”Sen näkee, kun sydämellään tekee”

Asiakkailta saatu palaute sai hymyn huulilleni ja kyyneleet silmäkulmiini, kun joulukuun alussa keräsimme kaikilta asiakkailtamme vapaamuotoista palautetta siitä, miten tyytyväisiä he ovat olleet saamiinsa palveluihin. Myös omaiset saivat antaa palautetta. Voidaksemme kehittää palveluja yhä asiakaslähtöisimmiksi ja joustaviksi, on tärkeää kuunnella asiakkaiden ääntä säännöllisesti.

Arvot palvelujen keskiössä

Kun perustin oman yrityksen, pohdin yritykseni arvoja. Mitä haluamme yrityksenä viestittää? Mihin panostamme? Mitkä arvot työtämme ohjaavat? Miten voimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman kokonaisvaltaisesti? Kirjasimme keskeisiksi arvoiksemme muun muassa kiireettömyyden, elämänilon, inhimillisyyden ja hyvinvoinnin edistämisen. Pidimme tärkeänä myös sitä, että asiakkaan luona käyvä työntekijä olisi aina sama, tuttu ja turvallinen henkilö, joka avustaisi ihan kaikissa arjen askareissa terveydenhuollosta kotipalveluun ja olisi lisäksi seurana, juttukaverina ja mielen virkistäjänä.

Koemme sen olevan sekä asiakkaan että työntekijän etu, kun työntekijä pysyy samana. Se mahdollistaa luottamuksellisen ja pitkäaikaisen asiakassuhteen muodostumisen ja helpottaa myös asiointia omaisten kanssa. Asiakkaalle on helpottavaa, kun sama ihminen käy auttamassa, tuntee paitsi ihmisen, myös kodin ja tietää, missä tavarat ovat ja mitkä rutiinit siellä ovat tärkeitä. Ja toisaalta osaa myös herkästi havainnoida sitä, jos kaikki ei vaikuta olevan hyvin.

Asiakaspalautteita lukiessani koin, että olemme onnistuneet tuottamaan arvojemme mukaista palvelua ja siitä olen todella iloinen, onnellinen ja kiitollinen. 

Asiakkaiden sanoin

Asiakkaamme nostivat esiin erilaisia asioita, jotka olivat kokeneet ilahduttavina. Näitä olivat erityisesti joustavuus, kiireettömyys, läsnäolo sekä ilo. Kokosin muutamia suoria sitaatteja asiakkaidemme antamista palautteista:

”Ystävällisyys, kiireettömyys, keskustelu. Sama henkilö. Se on tärkeintä!”

”Se että on aikaa. Se on mukavaa. Ehtii juoda kahvia ja jutella. Ja kysyä jos on mielessä jotain huolta.”

”Sinä olet sellainen päivän piristys ja paiste. Tuot iloa ja autat kaikessa.”

”… ja siis hienoa, että olet saanut hänet (=isän) liikkeelle. Aiemmin hän lähinnä istui ja katseli ikkunasta ulos. Huomaan eron siinä, että hän on alkanut jutella enemmän ja olla vireämmällä mielellä. Kiitos.”

”Huojentaa tietää, että joku käy häntä katsomassa ja huolehtii lääkkeet.”

”Sä teet kyllä aina niin hyvää työtä. On se vaan mukavaa kun joku käy mua täällä vähän jelppaamassa.”

”Ennakkoluuloton ja iloinen suhtautusmistapa meihin ihmisinä, vaikka kuulumme vähemmistöön. Kiitos sinulle!”

Yksi ihanimmista palautteista tuli syksyisenä iltana kasvotusten asiakkaalta suoraan, kun olin pois lähdössä:

”Sen näkee, kun sydämellään tekee!”

 

Vuoden 2017 muistoja

Tässä työssä on se ihanuus, että koskaan ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Marras-joulukuussa asiakaskuntamme on kasvanut mukavasti ja olemme päässeet mukaan asiakkaidemme jouluvalmisteluihin. On ollut kiehtovaa havainnoida sitä, miten erilaiset perinteet jokaiseen kotiin kuuluvat. Tutut maut, tuoksut ja sisusteet vuosikymmenten takaa kaivellaan hiljalleen taas esille. On ollut myös avartavaa huomata, että joissain kodeissa joulua ei vietetä.

Mietin, mitä kaikkea olemmekaan asiakkaiden kanssa vuonna 2017 tehneet ja listasin tähän jotain niistä:

  • Olen jakanut lääkkeitä dosettiin, poistanut tikkejä ja hoitanut haavaa
  • Olen koonnut huonekaluja, vaihtanut verhoja ja tehnyt ruokaa
  • Olen ollut seurana ulkoilemassa ja kahvilassa, kertaalleen mukana on ollut myös koirani Vilma
  • Olen käynyt kaupassa ja apteekissa asiakkaan puolesta
  • Olen mitannut verensokereita ja verenpainetta
  • Olen leiponut asiakkaan kanssa pullaa
  • Olen ripustellut joulukoristeita asiakkaan ikkunaan
  • Olen istuskellut glökimukin ja teekupin äärellä jutellen mukavia
  • Olen auttanut asiakkaita laboratorioon sekä lääkärikäynneille
  • Olen auttanut siivouksessa, tiskauksessa, kahtena lumisena päivänä auttanut lumitöissäkin
  • Olen auttanut peseytymisessä ja vaatehuollossa
  • Olen tutkinut lentokarttoja ja keskustellut maailmanhistoriasta
  • Olen rullannut papiljotteja asiakkaan hiuksiin ja lakannut kynsiä
  • Olen selvitellyt kotitalousvähennyksiä, verotuksia ja puhelinliittymäasioita asiakkaan kanssa
  • Olen käynyt monia syvällisiä, ihania, mieleenpainuvia keskusteluja mitä erikoisimmista aiheista
  • Olen pitänyt kädestä kiinni ja ollut läsnä, kunnellut lapsuusmuistoja ja tulevaisuuden haaveita

Toivotan Sinulle oikein ihanaa joulun odotusta ja onnellista alkavaa vuotta 2018! Tuokoon se meille kaikille uusia, ihania asioita, iloa ja mieleenpainuvia hetkiä. 

Jos joululahja läheisellesi on vielä hankkimatta, kurkista lahjakorttimme tästä.

 Taija

 

/0 Comments/by

Turvallisuutta ikääntyvän arkeen

Tiesitkö, että Suomessa tapahtuu noin 800 000 koti- ja vapaa-ajan tapaturmaa vuosittain?

Kartoituskäyntejä tehdessä asiakkailla on tärkeää havainnoida asunnon turvallisuutta. Se on aivan yhtä tärkeä elementti kuin asiakkaan sairauksien, elintapojen ja läheisverkostojen läpikäynti. Kotikäynneillä olen saanut huomata, että ihmiset asuvat hyvin erilaissa asuinolosuhteissa ja ympäristöissä. On aivan eri asia lähteä kartoittamaan ihmisen avun tarvetta kerrostalokolmiossa keskustan hissitalossa kuin 40-luvun omakotitalossa 20km lähimmästä keskuksesta ja palveluista.

Ihminen itse tarkastelee omaa elinympäristöään usein hieman eri näkövinkkelistä kuin satunnaisella käynnillä oleva ulkopuolinen ammattilainen. Asuntoon astuessani huomaan, jos matonreunat ovat rullalla, lattialla lojuu vaarallisia johtoja tai muita sinne kuulumattomia tavaroita. Kiinnitän huomiota siihen, että keittiössä sammutuspeite on helposti saatavilla hellan läheisyydessä ja palovaroittimet on paikoillaan ja toiminnassa. Myös se, miten helposti asunnosta päästään ulos tai sinne päästään sisään, ovat olennaisia asioita, etenkin, jos liikutaan apuvälinein. Ikääntyneillä erityisesti pesutilat ovat toisinaan hyvin haasteellisia suhteessa omaan toimintakykyyn, ja kynnys avun pyytämiselle pesutilanteissa on usein korkealla.

Koska ikäihminen itse ei enää välttämättä kykene havainnoimaan asuntonsa vaaranpaikkoja tai teettämään asunnossa korjaustoimenpiteitä, läheiset ja omaiset nousevat tärkeään asemaan tässä kohtaa. Yhteistuumin on hyvä miettiä, miten ikäihmisen arjen saa pidettyä mahdollisimman turvallisena. Pienilläkin asunnon muutoksilla voidaan ehkäistä tapaturmia; esimerkiksi kynnysten poistamisella tai muokkaamalla niitä pienemmiksi voidaan ehkäistä kompastumisia. Löytyykö läheisesi keittiöstä liesivahti? Liesivahdin asentamisella voidaan ehkäistä tulipalon syttymistä, jos levy unohtuukin päälle. Tämä on erityisen tärkeää muistisairailla henkilöillä.

Riittävän valaistuksen ja valokatkaisijoiden määrällä voidaan turvata se, ettei ikäihminen joudu liikkumaan hämärässä, jossa vaaranpaikkoja on entistä vaikeampi havaita. Osa vanhuksen kodin turvallisuutta ovat asianmukaiset apuvälineet: tukikahvat, kaiteet, suihkutuolit ja liukuesteet. Onko kylpyhuoneen lattia märkänä liukas? Kaatumisen varalta ikääntyneellä on hyvä olla turvapuhelin, jolla hälyttää apua. Hyvä on pohtia myös turvallisuutta eri vuodenaikoina. Joutuuko läheisesi ajelemaan pitkiä automatkoja liukkailla teillä talvella tai kantamaan yksin suuria ruokakasseja kaupasta kotiin? Kerryttääkö syksyn vesisade lammikkoja liukkaiden puulaattojen päälle omakotitalon pihalla? Jäätyvätkö portaat? Kuka hiekoittaa pihan?

Näin terveydenhoitajan näkövinkkelistä katsottuna merkittävä osa arjen turvallisuutta ovat ehdottomasti myös elintavat ja terveyteen liittyvät asiat. Hoitosuunnitelmaa tehdessä kartoitetaan esimerkiksi aistien toiminta; sillä on suuri merkitys, että ihmisellä on asianmukaiset silmälasit tai tarvittaessa kuulokoje. Säännöllinen lääkelistan päivittäminen lääkärin vastaanotolla on yhtä tärkeää kuin riittävä, terveellinen ja monipuolinen syöminenkin. Lääkkeet tulee ottaa oikeina annoksina ja oikeaan aikaan. Riittävä yöuni on tärkeää. Myös päihteidenkäytöllä voi olla merkittäviä yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Iäkkäälle pienikin alkoholin määrä voi lisätä altiutta tapaturmille. Alkoholin käytöstä kannattaa siis reilusti kysyä myös ikäihmiseltä. Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu monista eri osa-alueista, joista kaikki ovat merkityksellisiä.

Ikäihmisen toimintakykyä tulisi pitää yllä mahdollisimman pitkään. Hyvillä apuvälineillä ja ympäristön olosuhteilla on suuri merkitys ikääntyneen liikkumisen ja ulkoilun mahdollistamisessa. Nastat kengänpohjissa ja riittävä hiekoitus pihalla turvaavat ulkoiluhetkiä siinä missä riittävän avoimet kulkureitit ja heijastimetkin. Joskus pelkkä kaatumisenpelko voi estää ikäihmistä uskaltautumasta ulos liikkumaan. Silloin on hyvä ajatus hankkia arkipäiviin seuraa, virikkeitä ja turvaa, jotta elämä ei kutistu neljän seinän sisälle. Arjessa pienikin liikunta ylläpitää toimintakykyä, mutta myös virkeää mieltä ja hyvää oloa.

 

Hyvää tietoa tapaturmien ehkäisemisestä ikääntyneillä – ja toki myös muilla ihmisillä – löydät osoitteesta www.kotitapaturma.fi tai Turvallisia vuosia -esitteestä, jota ovat olleet suunnittelemassa mm. Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Punainen Risti sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Muista tallentaa niin ikäihmisen kuin lapsenkin puhelimeen myös yleinen hätänumero 112.

Turvallista marraskuuta! 

Taija

 

/by

Kysymyksiä ja vastauksia

Syksyn varrella olen saanut vastailla monenlaisiin kysymyksiin, joista ajattelin koota tähän olennaisimmat vastauksineen. Kysymyksiä on tullut sekä palveluihin että työnhakuun liittyen, mikä on mukava juttu. 🙂

Läheiseni tarvitsee apua kotiin säännöllisesti, mutta kuukausittainen aika saattaa vaihdella huomattavasti, koska me omaiset olemme välillä hänen luonaan pidempiä jaksoja. Miten silloin kannattaisi toimia?

Olemme tehneet sivuillemme valmiiksi niin sanottuja Jatkuva Kotikäynti -sopimuksia erilaisille kuukausittaisille tuntimäärille. Nämä ovat asiakkaalle edullisempia kuin yksittäiset käynnit. On kuitenkin mahdollista räätälöidä jokaiselle asiakkaalle juuri hänen tarpeisiinsa sopiva palvelupaketti. Silloin kuukausittaiset käynnit voidaan sopia juuri niin, että ne palvelevat asiakasta mahdollisimman hyvin ja joustavasti, ja tarvittaessa käyntiajankohdat voidaan sopia vaikka viikko tai kuukausi kerrallaan. Samoin palvelupaketteihin kuuluvat tunnit on sijoiteltavissa niin yksittäin eri päiville kuin peräkkäin samalle päivällekin ihan asiakkaan toiveiden mukaan. Kysy tarjousta erilaisista vaihtoehdoista, niin etsitään teille sopivin.

Voiko teidät pyytää vain ulkoiluseuraksi vanhukselle?

Kyllä voi. Tulemme mielellämme myös ihan vain ulkoilukaveriksi, juttuseuraksi tai vaikkapa toveriksi yhteiselle virkistysretkelle. Ulkoiluun voidaan mahdollisuuksien mukaan ottaa myös hoitajan lemmikki.

Voitteko kuljettaa omaiseni lääkärikäynnille/kirjastoon/kahvilaan/pankkiin?

Kyllä voimme.

Teettekö myös lumitöitä?

Kyllä, tarpeen mukaan autamme kaikissa kodin pihatöissä, kuten haravoinnissa, rännien putsauksessa, lumitöissä ja pihan hiekoituksessa. Myös nopealla varoitusajalla mahdollisuuksien mukaan.

 

Ketkä voivat käyttää palveluitanne?

Palveluitamme voivat käyttää niin ikäihmiset, lyhyt- ja pitkäaikaissairaat, vammaiset, lapsiperheet ja muut apua kotiin tarvitsevat henkilöt. Lisäksi avustamme omaishoitajia. Jokaisen asiakkaan kanssa kartoitetaan yksilöllisesti palveluntarve, ja tehdään sen pohjalta hoito- ja palvelusuunnitelma.

Mitä sisältää terveystarkastus kotona?

Terveystarkastus kotona sisältää monipuolisen terveydentilan ja toimintakyvyn kartoituksen, yksilöllisen ohjauksen, kodin turvallisuuden tarkistuksen, lähinäön tutkimuksen, korvien ja suun terveyden tarkistuksen, ihon ja turvotusten tarkistuksen, pituuden, painon ja vyötärönympäryksen mittauksen, verenpainemittauksen sekä pikaverinäytteet. Kaikki tehdään oman kodin rauhassa yksilöllisyys huomioiden. Tarkastuksen pohjalta asiakas ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Kysy lisää!

Kuinka kauan palvelulahjakortti on voimassa?

6kk.

Onko teillä kauppakassi- tai ruoanlaittopalvelua?

Kyllä. Asioimme asiakkaan puolesta kaupassa ja kuljetamme tuotteet kotiin. Autamme myös tavaroiden purkamisessa sekä ruoanvalmistuksessa ja leipomisessa tarpeen mukaan. Asiakkaan halutessa voimme valmistaa useamman päivän ruoat valmiiksi. Huomioimme ruoanlaitossa terveellisyyden sekä asiakkaan omat makumieltymykset.

Tarvitsen kotiin vain siivousapua, koska en yksin jaksa siirtää mattoja ja kalusteita. Voitteko auttaa siinä?

Kyllä voimme.

Saako palveluistanne kotitalousvähennystä?

Kyllä, hoiva- ja kotipalvelujen osalta kotitalousvähennys on -50%. Lisätietoa kotitalousvähennyksestä löydätte tästä: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-vahennykset/kotitalousvahennys/

Sairaanhoito ei ole kotitalousvähennyskelpoista. Mikäli asiakkaalla on tarve sekä sairaanhoidolle että muulle hoiva- ja kotipalvelulle, hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä laskuun eritellään nämä niin, että asiakas saa hyödynnettyä kotitalousvähennyksen siltä osin kuin se on mahdollista. Tarvittaessa neuvomme asiassa mielellämme.

Laskutatteko matkakuluja tai muita kuluja?

Emme. Kaikki palvelut ja kulut sisältyvät tuntihintaamme.

Mikä on minimikäyntiaikanne?

Yksi tunti. Tämä siksi, että emme laskuta erillisiä matkakuluja tai hoitotarvikekustannuksia, ja sen vuoksi, että arvostamme kiireettömiä kohtaamisia työssä.

Entä jos läheiseni tarvitseekin yllättäen enemmän apua kuin olemme varanneet?

Pyrimme pitämään aikataulut joustavina ja kiireettöminä juuri siksi, että voimme tarpeen vaatiessa olla apuna pidempäänkin. Meille voi aina myös soittaa nopeallakin varoitusajalla, niin yritämme järjestää tarvittaessa ylimääräisen käynnin asiakkaan luo mahdollisuuksien mukaan.

Mihin tarvitaan kartoituskäynti ja maksaako se?

Kartoituskäynti on aina ilmainen huolimatta siitä, johtaako se asiakassuhteeseen vai ei. Kartoituskäynnillä käydään läpi asiakkaan ja omaisten toiveita, kartoitetaan asiakkaan terveydentilaa ja asuinympäristöä, hoidon ja palvelujen tarvetta sekä suunnitellaan mahdollisimman hyvä palvelukokonaisuus, joka vastaa asiakkaan tarpeita. On tärkeää, että kartoitustilanteessa tulee esiin sekä asiakkaan että omaisten toiveet, mutta myös ammattilaisen näkemys avun tarpeista.

Voinko hakea teille töihin?

Kiitos kiinnostuksestasi. Tällä hetkellä rekrytointi ei ole ajankohtaista, mutta voit halutessasi koska tahansa lähettää vapaamuotoisen työhakemuksen meille osoitteella info@terveydelle.fi.

 

Kuulemisiin! 

Taija

/by

D-vitamiinista virkeyttä kaamokseen

Kesäisen D-vitamiinin varasto loppuu parissa kuukaudessa. Sen vuoksi pimeinä kaamoskuukausina tarvitaan suun kautta saatavaa D-vitamiinilisää. Olethan muistanut ottaa oman d-vitamiinipurkkisi jo esille?

Hyviä d-vitamiinin lähteitä

Työvuosieni aikana olen kohdannut asiakkailla toisinaan hyvin matalia d-vitamiiniarvoja, niin nuorilla koululaisilla kuin vanhuksillakin. Sitä on yleensä lähdetty selvittämään silloin, kun ihminen on ollut erityisen väsynyt tai infektioaltis. Tärkeä huomioitava asia on ihmisen ravitsemus.  Hyvä ravitsemus turvaa ihmisen riittävän energian saannin, mutta myös riittävän ravintoaineiden saannin. Yksipuolisessa ruokavaliossa vitamiinien puutokset ovat yleisempiä.

Hyviä luonnollisen d-vitamiinin lähteitä ovat kala, vitaminoidut maitotuotteet ja rasvat, erityisesti vitaminoidut margariinituotteet. Pienessä määrin myös kananmuna.

Toinen huomioitava asia on tietysti myös mahdollisuus ulkoiluun. Jos ihminen joutuu olemaan esimerkiksi laitoshoidossa ympäri vuorokauden ja ulkoilu on vähäistä, d-vitamiinia ei auringosta juurikaan saa.

Harvalle ihmiselle ravinto kuitenkaan riittää tuomaan tarpeeksi d-vitamiinia, lähes poikkeuksetta tarvitaan myös d-vitamiinilisää. D-vitamiinivalmisteen käyttöä suositellaan Suomessa kaikille yli 75-vuotiaille ympärivuotisesti 20 mikrogrammaa päivässä. Lasten ja aikuisten kohdalla suositukset ovat pienemmät, voit tarkistaa oman ja perheesi suositukset Eviran sivuilta tästä. Oma d-vitamiiniannostus on hyvä miettiä kuitenkin yksilöllisesti esimerkiksi hoitavan lääkärin kanssa, huomioiden ikä, kokonaisvaltainen terveydentila sairauksineen sekä ravitsemus.

Mitä hyötyä d-vitamiinista on?

Jokainen tietää, että d-vitamiinipuutos lapsella voi johtaa riisitautiin. Erityisen tärkeää d-vitamiini onkin lapsille, joiden luut ovat vasta kehittymässä, sekä ikääntyneille. D-vitamiini ehkäisee luukatoa. D-vitamiini auttaa vahvistamaan luita siten, että se edesauttaa kalsiumin imeytymistä luustoon. Ikäihmisten kohdalla tämä on erityisen tärkeää luunmurtumien ehkäisyssä esimerkiksi kaatumisia ajatellen.

D-vitamiinin riittävän saannin on todettu vaikuttavan myös muistiin ja oppimiskykyyn myönteisesti, mikä on tärkeä seikka kaikenikäisillä ihmisillä. Hyvinvointi lähtee hyvästä ja virkeästä mielestä!

D-vitamiini auttaa myös vahvistamaan vastustuskykyä eli se vähentää infektioalttiutta. Tästä on hyötyä erityisesti talviaikaan, jolloin flunssat, influenssat ja vatsataudit jylläävät. Lisäksi d-vitamiini auttaa jaksamaan pimeän vuodenajan yli, jolloin aurinkoa ei täällä Pohjolassa juurikaan näy.

D-vitamiinin terveysvaikutuksia tutkitaan koko ajan. Luukadon lisäksi D-vitamiinin puutos on yhdistetty muihin sairauksiin, kuten diabetekseen, syöpään, verenkiertotauteihin ja hermoston rappeumatauteihin. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin d-vitamiinin puutoksen yhteyttä ms-tautiin.

Jos oma d-vitamiinitaso mietityttää, oman arvon voi käydä tarkistuttamassa.

Erinomaista luettavaa lapsiperheen ruokailuun ja ravitsemukseen liittyen löydät THL:n ja Ravitsemusneuvottelukunnan teoksesta Syödään yhdessä (2016).  Ikäihmisten ravitsemukselliset tarpeet on tuotu hyvin esiin teoksessa Ravitsemussuositukset ikääntyneille (2010).

 

Virkeitä syyspäiviä Sinulle!

 

Taija

Blogissa käytetyt lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Evira, Terveyskirjasto, Yle uutiset. Saatavilla 18.10.2017.
Kuvat H. Varonen & T. Tetri-Kivikangas.
/by

Nainen, pidä huolta rinnoistasi!

15 vuotta sitten läheiseni menehtyi rintasyöpään. Istuin sairaalasängyn laidalla, pidin kädestä kiinni, odottelin. Ystävällinen sairaanhoitaja toi meille huoneessa olijoille välillä leipää ja teetä. Jälkikäteen olen ollut syvästi kiitollinen siitä, että olin paikalla, vaikka suru syvältä viilsikin.

Tuo hetki muutti ajatusmaailmaani merkittävästi. Se teki elämän rajallisuuden konkreettiseksi ja omien unelmien toteuttamisen tärkeäksi. Päätin, etten tuhlaa enää aikaani opiskellessa alaa, joka ei olekaan minua varten, vaan tartun hetkeen ja muutan suuntaani. Kuukausi myöhemmin irtisanouduin silloisesta koulustani ja aloitin työt hoitoapulaisena Savonlinnan terveyskeskuksen päiväsairaalassa. Työhaastattelussa oli kysytty, onko minulla mitään kokemusta hoitotyöstä. Olin vastannut, että minulla on ollut seitsemän isovanhempaa ja olen seitsemästä serkuksesta vanhin. Mitä en osaa, sen opettelen. Ja näin tein. Muistelen lämmöllä tuota aikaa iloisten savolaisten vanhusten parissa. Seuraavana syksynä tieni vei Hämeenlinnaan ja terveydenhoitajaopintoihin.

Rintasyöpään sairastuu Suomessa noin 5000 naista vuosittain. Tämän viidentoista vuoden aikana olen tavannut heitä useita. He ovat nuoria, keski-ikäisiä, vanhoja. He ovat pienten lasten äitejä, jonkun tyttäriä ja siskoja. Puolisoita. Työntekijöitä, opiskelijoita, eläkeläisiä. Isovanhempia, vanhuksia, eri elämäntilanteita eläviä ihmisiä, eri puolilla maata. Rintasyöpä koskettaa aina paitsi naisia itseään, myös heidän lähipiiriään. Se vaikuttaa elämään monin tavoin. Ihmisyyteen, ihmissuhteisiin, jaksamiseen, mielen ja kehon tuntemuksiin, toiveikkuuteen, naiseuteen, seksuaalisuuteen, siihen, miten itsensä kokee ja siihen, millaisena ympäristö sairastuneen kokee. Onneksi vuosien aikana rintasyöpähoidot ovat kehittyneet huimasti ja olen saanut todistaa monta onnellista rintasyövästä toipumista. Myös läheltä.

Rintasyöpä voi astua elämään yllättäen ja ilman oireita. Yleisin rintasyövän oire on kyhmy rinnassa, mutta se voi olla myös rinnan vetäytymä tai erite nännistä. Sen vuoksi rintojen säännöllinen tutkiminen on tärkeää. Sen pitäisi olla kuukausittainen rutiini kaikille naisille teini-iästä vanhuuteen asti, ja sitä tulisi ohjata niin ensimmäisiä ehkäisypillereitä määrätessä opiskeluterveydenhuollossa kuin käynneillä äitiysneuvolassa, työterveyshuollossa, ikäihmisten vuosittaisissa lääkärin tai terveydenhoitajan tarkastuksissa – niin, että se olisi rutiini ja itsestään selvä asia meille kaikille naisille kaikissa ikäryhmissä. Puheeksi ottaminen on tärkeää, niin nuorilla kuin vanhoillakin ihmisillä. Naisia tulisi aina kannustaa osallistumaan myös ilmaisiin rintasyöpäseulontoihin. Kotihoidossa ikäihmisiltä voi vaikkapa verenpainemittauksen yhteydessä kysellä, että koskas olet viimeksi muistanut tarkistaa rintasi. Ajoissa havaitulla rintasyövällä on huomattavasti parempi ennuste kuin syövällä, joka on ehtinyt levitä.

Perjantaina vietetään Roosa nauha -päivää. Roosa nauha -kampanjan keräysvaroilla tuetaan syöpätutkimusta. Voit tukea keräystä monin eri tavoin. Yksi niistä on ostaa Duudsonien suunnittelema Roosa nauha, jonka hinta on kolme euroa. Lisätietoja kampanjasta löydät Syöpäsäätiön sivuilta tästä.

Pidäthän huolta itsestäsi!

Taija

/by

Ja tapahtui messuilla…

 

Ihana päivä Riihimäellä Ikääntyvien messuilla tänään! Verkostoitumista, aitoja keskusteluja, virkistäviä ideoita, mainioita ihmisiä ja paljon muuta! Tapasin arvokasta työtä tekeviä ammattilaisia sekä vapaaehtoisia niin kuntasektorilta kuin erilaisista yhdistyksistäkin, joiden kanssa kaavailtiin yhteistyötä. Ennen kaikkea sain jutella messujen kohderyhmäläisten eli ikääntyvien ihmisten sekä heidän läheistensä kanssa heidän toiveistaan hyvään ikääntymiseen, kotiin tuotaviin palveluihin ja ylipäänsä elämään liittyen. Mielelläni olisin käynyt kiertämässä koko messualueen ja tutustunut ihan kaikkiin palveluntarjoajiin, mutta aika vierähti liian nopeasti!

 

Verkostoitumista iloisten yhdistystyöläisten kanssa! Kuvassa vasemmalta Ritva Peltola sekä oikealta Maija-Liisa Alakangas Riihimäen seudun hengitysyhdistyksestä sekä keskellä Esko Alakangas Riihimäen seudun diabeetikoista.

”Mitä toivot hyvältä ikääntymiseltä?”

Tämä oli minun kysymykseni messuyleisölle tänään, ja päivän aikana sain messuille tuomani taulun täyteen vastauksia. Ikähmisten toiveissa korostuivat jälleen kerran elämän ihanat, tärkeät perusasiat:

Toivottiin terveyttä ja mahdollisuutta asua omassa kodissa pitkään.

Haaveiltiin siitä, että läheiset olisivat läsnä elämässä.

Toive oli, että saisi elää oman näköistä arkea huolettomasti.

Toiveiksi nousivat myös yhteisöllinen asuminen ja hyvien palvelujen saatavuus.

Haluttiin mahdollisuus virkistyä ja löytää iloa päiviin vielä vanhanakin. 

 

Kovin inhimillisiä ja tärkeitä asioita mielestäni kaikki. Ihanaa, että myös Hyrian nuoret lähihoitajaopiskelijat osallistuivat keskusteluun ja toivat esiin ajatuksiaan.

”Mikä se sellainen kotiterveydenhoito on?”

Tähän kysymykseen saimme vastailla tänään varmasti kymmeniä kertoja! 😊 Oli ilahduttavaa huomata, että yrityksen erilainen nimi herätti kiinnostusta ja keskustelua. Avasin käsitettä kotiterveydenhoito näin: Tuomme kotiin paitsi kotisairaanhoito-, hoiva- ja kotipalveluja tukipalveluineen, myös terveyttä edistäviä palveluita. Teemme kotona ikäihmisten terveystarkastuksia ja annamme terveysneuvontaa liittyen ravitsemukseen, liikuntaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Suoritamme kotona rokotuksia ja valmistamme yhdessä terveellistä kotiruokaa. Lähdemme ulos harrastamaan terveyttä ylläpitävää liikuntaa mahdollisuuksien sallimissa rajoissa. Vaikka ihmisellä olisi sairauksia, haluamme silti edistää terveyttä ja hyvinvointia. Uskomme siihen, että mielenterveyttä tukemalla ja virikkeitä ja sisältöä päiviin lisäämällä voidaan tukea hyvää oloa ja jaksamista. Ilon ja luovuuden kautta! Vanhana ja sairaanakin on tärkeää saada säilyttää oma identiteetti ja itselle rakkaat asiat sekä mielihyvää tuottavat jutut elämässä. Sitä kaikkea tarkoittaa kotiterveydenhoito. Ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä jokaisen yksilölliset toiveet ja mahdollisuudet huomioiden.

”Mikä on sinun tarinasi ja mistä sait idean lähteä yrittäjäksi?”

Olen 35-vuotias ruuhkavuosia elävä, elämänmyönteinen idealisti, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja, kahden lapsen äiti, kolmen kummitäti, terveysalan johtamisen jatko-opiskelija, tytär, lapsenlapsi, sisko, vapaaehtoistyöläinen, innokas verkostoituja ja ikuinen maailmanparantaja. Elämänmyönteisyys on suuri voimavarani ja haluan jakaa sitä myös asiakkailleni. Olen tehnyt työtä vuosia terveyden edistämisen parissa, se on kantava ideologiani hoitotyössä. Olen myös inhimillinen ihminen toiselle ihmiselle ja arvostan aitoja, kiireettömiä ja syvällisiä kohtaamisia arjen hetkissä. Miten voisin olla avuksi juuri Sinulle? Yrittäjyys on minulla verissä ja innoittajia siihen löytyy lähipiiristäni. Ajatus omasta yrityksestä muhi mielessäni pitkään ja on vaatinut kovaa työtä ja sitkeyttä, mutta joka aamu herään tekemään töitä sen eteen, mihin uskon. 

 

Suoritimme messuilla kahden tunnin kotikäyntilahjakortin arvonnan, jonka voitti Sisko Kuusela. Onnettarena toimi Riihimäen seudun hengitysyhdistyksen Maija-Liisa Alakangas. Onnittelemme voittajaa!

 

Myös Riihimäen kaupunginvaltuutettu, kaupungin hallituksen jäsen Tommi Räty piipahti kuulemaan palveluistamme ja keskustelemaan kanssamme hyvän ikääntymisen toiveista. Kiitos Tommille hyvästä keskustelusta ja tsemppauksesta.

Sydämellinen kiitos kaikille messupisteellämme poikenneille ihmisille mukavasta päivästä! 

Ihanaa vanhustenviikkoa, kuulemisiin!

Taija

 

/by

Tunnelmia yrittäjyydestä tässä hetkessä

 

 

 

Syyskuu tuntuu menneen yhdessä hujauksessa!

On mukavaa herätä aamuisin tekemään sellaista työtä, johon on suuri innostus ja tekemisen palo ja jota on halu kehittää asiakkaiden toiveiden mukaiseksi. Iloitsen siitä, että olen päässyt tapaamaan asiakkaita. Kun on kutsumus auttamistyöhön ja tahto lisätä elämäniloa ihmisten arkeen, juuri tämä työ tässä hetkessä tuntuu oikealta. Nöyrästi ja kiitollisena kuljen omaa yrittäjäpolkuani ja katson, minne se minut johtaa.

Tässä yritystoiminnan ohessa piipahdin nappaamassa annoksen aurinkoa ja d-vitamiinia itseeni minilomalla Barcelonassa. Olen suorittanut myös johtamisen ja palvelutuotannon kehittämisen opintojani eli ylempiä korkeakouluopintoja, jotka alkavat olla loppusuoralla. Yritystoimintaa ajatellen on ollut antoisaa opiskella juuri palvelujen kehittämistä ja johtamista sekä yrittäjyyttä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon saan keväällä.

Itseni ja työni kehittäminen on minulle intohimo, harrastus ja merkittävä osa identiteettiä. Aina on mahdollisuus haastaa itseään ja löytää uusia ulottuvuuksia sekä itsestään että ympäristöstään. Opiskellessa uutta on mahdollisuus visioida, hullutella ajatuksilla ja uudenlaisilla lähestymistavoilla asioihin, palveluihin, käytäntöihin ja ihmisiin. Harrastaa ainakin mielessään eräänlaista palvelumuotoilua. Ja tavata upeita eri alojen ammattilaisia. Olen ihan varma, että tulen jatkossakin opiskelemaan lisää mielenkiintoisia asioita työn ohessa.

Yksi ihanimmista asioista tänä syksynä ovat olleet yhteydenotot muilta yrittäjiltä. Olen saanut tukea, kannustusta, ohjeita, vinkkejä ja mielenkiintoisia yhteistyöehdotuksia. On hienoa, että yksinyrittäjät pitävät yhtä ja tsemppaavat toisiaan. Kun yrittää yksin, kaipaa välillä sitä, että saa peilata ajatuksiaan ja visioitaan toisen yrittäjän kanssa. Arki on kovaa työtä ja joskus omalle tekemiselleen sokaistuu. Toisinaan kaipaa myös sitä, että on joku, jonka kanssa jutella puhtaasti yrittämisestä. Sen iloista, haasteista ja sudenkuopista sekä ennen kaikkea ideoista ja mahdollisuuksista. Yrittämisen elämäntavasta. Lähiaikoina onkin tulossa pari mielenkiintoista tapaamista muiden yrittäjien kanssa. Odotan kovasti ajatusten vaihtoa ja yhdessä ideointia.

Myös lokakuu näyttäisi käynnistyvän siis mukavalla sykkeellä. Ensi viikolla vietetään vanhusten viikkoa. Olen menossa Ikääntyvien messuille Riihimäelle esittelemään yritystäni ja kertomaan itsestäni ja toiminnastani. Ensisijaisesti odotan messuilta ihmisten tapaamista ja aitoja, hyviä keskusteluja siitä, miltä ikääntyminen tuntuu ja millaisia toiveita ikääntyvät ihmiset omaisineen nostavat esille liittyen kotihoidon palveluihin sekä elämänlaadun ja -ilon säilyttämiseen myös seniorivuosina. Toivottavasti näemme messuilla!

Huomenna on Maailman sydänpäivä. Muista pitää huolta omastasi. Yksi parhaita keinoja siihen on puhtaassa luonnossa liikkuminen ja rauhoittuminen arjen kiireissä.

Aurinkoa ja kaunista ruska-aikaa Sinulle.

 

Taija

 

 

/by

Iloisten senioreiden vieraana

 

Onnellinen parisuhde, elämänilo, terveys, hyvät ystävät ja nauru! Näistä aineksista koostuu onnellisuus Ahdenkallion – Ylentolan seniorikerhon iloisen seniorijoukon mukaan. Myös se, että ”joka päivä ei tarvitse ajaa partaa” ja se, että ”vaimo vielä lähes 60 vuoden avioliittovuoden jälkeen ymmärtää minua” tuottivat senioreille iloa arkipäivissä. Ja se, että ”ympärillä on näin hienoja ja luotettavia ihmisiä kuin tässä kerhossa”.

Sain kutsun seniorikerhon tapaamiseen ja vietin oikein hauskaa iltapäivää tämän hyväntuulisen seniorijoukon kanssa paikallisessa kylätalossa, jossa seniorit kokoontuvat kerran kuukaudessa. Tällä kertaa paikalla oli 16 senioria kuuntelemassa, keskustelemassa ja hörppimässä kahvia kera makeiden ja suolaisten leivonnaisten, joita olin edellispäivänä leiponut hyvinvointi-iltapäivää varten. Suurin osa väestä oli kylältä, mutta joukossa oli vieraita myös Skotlannista asti. Sain lämpimät halaukset sekä tullessani että lähtiessäni, tunnelma kerhossa oli lämmin ja avoin.

Olin tehnyt jokaiselle paikalla olijalle Seniorin oman muistilistan terveydenhoidosta, ja lisäksi kaikki saivat oman nipun materiaalia ikääntyvän ihmisen ravinnosta, liikunnasta, muistista ja mielen virkeydestä. Miehet olivat innoissaan myös saamastaan miehen huoltokirjasta.

Iltapäivän työpajan teemaksi olin valinnut ”hyvän mielen iltapäivän”, koska ajattelen vahvasti, että ihmisen mielellä on suuri vaikutus kaikkeen hyvinvointiin. Se, että jaksaa pitää huolta itsestään ja muista, lähtee mielen virkeydestä. Netistä löysin hienoa materiaalia tapaamiseen, mm. Suomen mielenterveysseuran sivuilta löytyi Hyvä mieli ja mielihyvä -peli, jota pelasimme senioreiden kanssa. Pohdimme yhdessä paitsi hyvän elämän aineksia, myös hyviä ominaisuuksia itsessä ja vieruskaverissa. Kaikki saivat kehuja jostain, mikä nosti paitsi hymyjä huulille, myös ilonkyyneliä muutaman silmäkulmaan. Tuntuu hyvältä, kun toinen kehuu!

Pyysin senioreita miettimään hyviä elämänohjeita sillä kokemuksella, joka heille on kertynyt. Tärkeimmiksi nousivat niissäkin elämän ihanat, arkiset perusasiat, mutta niin tärkeät sellaiset. Kokosin niistä listan tähän lopuksi, ohjeeksi meille kaikille – niin nuoremmille kun vanhemmillekin.

Jos olet kiinnostunut hyvinvointipajan järjestämisestä omassa yksikössäsi, ota yhteys minuun. Näiden elämänohjeiden myötä toivotan Sinulle kaunista alkavaa syyskuuta! Ja senioreille toivotan yhtä mukavia yhteisiä iltapäiviä vastaisuudessakin!

 

Taija

 

/by

Hyvinvoinnin hippusia

”Omena päivässä pitää lääkärin loitolla”. Varmasti kaikki ovat joskus kuulleet tämän sanonnan. Samoin kuin ”puoli kiloa päivässä”.

Totuuden siemen piilee molemmissa, onhan useiden tutkimusten kautta todistettu, että terveellinen ja runsaasti kasviksia sisältävä ravinto ennalta ehkäisee monia sairauksia ja lisää hyvinvointia. Lisäksi erityisesti suolan, rasvan ja sokerin määrä ruokavaliossa on yksi merkittävä seikka, jolla voimme vaikuttaa omaan terveyteemme. Ihminen tarvitsee erilaisia hivenaineita, vitamiineja, kuituja, proteiineja ja hyviä rasvoja osana täysipainoista ruokavaliota.

Teemme päivittäin valintoja siinä, mitä syömme tai mitä valmistamme ruoaksi läheisillemme. Joskus kovassakin kiireessä. Me vanhemmat opetamme ruokailutottumukset lapsillemme ja toimimme esimerkkeinä siinä, miten pidämme huolta itsestämme ja omasta hyvinvoinnistamme.

Laskin, että olen tehnyt työvuosieni aikana vähintään noin parituhatta erilaista terveystarkastusta, terveydentilan kartoitusta tai muuta ravitsemusneuvontaa tai elintapaohjausta eri ikäisille ihmisille. Ravitsemuksesta, liikunnasta ja hyvästä olosta keskusteleminen on siis vuosien aikana tullut varsin tutuksi.

Eri ikäisillä ja eri elämäntilanteissa olevilla ihmisillä voi olla erityyppiset haasteet terveellisten elämäntapojen löytämisessä ja säilyttämisessä. Yhtä lailla kuin ongelmana voi olla ylipaino ja liikkumattomuus, joskus haasteena on myös aliravitsemus, liian yksipuolinen ruokavalio tai pakonomainen liikkuminen. Tasapainon löytäminen niin ruokailussa kuin liikunnassakin on tärkeää.

Yksi erityisen tärkeä seikka hyvinvoinnin kannalta on myös riittävä yöuni. Olen kohdannut paljon asiakkaita, joilla on ollut erinäisiä uneen tai nukahtamiseen liittyviä ongelmia. Oikeanlainen ravitsemus päivän aikana ja riittävä fyysinen rasitus auttavat usein myös unipulmiin.

Olennainen asia niin unen kuin muun hyvinvoinnin kannalta on myös virkeä, stressitön ja hyvä mieliala. Se vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ihminen kokee ja näkee itsensä ja muut sekä miten jaksaa pitää huolta itsestään ja tavata muita ihmisiä.

Ihminen on monen osan summa ja näistä osista kaikki, niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin hyvinvointi, vaikuttavat kaikki toisiinsa. Jos joku osa-alue ei ole kunnossa, se heijastuu koko elämään. Siksi näistä kaikista asioista on tärkeää keskustella myös silloin, kun kohdataan terveydenhuollon ammattilainen, kuten lääkäri, terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja. Oikeanlainen ohjaus ja toisen ihmisen kuunteleminen ovat hirmu tärkeitä asioita kaikenlaisissa hoitotyön kohtaamisissa. On olennaista pysähtyä keskustelemaan siitä, mitä sinulle kuuluu.

Osana hyvää terveydenhoitoa ovat säännölliset tutkimukset ja mittaukset, kuten verenpaine, verensokeri ja hemoglobiini, jotka nekin antavat osviittaa omasta terveydentilasta melko vaivattomasti ja nopeasti.

Niin, omena päivässä pitää lääkärin loitolla, mutta jatkaisin tähän, että terveydenhoitajaa kannattaa silti tavata säännöllisesti ja ihan hyvillä mielin niin lapsuudessa, nuoruudessa, aikuisuudessa kuin vanhuudessakin. Koska Sinä kävit viimeksi terveystarkastuksessa ja otit aikaa omalle hyvinvoinnillesi?

Kaunista alkusyksyä!

Taija

 

 

 

 

/by

Kosketuksen merkityksestä

Postilaatikosta tipahti lehtinen, jossa puhuttiin siitä, miten tärkeää on, että pieni koululainen saa kotoaan hellyyttä ja huolenpitoa. Tämän kautta aloin miettiä kosketuksen merkitystä koko elämänkaaren ajan.

Ihmiset kokevat kosketuksen eri tavoin. Toinen on herkkä ja arka kosketukselle, toinen pitää siitä, että joku kunnolla kovalla voimalla hieroo hartioita. Osa meistä, minä mukaan lukien, on kovia halaamaan, ja se on luonteva tapa tervehtiä toista. Sen sijaan toiset haluavat ympärilleen metrin omaa tilaa. Myös tätä tulee kunnioittaa. Vaatii tunnetajua huomata, mitä toinen ihminen viestii. Joskus asiakkaan itkiessä olen kysynyt suoraan, että ”saanko halata”? Se, että on läsnä ja myötätuntoinen, usein helpottaa. Sitten on jatkettu taas eteenpäin.

Kosketus on kuitenkin tavalla tai toisella läsnä koko elämän ajan, lapsuudesta vanhuuteen. Kosketus viestii välittämisestä ja läheisyydestä. Se viestii myös hyväksymisestä. Kosketuksen merkitys voi myös muuttua elämän varrella, kun elämäntilanteet vaihtuvat ja ikää tulee lisää.

Ikäihmiset ovat usein yksinäisiä, erityisesti, jos oma puoliso on jo edesmennyt. Monilla saattaa olla pitkiäkin aikoja, että ketään ei käy kylässä. Päivän ainoa kontakti voi olla esimerkiksi kotona käyvän hoitajan tai ateriapalvelun työntekijän kanssa rupatteleminen.

Tällöin onkin tärkeää miettiä kosketuksen merkitystä myös kotisairaanhoitajan tai kotiavustajan työssä. Se, että joskus silittää vanhusta kädestä tai harjaa ja rullaa hiukset papiljoteille, voi tuntua ihan erityiseltä, kun kosketusta on harvoin. Pieni taputus olkapäälle tai lämmin halaus kuulumisten yhteydessä on mukava tapa osoittaa toiselle huomiota ja myös sitä, että on aikaa pysähtyä siihen hetkeen. Kiireettömästi, lämmöllä ja hyvällä mielellä.

Aurinkoa päiviisi,

Taija

 

/by