Artikkelit

Uuden työntekijän etsiminen joukkoomme on aina mielenkiintoista ja mahdollisuuksia täynnä. 😊On mukavaa pohtia, millaisen työkaverin saamme, kuka joukkoamme tulee täydentämään ja millainen työhistoria ja osaaminen hänellä on. On aina ilahduttavaa löytää sellainen henkilö, joka tuo tiimiimme jotain uutta, mistä hän voi ammentaa meille muille.

Kerta toisensa jälkeen olen tullut surulliseksi siitä, että kotihoidolla on yhteiskunnassamme sanana kurjan negatiivinen kaiku. Työnhakijat ovat kertoneet vaihtaneensa kotihoidosta aiemmin pois, koska ovat väsähtäneet jatkuvaan ylikuormitukseen ja liikoihin vaatimuksiin tai todella huonokuntoisiin asiakkaisiin. 😥 Viimeksi tänään kävin keskustelua aiheesta. Tämä on kovin surullinen juttu eikä varmasti houkuttele tulevaisuuden nuoria alalle.  Työssä jaksaminen on tärkeää.

Meiltä kysytään välillä, onko työmme kauheaa juoksemista paikasta toiseen niin, ettei ehdi kellekään jutella tai onko se kauhean raskasta. No ei se ole.

Meidän työ ei ole ihan perinteistä kotihoitoa, vaan vaihtelevampaa. Asiakkaamme ovat pääsääntöisesti itse maksavia asiakkaita, jotka ostavat meiltä palvelut, mutta ensisijaisesti he ostavat meiltä aikaa. Aikaa olla läsnä, apuna, tukena ja turvana. Autella jokapäiväisissä asioissa, mutta myös yksinäisyyden torjumisessa, mukavan yhteisen tekemisen löytämisessä, kuntoutumisessa. Terveydenhoidossa, kotiaskareissa, asioinnissa.

Kotikäyntimme kesto vaihtelee puolesta tunnista jopa neljään, miten asiakas toivoo. Kukaan meillä ei joudu juoksemaan hirveällä vimmalla paikasta toiseen ja pääsääntöisesti ruokataukoon on varattu aikaa tunnin verran.

Asiakkaamme ovat yleisesti ottaen melko hyvän toimintakyvyn omaavia. Meillä ei ole raskaita nostoja työssä eikä kukaan asiakkaistamme ole vuodepotilas. Kaikki osaavat kommunikoida ja useimmat liikkuvat vielä omin voimin tai apuvälinein melko hyvin. Yksi 9-kympin ylittänyt vielä pyöräileekin lenkkejä. Muutama heistä käyttää whatsappia ja pari on facebookissakin. 😊 Aika monella on terävä muisti, vaikka toki muistisairaita asiakkaitakin meillä on paljon.

Tottakai meidän työssä kohdataan myös raskaita hetkiä. Asiakkaat ovat sairaita, ajoittain yksinäisiä, kipeitä, väsyneitä, joskus kiukkuisiakin. Joskus olemme itsekin väsyneitä. Mutta kuten yksi työntekijöistä viime viikolla totesi, joka päivä on kiva tulla töihin. 💗 Tätä toivoisimme kaikille.

Hyvä hoitotyön ammattilainen, joka haaveilet kiireettömästä ja vaihtelevasta työstä ihanan asiakaskunnan sekä toisiaan tukevan, iloisen tiimin parissa, tule meille töihin. Tarjoamme sinulle mahdollisuuden kehittää työyhteisöäsi, vaikuttaa työnkuvaasi sekä tehdä työsi rauhassa, asiakaslähtöisesti ja sydämellä.

Hakemukset taija@terveydelle.fi

Tarkemmat ajankohtaiset työpaikkailmoituksemme löydät osoitteesta www.mol.fi .

Iloista maaliskuuta!

Taija

Tiesitkö, että Suomessa tapahtuu noin 800 000 koti- ja vapaa-ajan tapaturmaa vuosittain?

Kartoituskäyntejä tehdessä asiakkailla on tärkeää havainnoida asunnon turvallisuutta. Se on aivan yhtä tärkeä elementti kuin asiakkaan sairauksien, elintapojen ja läheisverkostojen läpikäynti. Kotikäynneillä olen saanut huomata, että ihmiset asuvat hyvin erilaissa asuinolosuhteissa ja ympäristöissä. On aivan eri asia lähteä kartoittamaan ihmisen avun tarvetta kerrostalokolmiossa keskustan hissitalossa kuin 40-luvun omakotitalossa 20km lähimmästä keskuksesta ja palveluista.

Ihminen itse tarkastelee omaa elinympäristöään usein hieman eri näkövinkkelistä kuin satunnaisella käynnillä oleva ulkopuolinen ammattilainen. Asuntoon astuessani huomaan, jos matonreunat ovat rullalla, lattialla lojuu vaarallisia johtoja tai muita sinne kuulumattomia tavaroita. Kiinnitän huomiota siihen, että keittiössä sammutuspeite on helposti saatavilla hellan läheisyydessä ja palovaroittimet on paikoillaan ja toiminnassa. Myös se, miten helposti asunnosta päästään ulos tai sinne päästään sisään, ovat olennaisia asioita, etenkin, jos liikutaan apuvälinein. Ikääntyneillä erityisesti pesutilat ovat toisinaan hyvin haasteellisia suhteessa omaan toimintakykyyn, ja kynnys avun pyytämiselle pesutilanteissa on usein korkealla.

Koska ikäihminen itse ei enää välttämättä kykene havainnoimaan asuntonsa vaaranpaikkoja tai teettämään asunnossa korjaustoimenpiteitä, läheiset ja omaiset nousevat tärkeään asemaan tässä kohtaa. Yhteistuumin on hyvä miettiä, miten ikäihmisen arjen saa pidettyä mahdollisimman turvallisena. Pienilläkin asunnon muutoksilla voidaan ehkäistä tapaturmia; esimerkiksi kynnysten poistamisella tai muokkaamalla niitä pienemmiksi voidaan ehkäistä kompastumisia. Löytyykö läheisesi keittiöstä liesivahti? Liesivahdin asentamisella voidaan ehkäistä tulipalon syttymistä, jos levy unohtuukin päälle. Tämä on erityisen tärkeää muistisairailla henkilöillä.

Riittävän valaistuksen ja valokatkaisijoiden määrällä voidaan turvata se, ettei ikäihminen joudu liikkumaan hämärässä, jossa vaaranpaikkoja on entistä vaikeampi havaita. Osa vanhuksen kodin turvallisuutta ovat asianmukaiset apuvälineet: tukikahvat, kaiteet, suihkutuolit ja liukuesteet. Onko kylpyhuoneen lattia märkänä liukas? Kaatumisen varalta ikääntyneellä on hyvä olla turvapuhelin, jolla hälyttää apua. Hyvä on pohtia myös turvallisuutta eri vuodenaikoina. Joutuuko läheisesi ajelemaan pitkiä automatkoja liukkailla teillä talvella tai kantamaan yksin suuria ruokakasseja kaupasta kotiin? Kerryttääkö syksyn vesisade lammikkoja liukkaiden puulaattojen päälle omakotitalon pihalla? Jäätyvätkö portaat? Kuka hiekoittaa pihan?

Näin terveydenhoitajan näkövinkkelistä katsottuna merkittävä osa arjen turvallisuutta ovat ehdottomasti myös elintavat ja terveyteen liittyvät asiat. Hoitosuunnitelmaa tehdessä kartoitetaan esimerkiksi aistien toiminta; sillä on suuri merkitys, että ihmisellä on asianmukaiset silmälasit tai tarvittaessa kuulokoje. Säännöllinen lääkelistan päivittäminen lääkärin vastaanotolla on yhtä tärkeää kuin riittävä, terveellinen ja monipuolinen syöminenkin. Lääkkeet tulee ottaa oikeina annoksina ja oikeaan aikaan. Riittävä yöuni on tärkeää. Myös päihteidenkäytöllä voi olla merkittäviä yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Iäkkäälle pienikin alkoholin määrä voi lisätä altiutta tapaturmille. Alkoholin käytöstä kannattaa siis reilusti kysyä myös ikäihmiseltä. Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu monista eri osa-alueista, joista kaikki ovat merkityksellisiä.

Ikäihmisen toimintakykyä tulisi pitää yllä mahdollisimman pitkään. Hyvillä apuvälineillä ja ympäristön olosuhteilla on suuri merkitys ikääntyneen liikkumisen ja ulkoilun mahdollistamisessa. Nastat kengänpohjissa ja riittävä hiekoitus pihalla turvaavat ulkoiluhetkiä siinä missä riittävän avoimet kulkureitit ja heijastimetkin. Joskus pelkkä kaatumisenpelko voi estää ikäihmistä uskaltautumasta ulos liikkumaan. Silloin on hyvä ajatus hankkia arkipäiviin seuraa, virikkeitä ja turvaa, jotta elämä ei kutistu neljän seinän sisälle. Arjessa pienikin liikunta ylläpitää toimintakykyä, mutta myös virkeää mieltä ja hyvää oloa.

 

Hyvää tietoa tapaturmien ehkäisemisestä ikääntyneillä – ja toki myös muilla ihmisillä – löydät osoitteesta www.kotitapaturma.fi tai Turvallisia vuosia -esitteestä, jota ovat olleet suunnittelemassa mm. Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Punainen Risti sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Muista tallentaa niin ikäihmisen kuin lapsenkin puhelimeen myös yleinen hätänumero 112.

Turvallista marraskuuta! 

Taija