkiksi kaksi kertaa vuorokaudessa.

Ilmaisella kartoituskäynnillä käymme yhdessä läpi arjessa pärjäämistä ja mahdollisia avuntarpeita. Kartoituskäynnin jälkeen teemme asiakkaalle yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman, joka sisältää tiedot asiakkaan toimintakyvystä, avuntarpeista ja kotikäynneistä. Hoito- ja palvelusuunnitelman lisäksi olemme usein myös tehneet yhdessä asiakkaan kanssa viikkosuunnitelman kotikäynneille.

Viikkosuunnitelma jää asiakkaalle itselleen sekä tietysti meille hoitajille potilastietojärjestelmään tarkasteltavaksi. Esimerkiksi muistisairaiden asiakkaiden kanssa viikkosuunnitelman noudattaminen selkeyttää arjen sekä käyntien sujuvuutta. 😊

Kärsivällisyys palkitaan

Kaikki ei kuitenkaan aina mene niin kuin on suunniteltu ja toivottu. Ikäihmisten on välillä vaikea ottaa apua vastaan, sillä he ovat tottuneet pärjäämään tähän asti itsenäisesti. Kävin hiljattain keskustelua uuden asiakkaan omaisen kanssa ensimmäisestä kotikäynnistämme. Asiakas esitti kotikäynnillä nukkuvansa, jotta hoitajamme lähtisi käynniltä pois. Omainen varmisti ja kysyi huolestuneena puhelimessa minulta, että varmaan luovutamme ja perumme suunnitellut kotikäynnit, sillä asiakas ei ota meitä vastaan. Totesin hänelle, että ehei, totta kai me voimme yrittää uudestaan. Kohtaamme tämänkaltaisia tilanteita työssämme aina aika ajoin. Omainen kiitteli kärsivällisyydestä sekä yrittämisestä ja lupasimme palata asiaan seuraavan kotikäynnin jälkeen. 🙂

Muistisairaiden ikäihmisten luona kotikäynneillä on päässyt osaksi mitä mielenkiintoisempia tilanteita. Tein kerran aamukäynnillä muistisairaan asiakkaan kanssa yhdessä kauppalistan ja sovimme, että tulen iltapäiväkäynnille kaupan kautta. Kirjoitin asiasta asiakkaalle muistilapun pöydälle. Iltapäivään mennessä asiakas oli kuitenkin unohtanut aamulla sopimamme kauppa-avun ja heittänyt kirjoittamani muistilapun roskikseen. Asiakas viskasi kauppakassin ostoksineen rappukäytävään voimasanojen saattelemana ja läimäisi oven kiinni perässään. Kauppaostokset säilytettiin seuraavaan aamuun toimiston jääkaapissa, ja toinen hoitaja yritti viedä ne aamukäynnillä asiakkaalle. Vastassa oli kuitenkin jälleen kiukkuinen asiakas ja jääkaappi ammotti tyhjyyttään. Lopulta hänen auttavainen lähiomaisensa haki kauppaostokset toimistoltamme, pahoitteli kovasti tilannetta ja sai vietyä ostokset asiakkaalle vieraillessaan hänen luonaan.

Oman haasteensa työhön tuovat asiakkaat, jotka eivät miltään osin tunnista omaa sairauttaan, vaan ihan todella uskovat pärjäävänsä kaikessa itse. Silloin usein omaiset ovat hyvin kuormittuneita ja neuvottomia siinä, miten voisivat olla avuksi. Näissä tilanteissa onkin tärkeää lähestyä tilannetta ja asiakasta rauhassa ja luovien.

Luottamuksellisen hoitosuhteen rakentaminen vaatii usein useamman kuukauden tai joskus jopa vuosia. Hoitajilta vaaditaan näissä työn haastavissa tilanteissa kärsivällisyyttä, kekseliäisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja. Kuitenkin sinnikkyytemme usein palkitaan ja olemme onnistuneet rakentamaan luottamuksen myötä tärkeitä vuorovaikutuksellisia, yksilöllisiä hoitosuhteita! 😊 Usein alkuun kotikäyntejä vastusteleva, sairaudentunnoton asiakas alkaa hiljalleen omatoimisesti pyytää lisää apua ja oikein odottaa sitä, että tuttu ja turvallinen hoitaja saapuu tuomaan päiviin apua ja iloa.

Mukavaa kesän odotusta!

-Pipsa

Vatsanpohjassa oli perhosia, kynä kädessä hieman tärisi, jännitys tuntui sydämessä asti. Ulkona oli aurinkoinen ilma ja miljöö oli mitä kaunein maalaisidylli. Muistot ensimmäisestä kartoituskäynnistä ihan ensimmäisten asiakkaiden luona lähes neljä vuotta sitten ovat yhä elävinä muistikuvina mielessäni.

Alkulähteillä vuonna 2018.

Toukokuun ensimmäisenä päivänä tulee kuluneeksi neljä vuotta siitä hetkestä, kun perustin tämän yrityksen. Jokainen vuosi on tuonut tullessaan mielettömän määrän iloa ja onnellisuutta yrityksen kehittymisestä ja siitä valtavan ihanasta joukosta, jonka olen näiden vuosien aikana kerännyt ympärilleni: sekä ihana henkilökuntamme että mahtavat asiakkaat omaisineen. Tunnen syvää kiitollisuutta siitä, että yrityksestä, jonka oli alun perin tarkoitus olla yhden naisen pieni unelma, on syntynyt yhteisöllinen, alati kehittyvä, omannäköisensä yritys, jossa on mukavaa tehdä yhdessä työtä kiireettömässä ja leppoisassa hengessä joka päivä.

Tänään lounastauolla innostuimme hoitajien kanssa muistelemaan asiakkaita vuosien varrelta. Osa heistä on kulkenut matkassani ihan alusta lähtien ja olen kokenut välillä heihin voimakastakin tunnesidettä. Osa on tullut mukaamme pitkin matkaa. Jokaisella asiakkaalla tuntuu olevan oma suosikkihoitajansa, jonka käyntiä odotetaan, jonka lapsille ostetaan vappupalloja, jonka kuulumisia kysellään ja jonka puolisollekin joskus lähetetään suklaamunia. 🙂 Tuttu omahoitaja on kulkenut monen asiakkaan rinnalla niin iloisissa hetkissä kuin raskaissakin vaiheissa. Tukien tilanteissa, joissa elämä koettelee ja sairaus tuo epävarmuutta tai elämässä on yksinäisyyttä. Näistä hoitosuhteista muodostuu välillä hyvinkin läheisiä. Olemme saaneet kutsuja niin asiakkaiden syntymäpäiväjuhliin, perhekahveille kuin hautajaisiinkin.

Vuonna 2020.

Minulle itselleni kuluneen neljän vuoden matka on ollut sanoinkuvaamaton kokemus. Se on antanut paljon ja myös ajoittain ottanut paljon. Se on pakottanut opettelemaan uusia asioita, pohtimaan omia voimavaroja, miettimään omia arvoja ja kokemaan joskus suurta turhautumista ja surua yhteiskunnallisista rakenteista liittyen esimerkiksi ikääntyvien ihmisten yksinäisyyteen. Oman yritykseni toiminnan kautta olen halunnut yrittää muuttaa tätä epäkohtaa niissä rajoissa kuin pystymme.

Yrittäjyys on elämäntapa. Se on loputon elämänkoulu, jossa oppii, iloitsee, kompastelee, kehittyy ja elää erilaisia vaiheita. Yrittäjyyteni alussa minua vei eteenpäin ideologia siitä, että voisin tarjota asiakkailleni kiireetöntä läsnäoloa ja lisätä heidän hyvinvointiaan. Sama ajatus on toimintamme taustalla edelleen tänäkin päivänä. Nykyään vain pääsen jakamaan visioni siitä tämän hienon työporukan kanssa, jonka olen näinä vuosina koonnut ympärilleni.

Tehy-lehden artikkeli 12/2019.

Korona-aika on ollut varmasti yrittäjyyteni kovin ajanjakso. Mutta luottavaisin mielin uskon, että sekin haaste on pian voitettu. Kuljemme koko ajan kohti aurinkoa, uusia, iloisia hetkiä. Yrittäjyydessä parasta on edelleen se, mikä alussakin. Vapaus ja se, ettei koskaan tiedä, mitä seuraava päivä tuo tullessaan.

Uusyrityskeskuksen julkaisu 02/2021
Uusyrityskeskuksen julkaisu 02/2021
Uusyrityskeskuksen artikkeli 02/2021

Aurinkoista toukokuuta!

Taija

Vuoden 2020 lopulla teetimme asiakkaillamme jälleen palautekyselyn, jota purimme rauhassa vielä läpi tammikuun. Jokavuotiseen tapaan halusimme kysellä asiakkailtamme mielipiteitä ja ajatuksia siitä, miten olemme onnistuneet ja miten voisimme kehittää toimintaamme yhä paremmaksi ja monipuolisemmaksi. Asiakkaiden kuuntelu on kaiken asiakaspalvelun kulmakivi, koska teemme työtämme parantaaksemme asiakkaidemme elämänlaatua ja helpottaaksemme heidän arkeaan. He maksavat palkkamme, ja heidän toiveensa ohjaavat sitä, millaiseen suuntaan toimintamme kasvaa ja kehittyy.

Palautelomakkeita jaettiin kaikille asiakkaillemme ja vastausprosentti oli ilahduttavan suuri, lähes kaikki palauttivat palautekyselyn. Erityisen mieltä lämmittävää oli paitsi positiivinen palaute, myös se, miten moni oli nähnyt vaivaa eritellessään ajatuksiaan ja kiitoksiaan palautelomakkeeseen.

Palautteiden antamiseen osallistuivat asiakkaiden lisäksi myös muutamat omaiset. Alla eriteltynä saamiamme asiakaspalautteita osa-alueittain. Kiitämme lämpimästi kaikkia asiakkaitamme sekä omaisia mieltä lämmittävistä palautteista. <3

Henkilöstön ammatillinen osaaminen ja kohtaamisen taidot

Asiat, joista saimme eniten positiivista palautetta, liittyivät useimmiten joko palvelukokonaisuuden monipuolisuuteen, kotikäyntien joustavuuteen tai hoitajan persoonaan sekä osaamiseen. Meille on ollut tärkeää, että palvelukokonaisuus joustaa asiakkaan elämäntilanteen ja voinnin mukaan, sillä avuntarve ei välttämättä ole viikoittain sama. Se, että asiakas on voinut esimerkiksi viikko kerrallaan tilata itselleen sopivan määrän palveluja, on ollut monelle erittäin tärkeä asia, joka on myös lisännyt hallinnan tunnetta omassa arjessa.

”Olen todella tyytyväinen. Olen saanut aina apua ja palvelua, kun olen tarvinnut säännöllisen yhden viikkokäynnin lisäksi ylimääräisiä kertoja…Ja napakoita, huomioonottavia, ihania avustajia on käynyt taas!” (Asiakas 73v).

Työntekijöidemme iloinen ja palvelualtis olemus on herättänyt eniten kiitosta.

”Yleisesti ottaen olemme tyytyväisiä palveluun. Työntekijät ovat iloisia ja avuliaita. He tekevät kaikkia töitä positiivisella mielellä.” (Asiakaspariskunta 95v.)

”Olen ollut tyytyväinen. Erityisesti ilahduttaa avoimuus, luotettavuus, hyvä fiilinki. Ollaan saatu vaikuttaa omiin asioihin, mm. hoitajatoive. Kokonaisvaltainen vastuunotto hoidosta: asioiden hoito asiakkaan puolesta.” (Asiakaspariskunta 84v ja 83v.)

”Hoito/palvelu on ollut henkilökohtaista, on aidosti välitetty. Kiitos!” (Asiakas 81v.)

”Olen ollut erittäin tyytyväinen, olen saanut useita vinkkejä asioiden sujuvuuden lisäämiseksi.” (Omaishoitaja)

”Olen tyytyväinen! Kaikki on pelannut hyvin.” (Asiakas 98v.)

Yhteydenpito, tavoitettavuus, tiedonkulku

Kysyimme palautetta myös yhteydenpidosta, tiedonkulusta ja yleisestä tavoitettavuudesta. Toimistomme päivystyspuhelin palvelee arkisin klo 8-16 ja päivän aikana siihen saattaa tulla kolmatta kymmentä puhelua. Asiakkaat ottavat rohkeasti yhteyttä myös säännöllisten kotikäyntien välillä, mikäli heillä on jokin akuutti hätä tai ongelmatilanne.

”On ollut ensiluokkaista. Aina voi luottaa, että tarvittaessa ollaan yhteydessä ja tiedotetaan.” (Asiakaspariskunta 84v ja 83v.)

”Toimistolta vastataan puhelimeen nopeasti ja kaikissa ongelmatilanteissa olemme saaneet apua.” (Asiakaspariskunta 95v.)

”Tiedonkulku on toiminut erinomaisesti. Olemme erittäin tyytyväisiä. Ei ole tarvetta minkäänlaisiin muutoksiin.” (Omainen)

Kehityskohteet

Kysyimme asiakkailtamme myös palautetta siitä, miten voisimme edelleen kehittää toimintaamme entistä paremmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Kehitystoiveita tuli hyvin vähän, mutta näissä palautteissa toivottiin vielä entistä tiiviimpää raportointia asiakkaan asioista omaiselle siinä tilanteessa, kun omaisella ei ole mahdollisuutta käydä asiakkaan luona kylässä esimerkiksi pitkän etäisyyden vuoksi.

Kaikessa asiakastyössä on olennaista muistaa, että niin kaikki hoitajat kuin kaikki asiakkaatkin ovat persooniltaan erilaisia. Lähestymistapa ja käytännöt, jotka toimivat yhden asiakkaan kohdalla erinomaisesti tai vastaavat hänen toiveitaan, eivät välttämättä kohtaa ollenkaan toisen asiakkaan ajatuksiin. Siksi hoitajan tärkeimpiä työkaluja onkin se, että osaa tunnustella asiakkaan kulloistakin mielentilaa ja poimia esiin asiat ja avuntarpeet, jotka juuri siinä hetkessä ovat relevantteja. Joskus kaiken konkreettisen toiminnan keskellä kaikista tärkeintä on pysähtyä, katsoa, kuunnella ja koskea. Olla läsnä hetkessä.

Aurinkoista helmikuuta kaikille! 🙂

Taija

Väestömme ikääntyy ja eliniän odote nousee. Yhteiskunnan ikääntymisessä ei ole kuitenkaan kyse vain iäkkäiden määrän kasvusta vaan kokonaisvaltaisesti väestörakenteen muutoksista. Eläkeikäisten määrän voimakkaan kasvun ohella työikäinen väestö vanhenee. Myös syntyvyys ja kuolevuus on ollut jo pidempään laskussa.

Yhteiskuntamme tavoitteena on, että ikäihmiset pärjäisivät kotona pidempään. Ikäihmisen kotona pärjäämisen avainsana on turvallisuus, jonka toteutumista tukevat kotihoito sekä muut tukipalvelut kuten esimerkiksi turvapuhelin ja ateriapalvelu. Aikaisemmin tutuksi tullutta pitkäaikaista laitoshoitoa on vähennetty runsaasti ja pääasiallinen ympärivuorokautinen hoito järjestetään nykyisin tehostettuna palveluasumisena. Onnistuneiden hoitopolkujen takana on ajatus ’’oikea palvelu oikeaan aikaan’’.  Työtä sydämellään tekeviä vanhustyön ammattilaisia tarvitaan ikääntyvässä yhteiskunnassamme yhä enemmän.

Mikä meidät vanhustyön ammattilaiset johdattaa alalle?

Lähdin peruskoulun jälkeen opiskelemaan lähihoitajaksi sillä ajatuksella, että suuntautuisin opinnoissani lasten ja nuorten osaamisalaan. Lähihoitajaopintoihin pakollisena kuuluvan vanhustyön hoidon ja huolenpidon harjoittelujakson myötä ajatukseni omasta tulevaisuuden työnkuvasta koki kuitenkin täyskäännöksen. Tehostetun ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä sain ensimmäisen kosketuksen vanhustyöstä. Empaattinen ja ihmisläheinen luonteeni tuntui vanhustyössä suurelta vahvuudelta. Yhtäkkiä en osannut edes kuvitella työskenteleväni muualla kuin vanhustyön parissa.

Lähihoitajaksi valmistuttuani halusin kehittää vanhustyön ammattiosaamistani kokonaisvaltaisemmin ja hain ammattikorkeakouluun opiskelemaan geronomiksi. Opintojen alkaessa oli mielenkiintoista huomata, kuinka eri lähtökohdista kiinnostus vanhustyöhön oli saanut alkunsa. Iso osa luokkalaisistani oli alanvaihtajia, jotka olivat seuranneet sairautta ja sen etenemistä lähiomaisen näkökulmasta. He olivat nähneet sairauden hoitoa läheltä ja kokeneet läheisensä pitkittynyttä saattohoitoa sekä irti päästämisen pelkoa. Monia luokkakavereitani ja kollegoitani on vanhustyössä kiinnostanut myös alalla vallitsevat ongelmat, niiden ratkaiseminen ja vanhustyön kokonaisvaltainen kehittäminen.

Työn merkityksellisyydestä ja kiitoksesta

Asiakaskuntamme kotihoidossa on hyvin monimuotoinen. Kohtaamme päivittäin työssämme muistisairaita, monisairaita, yksin asuvia, omaishoitajia, omaishoidettavia ja yksinäisyyttä kokevia ikäihmisiä. Hoitajamme kotikäynti saattaa olla ikäihmisen päivän tai jopa viikon ainoa sosiaalinen kontakti ja hetki. Moni asiakkaamme pystyy asumaan kotona turvallisesti ja pitämään omista tutuista rutiineistaan kiinni meidän kotikäyntiemme tuomien apujen turvin. Työmme merkityksellisyyden kokeminen on työyhteisömme jokaiselle jäsenelle tärkeä asia. Se saa meidät vanhustyön ammattilaisina tekemään työtämme täydellä sydämellä ja panoksella.

Koen itse koko työni pohjan rakentuvan ikäihmisen auttamisesta ja turvallisen ikääntymisen tukemisesta. Minulle työn palkitsevin asia on työstä saamani kiitos. Jokainen työyhteisömme jäsen saa kotikäynneillä päivittäin sanallista kiitosta asiakkailta sekä heidän läheisiltään. Asiakkailta tulleiden kauniiden sanojen ja kiitosten lisäksi koen vähintään yhtä tärkeänä ja merkityksellisenä asiana työyhteisöltä sekä esimieheltä saadun kiitoksen ja palautteen.

Muistan edelleen kuinka aikaisemmassa työpaikassani tehostetun asumispalvelun yksikössä en saanut juuri koskaan työstäni kiitosta suoraan ikäihmiseltä. Pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavat ikäihmiset olivat toimintakyvyltään heikommassa kunnossa eivätkä välttämättä enää ymmärtäneet tai pystyneet kiittämään hoitajaa. Tiesin silti aina työpäivän jälkeen tehneeni uskomattoman merkityksellistä, ainutlaatuista ja korvaamatonta työtä.

Ihanaa syksyä kaikille!

-Pipsa

Vanhustenviikkoa vietetään 4.-11.10. teemalla Onni on vanheta. Myönnän, että yllä kirjoittamani otsikon mukaisesti ensimmäinen mietteeni oli, onko todella näin.

Pyöritän neljättä vuotta omaa kotihoitoyritystäni. Näiden vuosien aikana olen saanut tutustua pitkälti yli sataan vanhukseen, heidän omaisiinsa ja elämäänsä ylipäätään. Tämän kokemukseni pohjalta näen, että yhteiskuntamme on jakaantunut hyväosaisiin vanhuksiin ja huonompiosaisiin vanhuksiin.

On heitä, joilla on välittäviä omaisia ympärillään ja taloudellisia mahdollisuuksia ostaa itselleen palveluja tarpeidensa ja toiveidensa mukaan: kotihoitoa, kotipalvelua, siivousapua, kävelylenkkiseuraa. On heitä, jotka voivat tilata kauppakassin kotiovelle ja heitä, joita omaiset vievät kauppa- ja apteekkireissuille sekä mahdollistavat matkustamisen lähisukulaisten luo toiselle puolelle Suomea. On heitä, joilla on mökki, lomaosake tai hyvät sijoitukset sekä lapsenlapset, jotka tuottavat suurta iloa vielä vanhuusvuosina. Heitä, joilla toimintakyky on säilynyt ihmeellisen hyvänä, vaikka ikä kolkuttelee lähellä sataa vuotta. Heitä, joista huolehditaan ja välitetään joka päivä. Heitä, joille todella on onni vanheta, kun elämässä on kaikki mahdottoman hyvin.

Ikävä kyllä näiden vuosien aikana olen kohdannut runsaasti myös niitä vanhuksia, joilla elämän täyttävät huolet, kivut, yksinäisyys ja taloudellinen ahdinko. Heitä, joilla ei ole säästöjä, ei omaisia, ei puolisoa, ei ketään. Heitä, jotka eivät pääse lääkärille kunnalliselle puolelle usean viikon jonotuksesta huolimatta ja heitä, joilla ei ole varaa yksityislääkärin vastaanottoon. Heitä, jotka uupuvat kotona läheisensä omaishoitajana saadessaan vain pari päivää kuukaudessa lepoaikaa. Heitä, väliinputoajia, jotka todetaan kunnallisella puolella ”liian hyväkuntoisiksi” saamaan kotihoidon palveluja, mutta joilla ei ole varaa kustantaa yksityistä apua. Heitä, jotka sairaalaan joutuessaan kirjoittavat meidät kotihoidon hoitajat lähiomaisen kohdalle, koska ketään muuta ei ole. Heitä, joiden vuoksi me usein taistelemme saadaksemme heille apua kotiin, arkeen ja yksinäisyyteen. Heitä, joille haetaan erilaisia tukia ja avustuksia, koska muutama kymppi kuukaudessa voi tehdä merkittävän suuren muutoksen arjessa.

Suomalaisen terveydenhuollon ja yhteiskunnan ylpeydenaihe on aina ollut julkinen terveydenhuolto ja julkisin verovaroin pyörivät koulut, hammashoidot, terveyskeskuspalvelut ja muut instanssit, jotka tukevat elämänpolulla vauvasta vaariin. Valitettavasti tässä neljän vuoden aikana niin kovin moni näistä palveluista on tuntunut menevän heikompaan suuntaan, ja ihmisten eriarvoistuminen alkaa näkyä niin lapsissa kuin vanhuksissakin. Se on hirmu surullista. Se on asia, joka pitäisi korjata mahdollisimman pian ja mahdollisimman hyvin. Yhteiskunnan arvo punnitaan siinä, miten se pitää huolta heikoimmistaan.

Viimeiset 15 vuotta minua on kyselty mukaan kunnallispolitiikkaan. Sinä päivänä, kun päätän lähteä, tiedän täysin, mitkä asiat omalla agendalistallani tulevat olemaan.

Mitä meistä jokainen voi tehdä oman onnellisen vanhuuden eteen? Realistisesti: säästää rahaa, ylläpitää omaa henkistä jaksamista sekä fyysistä toimintakykyä. Ylläpitää ihmissuhteita, jotka tuovat elämään onnellisuutta ja iloa. Jumpata muistia, valita portaat hissin sijaan, selvitellä ajoissa omia taloudellisia asioita ja tehdä valtuutuksia sellaiselle henkilölle, johon luottaa hädän hetkellä. Kaikkea ei toki elämässä voi ennakoida, mutta niin kovin usein sairastuminen tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta ja laittaa kaiken uusiksi. Silloin on apua siitä, että on ehtinyt joskus ennakoida asioita edes vähän.

Mitä meistä jokainen voi tehdä toisen onnellisen vanhuuden eteen? Tarjota apua naapurin yksinäiselle vanhukselle käymällä kaupassa tai apteekissa hänen puolestaan. Leipoa omenapiirakan ja viedä sen yksinäisen vanhuksen ovelle. Jäädä juttelemaan hetkeksi toisen ihmisen kanssa. Antaa omaa aikaa ja apua. Pitää huolta omista vanhemmista, isovanhemmista tai muista suvun vanhuksista. Soittaa ja kysellä kuulumisia. Viedä lapsenlapsia kylään, hankkia kotiin apuvälineitä, auttaa arjen pienissä askareissa tai ilahduttaa yllätysvisiitillä. Ostaa omalle äidille, isälle tai isovanhemmalle kotiin palveluja, joilla tuetaan toimintakyvyn säilymistä ja omassa kodissa selviämistä sekä ehkäistään yksinäisyyttä silloin, kun omaiset ovat kaukana. Moni asiakkaistamme ilahtuu suunnattomasti ihan vain siitä, että pääsee kanssamme kävelylle ulos tai saa kahvikupposen ääressä kertoa rauhassa, mitä tänään kuuluu. Turvapuhelimen hankinta omalle vanhusläheiselle on sekin yksi suurimmista rakkaudenteioista, mitä voi tehdä, sillä voi pelastaa paljon, jopa toisen hengen.

Liityin viime keväänä sosiaalisessa mediassa Naapuriapu-nimiseen ryhmään, jonka kautta pääsin muutaman kerran auttamaan vieraita ihmisiä, jotka olivat taloudellisessa tai muussa ahdingossa johtuen vallitsevasta korona-tilanteesta. Itselle jäi hirmu hyvä mieli, kun ojensi ruokakassin sitä tarvitsevalle.

Hyvä tuo hyvää, sanotaan. Uskon tähän vahvasti. Meistä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa jossain määrin siihen, millainen onni on vanheta – meille itsellemme, läheisillemme ja yhteiskunnallisesti.

Pidä huolta läheisistäsi – ja itsestäsi!

<3 Taija

Mukavaa alkusyksyä! Toivottavasti kesäsi oli antoisa, aurinkoinen ja rentouttava. Itse työskentelin suurimman osan kesästä ja toisin kuin alunperin ajattelin, oma loma-aikani jäi tänäkin kesänä melko vähäiseksi. Odotankin tulossa olevaa syyslomaani ja kaunista ruskaa. 🙂 Sinänsä olen onnellinen siitä, että meillä kaikilla on töitä tänä epävarmana vuonna riittänyt.

Kesän aikana teimme asiakkaiden kanssa monen monta ulkoilureissua. Auringosta, lämmöstä ja jäätelöistä nautittiin urakalla, kun se oli mahdollista.

Minulla on ilo kertoa, että henkilökuntamme on kesän aikana kasvanut mukavasti ja myös palvelumme tulevat tämän syksyn aikana laajenemaan. Olemme kuunnelleet saamaamme asiakaspalautetta sekä kehittäneet toimintaamme yhdessä ideoiden ja uudenlaisia palveluja pohtien.

Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten pystymme palvelemaan jatkossa yhä suurenevaa asiakaskuntaamme entistä paremmin:

  • Hoitajan puhelinpalvelut käynnistyvät syyskuussa. Idean takana on ajatus siitä, että voimme palvella asiakkaitamme myös etänä silloin, kun kotikäynti ei ole asiakkaalle tarpeellinen tai esimerkiksi taloudellisesti mahdollinen niin usein kuin hän toivoisi. Tutun hoitajan piristävä ääni puhelimessa tuo iloa päiviin ja turvallisuuden tunnetta siitä, että joku soittaa huolehtiakseen voinnista, lääkkeenotosta tai yleisistä kuulumisista, erityisesti, jos omaiset ovat kaukana. Korona-aikana, kun osa asiakkaista ei toivo niin tiheitä kotikäyntejä, mutta kaipaa arkeen juttukaveria ja turvaa, puhelinpalvelun kautta tavoitetaan asiakas ja voidaan tarpeen mukaan järjestää päivystysluonteinen kotikäynti, jos huolen aihetta ilmenee.
  • Digitaaliset senioripalvelut tuovat senioriasiakkaillemme mahdollisuuden oppia uutta internetistä: hakea tietoa, tehdä ajanvarauksia, ottaa videopuheluita omaisille, tutustua erilaisiin virikemateriaaleihin, tehdä muistijumppaa jne. Hoitaja opastaa asiakasta hänen toivomissaan asioissa sovitusti.

  • Terveystapaaminen kotona antaa mahdollisuuden terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan rauhalliseen kotikäyntiin, jossa kartoitetaan asiakkaan terveydentilaa, keskustellaan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, tarkistetaan lääkitysasioita ja otetaan pikatestejä. Samalla voidaan tarkistaa myös mm. lähinäkö. Asiakas saa hoitajan kautta apua mm. painonhallintaan, ravitsemukseen, uneen sekä sosiaaliseen terveyteen liittyen. Tarvittaessa tähän voi yhdistää myös esim. muistitestauksen. Sekä minä että osa muista hoitajistamme olemme tehneet elämässämme satoja terveystarkastuksia. En koskaan kyllästy puhumaan ennaltaehkäisyn merkityksestä – vanhustyössäkin se on äärettömän tärkeä asia.

Iloinen henkilökuntamme jatkaa kasvamistaan. Kesän aikana meillä aloittivat työt vastaava sairaanhoitaja Heli, sairaanhoitajaopiskelija Eeti sekä lähihoitajaksi pian valmistuva Seidi. Syyskuun alussa saamme joukkoomme lähihoitaja-Tiian. Tervetuloa mukaan moniammatilliseen ja innostuneeseen tiimiimme!

Heli
Kuva: Kuvitelmia
Eeti ja Seidi
Kuva: Kuvitelmia

Loppukesän kääntyessä syksyyn elämme jälleen mielenkiintoisia aikoja yleisen maailmantilanteen vuoksi. Tämä vuosi on ollut meille, kuten kaikille muillekin, erilainen ja ajoittain haastava. Kaikessa toiminnassamme joka päivä pyrimme minimoimaan kaikki riskit, työskentelemään ammattitaitoisesti ja tiiminä asiakkaidemme hyvinvoinnin parhaaksi. Tavoitteemme on selvitä haastavasta ajanjaksosta mahdollisimman mallikkaasti ja hyvää yleistä ilmapiiriä ylläpitäen, sekä henkilökunnan kesken että asiakkaiden kanssa.

Kaunista syksyä & hyvää vointia sinulle! <3

Taija

Valtaosa kotihoidosta yleisesti ottaen painottuu kotisairaanhoitoon, hoivatyöhön ja kotiapuun. Alusta lähtien olen halunnut tarjota asiakkaillemme myös mahdollisuutta preventiiviseen eli ennaltaehkäisevään toimintaan yhä suuremmassa määrin. Se tarkoittaa käytännössä kaikkea sitä toimintaa, millä ylläpidetään asiakkaan toimintakykyä, edistetään terveyttä ja huolletaan hyvinvointia. Sitä kutsutaan myös kuntouttavaksi työotteeksi. Sille pitäisi olla aikaa ja mahdollisuuksia kaikessa asiakastyössä, mutta valitettavan monesti resurssit ovat ihan valtakunnallisesti niin pienet, että vain välttämättömyydet hoidetaan.

Joskus kuulee siitä, kuinka asiakas ei ole ollut vielä ”tarpeeksi sairas” päästäkseen kotihoidon asiakkaaksi. Tämä on harmillista, sillä mitä aikaisemmin kotiin otetaan apua, sitä pidempään asiakas yleensä pienemmillä avuilla selviää. Parasta sairaanhoidon ja kalliiden hoitokustannusten ennaltaehkäisyä on riittävän aikainen ja laadukas terveydenhoito.

Eri asiakkaille nämä ennaltaehkäisevät ja hyvinvointia lisäävät asiat voivat tarkoittaa hyvin erilaisia keinoja tukena arjessa. Ne voivat olla ihan pieniä arkisia valintoja tai pitkäkestoisia kuntoutussuunnitelmia isommilla tavoitteilla. Omista asiakkaistamme suurin osa on 80-90-vuotiaita eli merkittävän iäkkäitä, mutta heidän toimintakykynsä on hyvin vaihtelevaa. Osa pärjää vielä lähes kokonaan ilman apuvälineitä, ja muisti leikkaa terävänä kuin partaveitsi. Silloin pyrimme tukemaan tätä omatoimisuutta mahdollisimman pitkälle. Osan kotiin on hankittu apuvälinepalvelusta arkea helpottamaan mm. sängynlaitoja, tukikaiteita, rollaattoreita ja nostovälineitä, jotta asiakas säilyttäisi omatoimisuuden arjen askareissa tuetusti.

Työssämme pyrimme aina asiakkaan omatoimisuuden aktivointiin ja osallistamiseen. Siihen, että löydämme asioita, jotka ilahduttavat, innostavat, saavat tarttumaan toimeen ja palkitsevat.

Iloitsen aina suuresti siitä, kun asiakkaat ja omaiset antavat meille niin sanotusti vapaat kädet toimintamme ja kotikäyntiemme suunnitteluun. Silloin lähdemme liikkeelle siitä, mitkä ovat asiakkaan tarpeet ja toiveet ja millä keinoin me ammattilaiset suosittelemme, että asiakkaan toimintakykyä ylläpidetään. On fakta, että meillä on ihan eri mahdollisuudet lähteä virkistämään ja kuntouttamaan asiakasta, jos käytössä on puolen tunnin sijaan kaksi tuntia.

Yksi parhaista keinoista tukea toimintakykyä ja lisätä mielenvirkeyttä on säännöllinen ulkoilu. Moni ikäihminen on saattanut asiakkaaksi tullessaan luopua ulkoilusta lähes kokonaan kaatumisen tai yksinäisyyden pelossa ja viettää sisällä jopa monta kuukautta. Erityisesti tänä haasteellisena keväänä ulkoilu on ollut koko ajan läsnä asiakkaidemme arjessa osana taisteluamme koronaepidemian aiheuttamaa ahdistusta vastaan. Se on ollut mielestäni äärettömän tärkeää!

Ulkoilu mukavassa seurassa ja kiireettömässä ilmapiirissä virkistää mieltä, ylläpitää sekä aerobista että lihaskuntoa ja pitää ihmisen osana ympärillä toimivaa yhteiskuntaa, kun ei jäädä yksin neljän seinän sisälle. Auringon lisääntyessä ihminen nauttii ulkona myös hyvän annoksen d-vitamiinia. Kauhistuin keväällä, kun kuulin, että osa ihmisistä oli ihan todella ottanut kirjaimellisesti ohjeen pysyä sisätiloissa koko ajan. Jos emme pääsisi kuukausiin viemään asiakkaitamme kävelylle ulos, heidän toimintakyvystään olisi vain rippeet jäljellä enää syksyllä. Emme tietenkään ole vieneet ketään ruuhkaisille paikoille, mutta kävelypolulla on saanut ihan rauhassa nauttia kevään etenemisestä ja lisääntyvästä auringosta.

Osa asiakkaista on huonommassa kunnossa eikä ulkoilu välttämättä aina onnistu enää edes rollaatorin tai pyörätuolin kanssa. Silloin voidaan ottaa avuksi parveke ja kuvitella retkeä luontoon parvekekukkien lomassa jäätelöä syöden. Jos kunto sallii, voidaan tehdä pientä tuolijumppaa. Kotona voidaan lukea yhdessä päivän lehtiä, tehdä sanaristikoita tai muuta muistijumppaa ja keskustella aiheista maan ja taivaan väliltä. Voidaan leipoa pullaa, pelata muistipeliä, ottaa videopuhelu omaiselle tai rullata hiukset kauniisti. Voidaan tuoda eläinystävämme kylään ilahduttamaan. Koiran hoitaminen tunnetusti laskee verenpainetta, mutta sen hetkellinenkin vierailu asiakkaalla ja sormien liu´uttaminen turkin läpi tuottaa hyvää mieltä ja iloa. Koiralle on turvallista kertoa kaikenlaisista tunteista.

Tänäkin kesänä aiomme viedä asiakkaitamme nauttimaan irtojäätelöstä, nuuhkimaan mansikkatilan huumaavaa mansikantuoksua ja ihailemaan kaupungin kukkaistutuksia. Olemme luvanneet myös saattaa vanhat ystävykset yhteen pihakahvien muodossa, kun paljastui, että molemmat ovat meidän asiakkaita. <3

Mielestäni hirmu tärkeää on muistaa, että ihmisen elämä on arvokas sen jokaisessa vaiheessa. Alusta loppuun pitäisi olla sallittua ja mahdollista nauttia jokaisesta päivästä niissä rajoissa, kun se on mahdollista. Tehdä asioita, joista nauttii, itse tai toisen avustuksella. Olennainen osa kaikkea ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, kuntoutusta ja hoitotyötä ylipäätään on toivo. Se on puskuri, joka kuljettaa eteenpäin silloinkin, kun ollaan vähän myrskyissä tai karikoissa. Meidän hoitotyön ammattilaisten tehtävä on ruokkia sitä toivoa.

Jos kaipaat apukäsiä omaan tai lähiomaisesi arkeen, ota meihin yhteyttä! Onnellista ja aurinkoista alkavaa kesää!

<3 Taija

Kuvat julkaistu asiakkaiden luvalla.

Uuden työntekijän etsiminen joukkoomme on aina mielenkiintoista ja mahdollisuuksia täynnä. 😊On mukavaa pohtia, millaisen työkaverin saamme, kuka joukkoamme tulee täydentämään ja millainen työhistoria ja osaaminen hänellä on. On aina ilahduttavaa löytää sellainen henkilö, joka tuo tiimiimme jotain uutta, mistä hän voi ammentaa meille muille.

Kerta toisensa jälkeen olen tullut surulliseksi siitä, että kotihoidolla on yhteiskunnassamme sanana kurjan negatiivinen kaiku. Työnhakijat ovat kertoneet vaihtaneensa kotihoidosta aiemmin pois, koska ovat väsähtäneet jatkuvaan ylikuormitukseen ja liikoihin vaatimuksiin tai todella huonokuntoisiin asiakkaisiin. 😥 Viimeksi tänään kävin keskustelua aiheesta. Tämä on kovin surullinen juttu eikä varmasti houkuttele tulevaisuuden nuoria alalle.  Työssä jaksaminen on tärkeää.

Meiltä kysytään välillä, onko työmme kauheaa juoksemista paikasta toiseen niin, ettei ehdi kellekään jutella tai onko se kauhean raskasta. No ei se ole.

Meidän työ ei ole ihan perinteistä kotihoitoa, vaan vaihtelevampaa. Asiakkaamme ovat pääsääntöisesti itse maksavia asiakkaita, jotka ostavat meiltä palvelut, mutta ensisijaisesti he ostavat meiltä aikaa. Aikaa olla läsnä, apuna, tukena ja turvana. Autella jokapäiväisissä asioissa, mutta myös yksinäisyyden torjumisessa, mukavan yhteisen tekemisen löytämisessä, kuntoutumisessa. Terveydenhoidossa, kotiaskareissa, asioinnissa.

Kotikäyntimme kesto vaihtelee puolesta tunnista jopa neljään, miten asiakas toivoo. Kukaan meillä ei joudu juoksemaan hirveällä vimmalla paikasta toiseen ja pääsääntöisesti ruokataukoon on varattu aikaa tunnin verran.

Asiakkaamme ovat yleisesti ottaen melko hyvän toimintakyvyn omaavia. Meillä ei ole raskaita nostoja työssä eikä kukaan asiakkaistamme ole vuodepotilas. Kaikki osaavat kommunikoida ja useimmat liikkuvat vielä omin voimin tai apuvälinein melko hyvin. Yksi 9-kympin ylittänyt vielä pyöräileekin lenkkejä. Muutama heistä käyttää whatsappia ja pari on facebookissakin. 😊 Aika monella on terävä muisti, vaikka toki muistisairaita asiakkaitakin meillä on paljon.

Tottakai meidän työssä kohdataan myös raskaita hetkiä. Asiakkaat ovat sairaita, ajoittain yksinäisiä, kipeitä, väsyneitä, joskus kiukkuisiakin. Joskus olemme itsekin väsyneitä. Mutta kuten yksi työntekijöistä viime viikolla totesi, joka päivä on kiva tulla töihin. 💗 Tätä toivoisimme kaikille.

Hyvä hoitotyön ammattilainen, joka haaveilet kiireettömästä ja vaihtelevasta työstä ihanan asiakaskunnan sekä toisiaan tukevan, iloisen tiimin parissa, tule meille töihin. Tarjoamme sinulle mahdollisuuden kehittää työyhteisöäsi, vaikuttaa työnkuvaasi sekä tehdä työsi rauhassa, asiakaslähtöisesti ja sydämellä.

Hakemukset taija@terveydelle.fi

Tarkemmat ajankohtaiset työpaikkailmoituksemme löydät osoitteesta www.mol.fi .

Iloista maaliskuuta!

Taija