Artikkelit

Osa meidän työtä on luopuminen. Se on aina hyvin haikeaa, koska asiakkaat tulevat meille läheisiksi ja tärkeiksi. Myös meistä tulee heille tärkeitä. Yhdessä jaetaan elämän iloja ja suruja. ❤ Jäljelle jää ikävä, kaipaus ja yhteiset muistot. Ja omaisten kauniit sanat ”kiitos kaikesta, olet meille tärkeä”.

Osa asiakkaistamme on kulkenut minun rinnallani ihan alusta lähtien. Siitä asti, kun minulla oli vasta ajatus siitä, mitä tästä kaikesta voisi syntyä. Kun vähän haparoivin askelin lähdin liikkeelle ja otin ensiaskeliani yrittäjänä. Innoissani, kauhuissani, jännittyneenä, opetellen. Osa heistä on elänyt mukanani hyvinkin vahvasti ja olen siitä kiitollinen. Osa on lähettänyt lahjoja lapsilleni jouluna ja pääsiäismunia pääsiäisenä. Myös minä – ja nykyään me kaikki hoitajat- tunnemme asiakkaidemme omaiset hyvin.

Joskus asiakkaalla ei ole omaisia. Eräänä kevättalven iltana sain puhelinsoiton sairaalan päivystyksestä. Eräs asiakkaamme oli joutunut sinne ja pyytänyt sairaanhoitajaa soittamaan meille, koska asiakas oli nimennyt meidät lähiomaisikseen. ❤ Sanoin hoitajalle, että kyllä, me olemme todellakin hänen lähiomaisensa, kiitos, että soitit. Seuraavana päivänä hain hänet kotiin.

Joskus luopuminen tarkoittaa asiakkaan menehtymistä pitkäaikaiseen sairauteen. Silloin se voi olla myös helpotus, kun jäämme ajatukseen siitä, että asiakas siirtyy pois kivuista. Silloin se on usein myös asiakkaan itsensä ja hänen läheistensä toive. Omalta osaltamme pyrimme tekemään kaikkemme, että loppuaika omassa kodissa olisi mahdollisimman onnellista ja helppoa. Olemme olleet mukana pohtimassa viimeisten hetkien hoitoa, neuvomassa, mistä kysyä muistotilaisuuteen paikkaa ja auttamassa valitsemaan hautajaisiin vaatteita ja virsiä.

Kun pitkäaikainen asiakas nukkuu pois, omakin olo on hetken aikaa ontto.

Joskus luopuminen tarkoittaa muuttoa hoivakotiin, kun yksin kotona ei enää pärjää tai kun puoliso menehtyy. Onneksi saamme usein olla apuna myös muuttopuuhissa ja välillä jatkaa kotikäyntejämme hoivakodissa yhteisen mukavan puuhastelun merkeissä. Yhdessä voidaan sisustaa hoivakodin uutta huonetta, tehdä muistijumppaa tai viedä asiakas vaikka läheiseen kahvilaan virkistymään. Toisinaan hoivakodeissa ei ole kovin paljon ylimääräistä aikaa asiakkaan jumppauttamiselle, joten joskus meidän roolimme on käydä kävelyttämässä asiakasta ja arvioida yhdessä muiden ammattilaisten kanssa asiakkaan toimintakykyä tulevaisuutta ajatellen.

Parhaimmillaan vierailut hoivakodissa tuovat asiakkaalle paljon iloa ja hoitajille helpotusta heidän tekemäänsä työhön. Ja meille onnellisuutta siitä, että tuttu ihminen pysyy elämässämme edelleen. Meidän yhteys jatkuu, se vain muuttaa eri osoitteeseen. ❤

Kaunista huhtikuuta!

Taija

Kesäisen D-vitamiinin varasto loppuu parissa kuukaudessa. Sen vuoksi pimeinä kaamoskuukausina tarvitaan suun kautta saatavaa D-vitamiinilisää. Olethan muistanut ottaa oman d-vitamiinipurkkisi jo esille?

Hyviä d-vitamiinin lähteitä

Työvuosieni aikana olen kohdannut asiakkailla toisinaan hyvin matalia d-vitamiiniarvoja, niin nuorilla koululaisilla kuin vanhuksillakin. Sitä on yleensä lähdetty selvittämään silloin, kun ihminen on ollut erityisen väsynyt tai infektioaltis. Tärkeä huomioitava asia on ihmisen ravitsemus.  Hyvä ravitsemus turvaa ihmisen riittävän energian saannin, mutta myös riittävän ravintoaineiden saannin. Yksipuolisessa ruokavaliossa vitamiinien puutokset ovat yleisempiä.

Hyviä luonnollisen d-vitamiinin lähteitä ovat kala, vitaminoidut maitotuotteet ja rasvat, erityisesti vitaminoidut margariinituotteet. Pienessä määrin myös kananmuna.

Toinen huomioitava asia on tietysti myös mahdollisuus ulkoiluun. Jos ihminen joutuu olemaan esimerkiksi laitoshoidossa ympäri vuorokauden ja ulkoilu on vähäistä, d-vitamiinia ei auringosta juurikaan saa.

Harvalle ihmiselle ravinto kuitenkaan riittää tuomaan tarpeeksi d-vitamiinia, lähes poikkeuksetta tarvitaan myös d-vitamiinilisää. D-vitamiinivalmisteen käyttöä suositellaan Suomessa kaikille yli 75-vuotiaille ympärivuotisesti 20 mikrogrammaa päivässä. Lasten ja aikuisten kohdalla suositukset ovat pienemmät, voit tarkistaa oman ja perheesi suositukset Eviran sivuilta tästä. Oma d-vitamiiniannostus on hyvä miettiä kuitenkin yksilöllisesti esimerkiksi hoitavan lääkärin kanssa, huomioiden ikä, kokonaisvaltainen terveydentila sairauksineen sekä ravitsemus.

Mitä hyötyä d-vitamiinista on?

Jokainen tietää, että d-vitamiinipuutos lapsella voi johtaa riisitautiin. Erityisen tärkeää d-vitamiini onkin lapsille, joiden luut ovat vasta kehittymässä, sekä ikääntyneille. D-vitamiini ehkäisee luukatoa. D-vitamiini auttaa vahvistamaan luita siten, että se edesauttaa kalsiumin imeytymistä luustoon. Ikäihmisten kohdalla tämä on erityisen tärkeää luunmurtumien ehkäisyssä esimerkiksi kaatumisia ajatellen.

D-vitamiinin riittävän saannin on todettu vaikuttavan myös muistiin ja oppimiskykyyn myönteisesti, mikä on tärkeä seikka kaikenikäisillä ihmisillä. Hyvinvointi lähtee hyvästä ja virkeästä mielestä!

D-vitamiini auttaa myös vahvistamaan vastustuskykyä eli se vähentää infektioalttiutta. Tästä on hyötyä erityisesti talviaikaan, jolloin flunssat, influenssat ja vatsataudit jylläävät. Lisäksi d-vitamiini auttaa jaksamaan pimeän vuodenajan yli, jolloin aurinkoa ei täällä Pohjolassa juurikaan näy.

D-vitamiinin terveysvaikutuksia tutkitaan koko ajan. Luukadon lisäksi D-vitamiinin puutos on yhdistetty muihin sairauksiin, kuten diabetekseen, syöpään, verenkiertotauteihin ja hermoston rappeumatauteihin. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin d-vitamiinin puutoksen yhteyttä ms-tautiin.

Jos oma d-vitamiinitaso mietityttää, oman arvon voi käydä tarkistuttamassa.

Erinomaista luettavaa lapsiperheen ruokailuun ja ravitsemukseen liittyen löydät THL:n ja Ravitsemusneuvottelukunnan teoksesta Syödään yhdessä (2016).  Ikäihmisten ravitsemukselliset tarpeet on tuotu hyvin esiin teoksessa Ravitsemussuositukset ikääntyneille (2010).

 

Virkeitä syyspäiviä Sinulle!

 

Taija

Blogissa käytetyt lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Evira, Terveyskirjasto, Yle uutiset. Saatavilla 18.10.2017.
Kuvat H. Varonen & T. Tetri-Kivikangas.

15 vuotta sitten läheiseni menehtyi rintasyöpään. Istuin sairaalasängyn laidalla, pidin kädestä kiinni, odottelin. Ystävällinen sairaanhoitaja toi meille huoneessa olijoille välillä leipää ja teetä. Jälkikäteen olen ollut syvästi kiitollinen siitä, että olin paikalla, vaikka suru syvältä viilsikin.

Tuo hetki muutti ajatusmaailmaani merkittävästi. Se teki elämän rajallisuuden konkreettiseksi ja omien unelmien toteuttamisen tärkeäksi. Päätin, etten tuhlaa enää aikaani opiskellessa alaa, joka ei olekaan minua varten, vaan tartun hetkeen ja muutan suuntaani. Kuukausi myöhemmin irtisanouduin silloisesta koulustani ja aloitin työt hoitoapulaisena Savonlinnan terveyskeskuksen päiväsairaalassa. Työhaastattelussa oli kysytty, onko minulla mitään kokemusta hoitotyöstä. Olin vastannut, että minulla on ollut seitsemän isovanhempaa ja olen seitsemästä serkuksesta vanhin. Mitä en osaa, sen opettelen. Ja näin tein. Muistelen lämmöllä tuota aikaa iloisten savolaisten vanhusten parissa. Seuraavana syksynä tieni vei Hämeenlinnaan ja terveydenhoitajaopintoihin.

Rintasyöpään sairastuu Suomessa noin 5000 naista vuosittain. Tämän viidentoista vuoden aikana olen tavannut heitä useita. He ovat nuoria, keski-ikäisiä, vanhoja. He ovat pienten lasten äitejä, jonkun tyttäriä ja siskoja. Puolisoita. Työntekijöitä, opiskelijoita, eläkeläisiä. Isovanhempia, vanhuksia, eri elämäntilanteita eläviä ihmisiä, eri puolilla maata. Rintasyöpä koskettaa aina paitsi naisia itseään, myös heidän lähipiiriään. Se vaikuttaa elämään monin tavoin. Ihmisyyteen, ihmissuhteisiin, jaksamiseen, mielen ja kehon tuntemuksiin, toiveikkuuteen, naiseuteen, seksuaalisuuteen, siihen, miten itsensä kokee ja siihen, millaisena ympäristö sairastuneen kokee. Onneksi vuosien aikana rintasyöpähoidot ovat kehittyneet huimasti ja olen saanut todistaa monta onnellista rintasyövästä toipumista. Myös läheltä.

Rintasyöpä voi astua elämään yllättäen ja ilman oireita. Yleisin rintasyövän oire on kyhmy rinnassa, mutta se voi olla myös rinnan vetäytymä tai erite nännistä. Sen vuoksi rintojen säännöllinen tutkiminen on tärkeää. Sen pitäisi olla kuukausittainen rutiini kaikille naisille teini-iästä vanhuuteen asti, ja sitä tulisi ohjata niin ensimmäisiä ehkäisypillereitä määrätessä opiskeluterveydenhuollossa kuin käynneillä äitiysneuvolassa, työterveyshuollossa, ikäihmisten vuosittaisissa lääkärin tai terveydenhoitajan tarkastuksissa – niin, että se olisi rutiini ja itsestään selvä asia meille kaikille naisille kaikissa ikäryhmissä. Puheeksi ottaminen on tärkeää, niin nuorilla kuin vanhoillakin ihmisillä. Naisia tulisi aina kannustaa osallistumaan myös ilmaisiin rintasyöpäseulontoihin. Kotihoidossa ikäihmisiltä voi vaikkapa verenpainemittauksen yhteydessä kysellä, että koskas olet viimeksi muistanut tarkistaa rintasi. Ajoissa havaitulla rintasyövällä on huomattavasti parempi ennuste kuin syövällä, joka on ehtinyt levitä.

Perjantaina vietetään Roosa nauha -päivää. Roosa nauha -kampanjan keräysvaroilla tuetaan syöpätutkimusta. Voit tukea keräystä monin eri tavoin. Yksi niistä on ostaa Duudsonien suunnittelema Roosa nauha, jonka hinta on kolme euroa. Lisätietoja kampanjasta löydät Syöpäsäätiön sivuilta tästä.

Pidäthän huolta itsestäsi!

Taija