Artikkelit

”Onpa mukava nähdä taas!” ”Lähdettäisiinkö tänään kävelylenkille ja käytäisiin kaupassa samalla? Voisin käydä perjantaiaamuna suihkussa, kun tulet taas kotikäynnille. On turvallisempi olo käydä suihkussa, kun tiedän, että olet apuna”.

Useimmiten meidät otetaan kotikäynnille hyvin vastaan. Kotikäyntipäivät ovat odotettuja ja niistä on tullut osa asiakkaan viikkorutiinia. Kotikäyntien määrä ja käyntiajat suunnitellaan aina asiakkaan toiveiden ja avuntarpeiden mukaan. Osalla asiakkaistamme on yksi kotikäynti viikoittain, kun taas toiset ikääntyneet tarvitsevat arjessa enemmän tukea, jolloin kotikäyntimme ovat esimerkiksi kaksi kertaa vuorokaudessa.

Ilmaisella kartoituskäynnillä käymme yhdessä läpi arjessa pärjäämistä ja mahdollisia avuntarpeita. Kartoituskäynnin jälkeen teemme asiakkaalle yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman, joka sisältää tiedot asiakkaan toimintakyvystä, avuntarpeista ja kotikäynneistä. Hoito- ja palvelusuunnitelman lisäksi olemme usein myös tehneet yhdessä asiakkaan kanssa viikkosuunnitelman kotikäynneille.

Viikkosuunnitelma jää asiakkaalle itselleen sekä tietysti meille hoitajille potilastietojärjestelmään tarkasteltavaksi. Esimerkiksi muistisairaiden asiakkaiden kanssa viikkosuunnitelman noudattaminen selkeyttää arjen sekä käyntien sujuvuutta. 😊

Kärsivällisyys palkitaan

Kaikki ei kuitenkaan aina mene niin kuin on suunniteltu ja toivottu. Ikäihmisten on välillä vaikea ottaa apua vastaan, sillä he ovat tottuneet pärjäämään tähän asti itsenäisesti. Kävin hiljattain keskustelua uuden asiakkaan omaisen kanssa ensimmäisestä kotikäynnistämme. Asiakas esitti kotikäynnillä nukkuvansa, jotta hoitajamme lähtisi käynniltä pois. Omainen varmisti ja kysyi huolestuneena puhelimessa minulta, että varmaan luovutamme ja perumme suunnitellut kotikäynnit, sillä asiakas ei ota meitä vastaan. Totesin hänelle, että ehei, totta kai me voimme yrittää uudestaan. Kohtaamme tämänkaltaisia tilanteita työssämme aina aika ajoin. Omainen kiitteli kärsivällisyydestä sekä yrittämisestä ja lupasimme palata asiaan seuraavan kotikäynnin jälkeen. 🙂

Muistisairaiden ikäihmisten luona kotikäynneillä on päässyt osaksi mitä mielenkiintoisempia tilanteita. Tein kerran aamukäynnillä muistisairaan asiakkaan kanssa yhdessä kauppalistan ja sovimme, että tulen iltapäiväkäynnille kaupan kautta. Kirjoitin asiasta asiakkaalle muistilapun pöydälle. Iltapäivään mennessä asiakas oli kuitenkin unohtanut aamulla sopimamme kauppa-avun ja heittänyt kirjoittamani muistilapun roskikseen. Asiakas viskasi kauppakassin ostoksineen rappukäytävään voimasanojen saattelemana ja läimäisi oven kiinni perässään. Kauppaostokset säilytettiin seuraavaan aamuun toimiston jääkaapissa, ja toinen hoitaja yritti viedä ne aamukäynnillä asiakkaalle. Vastassa oli kuitenkin jälleen kiukkuinen asiakas ja jääkaappi ammotti tyhjyyttään. Lopulta hänen auttavainen lähiomaisensa haki kauppaostokset toimistoltamme, pahoitteli kovasti tilannetta ja sai vietyä ostokset asiakkaalle vieraillessaan hänen luonaan.

Oman haasteensa työhön tuovat asiakkaat, jotka eivät miltään osin tunnista omaa sairauttaan, vaan ihan todella uskovat pärjäävänsä kaikessa itse. Silloin usein omaiset ovat hyvin kuormittuneita ja neuvottomia siinä, miten voisivat olla avuksi. Näissä tilanteissa onkin tärkeää lähestyä tilannetta ja asiakasta rauhassa ja luovien.

Luottamuksellisen hoitosuhteen rakentaminen vaatii usein useamman kuukauden tai joskus jopa vuosia. Hoitajilta vaaditaan näissä työn haastavissa tilanteissa kärsivällisyyttä, kekseliäisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja. Kuitenkin sinnikkyytemme usein palkitaan ja olemme onnistuneet rakentamaan luottamuksen myötä tärkeitä vuorovaikutuksellisia, yksilöllisiä hoitosuhteita! 😊 Usein alkuun kotikäyntejä vastusteleva, sairaudentunnoton asiakas alkaa hiljalleen omatoimisesti pyytää lisää apua ja oikein odottaa sitä, että tuttu ja turvallinen hoitaja saapuu tuomaan päiviin apua ja iloa.

Mukavaa kesän odotusta!

-Pipsa

Tiesitkö, että Suomessa tapahtuu noin 800 000 koti- ja vapaa-ajan tapaturmaa vuosittain?

Kartoituskäyntejä tehdessä asiakkailla on tärkeää havainnoida asunnon turvallisuutta. Se on aivan yhtä tärkeä elementti kuin asiakkaan sairauksien, elintapojen ja läheisverkostojen läpikäynti. Kotikäynneillä olen saanut huomata, että ihmiset asuvat hyvin erilaissa asuinolosuhteissa ja ympäristöissä. On aivan eri asia lähteä kartoittamaan ihmisen avun tarvetta kerrostalokolmiossa keskustan hissitalossa kuin 40-luvun omakotitalossa 20km lähimmästä keskuksesta ja palveluista.

Ihminen itse tarkastelee omaa elinympäristöään usein hieman eri näkövinkkelistä kuin satunnaisella käynnillä oleva ulkopuolinen ammattilainen. Asuntoon astuessani huomaan, jos matonreunat ovat rullalla, lattialla lojuu vaarallisia johtoja tai muita sinne kuulumattomia tavaroita. Kiinnitän huomiota siihen, että keittiössä sammutuspeite on helposti saatavilla hellan läheisyydessä ja palovaroittimet on paikoillaan ja toiminnassa. Myös se, miten helposti asunnosta päästään ulos tai sinne päästään sisään, ovat olennaisia asioita, etenkin, jos liikutaan apuvälinein. Ikääntyneillä erityisesti pesutilat ovat toisinaan hyvin haasteellisia suhteessa omaan toimintakykyyn, ja kynnys avun pyytämiselle pesutilanteissa on usein korkealla.

Koska ikäihminen itse ei enää välttämättä kykene havainnoimaan asuntonsa vaaranpaikkoja tai teettämään asunnossa korjaustoimenpiteitä, läheiset ja omaiset nousevat tärkeään asemaan tässä kohtaa. Yhteistuumin on hyvä miettiä, miten ikäihmisen arjen saa pidettyä mahdollisimman turvallisena. Pienilläkin asunnon muutoksilla voidaan ehkäistä tapaturmia; esimerkiksi kynnysten poistamisella tai muokkaamalla niitä pienemmiksi voidaan ehkäistä kompastumisia. Löytyykö läheisesi keittiöstä liesivahti? Liesivahdin asentamisella voidaan ehkäistä tulipalon syttymistä, jos levy unohtuukin päälle. Tämä on erityisen tärkeää muistisairailla henkilöillä.

Riittävän valaistuksen ja valokatkaisijoiden määrällä voidaan turvata se, ettei ikäihminen joudu liikkumaan hämärässä, jossa vaaranpaikkoja on entistä vaikeampi havaita. Osa vanhuksen kodin turvallisuutta ovat asianmukaiset apuvälineet: tukikahvat, kaiteet, suihkutuolit ja liukuesteet. Onko kylpyhuoneen lattia märkänä liukas? Kaatumisen varalta ikääntyneellä on hyvä olla turvapuhelin, jolla hälyttää apua. Hyvä on pohtia myös turvallisuutta eri vuodenaikoina. Joutuuko läheisesi ajelemaan pitkiä automatkoja liukkailla teillä talvella tai kantamaan yksin suuria ruokakasseja kaupasta kotiin? Kerryttääkö syksyn vesisade lammikkoja liukkaiden puulaattojen päälle omakotitalon pihalla? Jäätyvätkö portaat? Kuka hiekoittaa pihan?

Näin terveydenhoitajan näkövinkkelistä katsottuna merkittävä osa arjen turvallisuutta ovat ehdottomasti myös elintavat ja terveyteen liittyvät asiat. Hoitosuunnitelmaa tehdessä kartoitetaan esimerkiksi aistien toiminta; sillä on suuri merkitys, että ihmisellä on asianmukaiset silmälasit tai tarvittaessa kuulokoje. Säännöllinen lääkelistan päivittäminen lääkärin vastaanotolla on yhtä tärkeää kuin riittävä, terveellinen ja monipuolinen syöminenkin. Lääkkeet tulee ottaa oikeina annoksina ja oikeaan aikaan. Riittävä yöuni on tärkeää. Myös päihteidenkäytöllä voi olla merkittäviä yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Iäkkäälle pienikin alkoholin määrä voi lisätä altiutta tapaturmille. Alkoholin käytöstä kannattaa siis reilusti kysyä myös ikäihmiseltä. Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu monista eri osa-alueista, joista kaikki ovat merkityksellisiä.

Ikäihmisen toimintakykyä tulisi pitää yllä mahdollisimman pitkään. Hyvillä apuvälineillä ja ympäristön olosuhteilla on suuri merkitys ikääntyneen liikkumisen ja ulkoilun mahdollistamisessa. Nastat kengänpohjissa ja riittävä hiekoitus pihalla turvaavat ulkoiluhetkiä siinä missä riittävän avoimet kulkureitit ja heijastimetkin. Joskus pelkkä kaatumisenpelko voi estää ikäihmistä uskaltautumasta ulos liikkumaan. Silloin on hyvä ajatus hankkia arkipäiviin seuraa, virikkeitä ja turvaa, jotta elämä ei kutistu neljän seinän sisälle. Arjessa pienikin liikunta ylläpitää toimintakykyä, mutta myös virkeää mieltä ja hyvää oloa.

 

Hyvää tietoa tapaturmien ehkäisemisestä ikääntyneillä – ja toki myös muilla ihmisillä – löydät osoitteesta www.kotitapaturma.fi tai Turvallisia vuosia -esitteestä, jota ovat olleet suunnittelemassa mm. Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Punainen Risti sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Muista tallentaa niin ikäihmisen kuin lapsenkin puhelimeen myös yleinen hätänumero 112.

Turvallista marraskuuta! 

Taija