Olen tehnyt lähihoitajan työtä Terveydelle Oy:ssä kahden vuoden ajan. Ennen tätä olen ollut töissä kotihoidossa toisaalla, sekä hoivakodeissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä.
Etenevät muistisairaudet heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä ja ovat yleisimpiä syitä sille, että ikäihminen tarvitsee ulkopuolista apua arjessa selviytymiseen. Muistisairaus koskettaa myös perhettä ja läheisiä. Se saattaa aiheuttaa yllättäviäkin tunteita arkielämässä ja synnyttää paljon kysymyksiä tulevasta. Meidänkin kotihoidon asiakkaista hyvin suuri osa on muistisairaita. Omaiset ovat usein uuden tilanteen äärellä huolissaan läheisensä toimintakyvyn säilymisestä sekä arjessa selviytymisestä, etenkin, jos välimatkaa on reilusti eikä päivittäiseen apuun ole omaisten taholta mahdollisuuksia. Usein omaiset jäävät myös huoltensa kanssa kovin yksin, koska kaikki toiminta keskittyy muistisairaan itsensä ympärille.
Vaikka muistisairauksiin ei ole vielä parannuskeinoa, tarpeeksi varhain aloitetulla lääkityksellä ja kuntoutuksella on suuri merkitys. Ikäihmisten ja heidän läheistensä hyvinvoinnin edistäminen herätti mielenkiinnon opiskella lisää ja syvensin lähihoitajan opintojani muistihoitajan koulutuksella. Näin pystyn jakamaan paremmin tietoa muistisairauksista sekä antamaan monipuolista tukea niin sairastuneelle kuin läheisillekin.
Terveydelle Oy:ssa toimin nykyään sekä muistihoidon asiantuntijana että kotihoidon arjessa asiakkaiden tavanomaisilla sairaanhoito- sekä tukikäynneillä. Työnkuvani on monipuolinen ja saan hyödyntää osaamistani eri sektoreilla. Lähitulevaisuudessa koulutan myös henkilöstöämme lisää muistisairaan kohtaamiseen, arjen sujuvuuteen sekä apuvälineiden käyttöönottoon liittyen. Olen myös kehittänyt materiaalia, jota voimme jakaa omaisille muistisairaan hoidon ja arjen tueksi.
Toivon, että otat rohkeasti yhteyttä, mikäli sinulla on huolta omaan tai läheisesi muistiin tai arjessa selviytymiseen liittyen. Kiireettömässä ilmapiirissä voimme pohtia yksilöllisiä ratkaisuja tukemaan muistisairaan hyvää elämänlaatua, sairauden kanssa selviytymistä sekä omaisten jaksamista.
Mitä sitten konkreettisesti teen? Esimerkiksi näitä: Muokkaan muistisairaan ympäristön kotona muistiystävälliseksi, teen muistitestaukset ja laadin lausunnon niistä hoitavalle lääkärille. Tarvittaessa tulen asiakkaalle saattajaksi lääkärikäynnille. Toimin omaisten neuvontantajana ja pohdimme ja laadimme yhteistyöllä arjen sujuvuutta turvaavat palvelut muistisairaalle. Neuvon tukiasioissa ja tutkin myös asuinpaikan turvallisuutta hoitotyön ammattilaisen näkökulmasta.
Ensikäynnin muistihoitajalle voit varata numerosta 045 222 9390. Ensikäynti ei sido sinua mihinkään jatkotoimenpiteisiin, mikäli niin haluat, mutta usein ensimmäinen kohtaaminen toimii jo huojentavana elementtinä sekä muistisairaalle itselleen että läheisille, kun löytyy taho, joka ohjaa, neuvoo ja kuuntelee. Autamme asiakkaitamme aina myös Kelan tukien selvittelyssä. Tiesithän, että muistisairaan kohdalla voidaan hakea esim. eläkettä saavan hoitotukea?
Ensikäynti voidaan sopia kotiympäristöön tai vaihtoehtoisesti työhuoneelleni toimistollemme Hyvinkään keskustaan.
https://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.png00Taija Tetri-Kivikangashttps://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.pngTaija Tetri-Kivikangas2023-08-16 09:49:442023-08-16 09:49:45Muistihoitajan palveluista apua arkeen ja tukea omaisille
Lähes kuuden vuoden ajan olen saanut luotsata eteenpäin yritystä, jonka aikanaan perustin vain ja ainostaan itseni työllistämisen vuoksi. Kuten elämässä yleensä, asiat harvoin menevät suunnitellusti ja kun pitää mielen avoinna, voi kohdata yllätyksiä, joiden kautta löytää itsensä jostain ihan muusta kuin alunperin oli ajatellut. Yhden naisen unelmasta tulikin kaupungin suurin yksityinen kotihoito ja sain ympärilleni ihan huikean hienon ja ammattitaitoisen tiimin, jonka kanssa on vuosien varrella jaettu ja koettu sanoinkuvaamattoman paljon.
Yllätyksiä on kuuteen vuoteen mahtunut hyvin paljon niin hyvässä kuin haasteissakin. Vuodet koronan kanssa painiessa olivat varmasti haasteisista ajoista vaikeimmat yrityksessä, jonka koko henkilöstö on hoitajia ja koko asiakaskunta riskiryhmäläisiä, sairaita ikäihmisiä. Nuo ajat koettelivat monin tavoin jaksamistani yrittäjänä, uskoani tulevaan ja luottamustani siihen, että siitäkin selvitään. Meillä oli – ja on edelleen – kuitenkin mahtavasti yhteen hiileen puhaltava tiimi, jonka ponnistelujen avulla selvisimme ajanjaksosta, joka oli hämmentävä eikä millään tavalla meidän kontrollissamme.
Ihania muistoja näiden vuosien varrelta on kertynyt suunnattoman paljon. Minulla on ollut etuoikeus tutustua satoihin asiakkaisiin ja omaisiin, joiden kanssa on jaettu elämän iloja ja suruja. Tämä työ on ollut niin paljon enemmän kuin kotihoitoa. Tämä on ollut ajatustenvaihtoa, avun antamista, yksinäisyydessä tukemista. Muuttoapua, uuden kodin laittamista, puolison hautakukkien istuttamista. Kivuliaissa hetkissä pysähtymistä toisen ihmisen kivun ja tuskan äärelle. Iloisissa hetkissä yhteistä naurua ja ilonkyyneleitä. Onnistumisen riemussa myötäelämistä, kun asiakas on oppinut uudelleen kävelemään. Yhdessä iloitsemista, kun perheeseen on syntynyt lapsenlapsia. Kävelylenkkejä yhdessä hiljaisuudessa luonnonhelmassa, naurun raikumista kahvipöydässä, kädessä pitämistä sairaalassa tutkimustuloksia odotellessa. Marjojen syömistä yhdessä pihakeinussa kesähelteellä, taidenäyttelyn ihastelua, sotakertomusten kuuntelua, vaiettujen salaisuuksien kuuntelemista. Tunteita, oivalluksia, pysähdyksiä, riemua, onnistumisia, kaatumisia, epävarmuutta, sitkeyttä, tahtoa, lempeyttä, ymmärrystä ja jakamista.
Etuoikeus ja ilo on ollut myös saada palkata kymmeniä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, työllistää hienoja hoitajia ja tuoda verorahoja omaan kotikaupunkiin. Moni ei sitä tule ajatelleeksi, mutta yritys, joka maksaa palkkoja vuodessa yli puoli miljoonaa euroa, kerää kokoon myös sievoisen summan verorahoja julkisten palvelujen rahoittamiseksi. Siitä olen hyvin ylpeä!
Olen saanut kokea tässä yrityksessä kasvuni terveydenhoitajasta yrittäjäksi, liiketoimintajohtajaksi, esimieheksi ja vastuunkantajaksi kovin monin tavoin. Matka on ollut antoisa, iloinen, häkellyttävä, ajoittain äärettömän raskas ja kuormittava. Kiitollisuus ja oppirahat kulkevat mukanani kohti seuraavia haasteita ammatillisessa elämässäni.
Jo pari vuotta sitten perustin tässä ohessa toisen yrityksen Ailica Oy:n, jonka kautta olen tehnyt mentorointia uusille yrittäjille sekä luennointia eri oppilaitoksiin, yhdistyksiin ja järjestöihin. Terveydelle Oy:ssa olen edelleen osakas, hallituksen jäsen ja sivutoiminen taustatyöläinen, mutta tämän kevään myötä olen valinnut itselleni seuraajan vetämään varsinaista operatiivista toimintaa yrityksen arjessa. Heli Ervasti jatkaa Terveydelle Oy:n luotsaamista eteenpäin ja sen kehittämistä yhdessä palvelupäälliköidemme sekä koko henkilöstömme kanssa entistäkin monipuolisemmaksi ja omannäköisekseen yritykseksi. Uskon, että uudet tuulet ja raikkaat ideat ovat juuri sitä, mitä yritys säännöllisesti kaipaa kasvaakseen, kehittyäkseen ja kukoistaakseen.
Tänä keväänä olen vuosien tauon jälkeen pitänyt pitkää lomaa, nauttinut metsässä samoilusta kaikessa rauhassa, pyhittänyt aamut rauhallisille hetkille ja viettänyt suuresti aikaa läheisteni ja ystävieni kanssa. Siinä ohessa olen aloittanut seksuaaliterapeuttiopinnot ja syksyllä pääsen opiskelemaan myös palautumisohjaajaksi. Toiveeni on lähitulevaisuudessa hyödyntää monipuolista osaamistani terveys- ja hyvinvointisektorilta monin tavoin, keskiössäni yhä edelleen hyvinvointi, terveys ja ilo.
Lämpimät kiitokseni näistä kaikista vuosista yrityksen keulassa <3
Terveydelle Oy on 7.7.2021 toteutetulla kaupalla hankkinut 100% hyvinkääläisen Aarrehoiva Oy:n osakekannasta.
Aarrehoiva Oy on Hyvinkäällä sijaitseva, Keusoten alueella laadukasta kotihoivaa ja sairaanhoidollisia palveluita tarjoava yritys.
”Aarrehoiva on tunnettu ja hyvämaineinen toimija, jonka hankinta vahvistaa meidän mahdollisuuksia palvella asiakkaitamme monipuolisemmin ja laaduukkaammin. Kaupan myötä meistä tulee Hyvinkään alueen suurin kotihoidon palveluntuottaja. Olemme kaupasta hyvin innoissamme”, kertoo Terveydelle Oy:n liiketoimintajohtaja Taija Tetri.
”Olen onnellinen, että asiakkaidemme monipuolinen ja kokonaisvaltainen palvelu saa mahtavan ammattilaistiimin Terveydelle Oy:stä osaksi Aarrehoivan osaavaa tiimiä, jossa saan jatkaa mukana”, toteaa Aarrehoivan toimitusjohtaja Marjatta Kouhia.
Terveydelle Oy on hyvinkääläinen kiireetöntä ja yksilöllistä kotihoitopalvelua tarjoava yritys, jonka painopiste on ennaltaehkäisevässä hoitotyössä. Yrityksen asiakaskunta koostuu pääasiassa ikääntyneistä sekä pitkäaikaissairaista asiakkaista. Terveydenhoidon ja hoivapalvelujen lisäksi yritys tarjoaa myös omaishoidon sijaistusta, tukipalveluja sekä virkistyksellisiä kotikäyntejä.
Lisätietoja:
Terveydelle Oy, Liiketoimintajohtaja Taija Tetri, + 358 45 222 9390
Terveydelle Oy, Hallituksen puheenjohtaja Tuomo Korkala, +358 40 742 7609
”Onpa mukava nähdä taas!” ”Lähdettäisiinkö tänään kävelylenkille ja käytäisiin kaupassa samalla? Voisin käydä perjantaiaamuna suihkussa, kun tulet taas kotikäynnille. On turvallisempi olo käydä suihkussa, kun tiedän, että olet apuna”.
Useimmiten meidät otetaan kotikäynnille hyvin vastaan. Kotikäyntipäivät ovat odotettuja ja niistä on tullut osa asiakkaan viikkorutiinia. Kotikäyntien määrä ja käyntiajat suunnitellaan aina asiakkaan toiveiden ja avuntarpeiden mukaan. Osalla asiakkaistamme on yksi kotikäynti viikoittain, kun taas toiset ikääntyneet tarvitsevat arjessa enemmän tukea, jolloin kotikäyntimme ovat esimerkiksi kaksi kertaa vuorokaudessa.
Ilmaisella kartoituskäynnillä käymme yhdessä läpi arjessa pärjäämistä ja mahdollisia avuntarpeita. Kartoituskäynnin jälkeen teemme asiakkaalle yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman, joka sisältää tiedot asiakkaan toimintakyvystä, avuntarpeista ja kotikäynneistä. Hoito- ja palvelusuunnitelman lisäksi olemme usein myös tehneet yhdessä asiakkaan kanssa viikkosuunnitelman kotikäynneille.
Viikkosuunnitelma jää asiakkaalle itselleen sekä tietysti meille hoitajille potilastietojärjestelmään tarkasteltavaksi. Esimerkiksi muistisairaiden asiakkaiden kanssa viikkosuunnitelman noudattaminen selkeyttää arjen sekä käyntien sujuvuutta. 😊
Kärsivällisyys palkitaan
Kaikki ei kuitenkaan aina mene niin kuin on suunniteltu ja toivottu. Ikäihmisten on välillä vaikea ottaa apua vastaan, sillä he ovat tottuneet pärjäämään tähän asti itsenäisesti. Kävin hiljattain keskustelua uuden asiakkaan omaisen kanssa ensimmäisestä kotikäynnistämme. Asiakas esitti kotikäynnillä nukkuvansa, jotta hoitajamme lähtisi käynniltä pois. Omainen varmisti ja kysyi huolestuneena puhelimessa minulta, että varmaan luovutamme ja perumme suunnitellut kotikäynnit, sillä asiakas ei ota meitä vastaan. Totesin hänelle, että ehei, totta kai me voimme yrittää uudestaan. Kohtaamme tämänkaltaisia tilanteita työssämme aina aika ajoin. Omainen kiitteli kärsivällisyydestä sekä yrittämisestä ja lupasimme palata asiaan seuraavan kotikäynnin jälkeen. 🙂
Muistisairaiden ikäihmisten luona kotikäynneillä on päässyt osaksi mitä mielenkiintoisempia tilanteita. Tein kerran aamukäynnillä muistisairaan asiakkaan kanssa yhdessä kauppalistan ja sovimme, että tulen iltapäiväkäynnille kaupan kautta. Kirjoitin asiasta asiakkaalle muistilapun pöydälle. Iltapäivään mennessä asiakas oli kuitenkin unohtanut aamulla sopimamme kauppa-avun ja heittänyt kirjoittamani muistilapun roskikseen. Asiakas viskasi kauppakassin ostoksineen rappukäytävään voimasanojen saattelemana ja läimäisi oven kiinni perässään. Kauppaostokset säilytettiin seuraavaan aamuun toimiston jääkaapissa, ja toinen hoitaja yritti viedä ne aamukäynnillä asiakkaalle. Vastassa oli kuitenkin jälleen kiukkuinen asiakas ja jääkaappi ammotti tyhjyyttään. Lopulta hänen auttavainen lähiomaisensa haki kauppaostokset toimistoltamme, pahoitteli kovasti tilannetta ja sai vietyä ostokset asiakkaalle vieraillessaan hänen luonaan.
Oman haasteensa työhön tuovat asiakkaat, jotka eivät miltään osin tunnista omaa sairauttaan, vaan ihan todella uskovat pärjäävänsä kaikessa itse. Silloin usein omaiset ovat hyvin kuormittuneita ja neuvottomia siinä, miten voisivat olla avuksi. Näissä tilanteissa onkin tärkeää lähestyä tilannetta ja asiakasta rauhassa ja luovien.
Luottamuksellisen hoitosuhteen rakentaminen vaatii usein useamman kuukauden tai joskus jopa vuosia. Hoitajilta vaaditaan näissä työn haastavissa tilanteissa kärsivällisyyttä, kekseliäisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja. Kuitenkin sinnikkyytemme usein palkitaan ja olemme onnistuneet rakentamaan luottamuksen myötä tärkeitä vuorovaikutuksellisia, yksilöllisiä hoitosuhteita! 😊 Usein alkuun kotikäyntejä vastusteleva, sairaudentunnoton asiakas alkaa hiljalleen omatoimisesti pyytää lisää apua ja oikein odottaa sitä, että tuttu ja turvallinen hoitaja saapuu tuomaan päiviin apua ja iloa.
https://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.png00Taija Tetri-Kivikangashttps://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.pngTaija Tetri-Kivikangas2021-05-21 14:07:112021-05-21 14:09:49Kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan
Vatsanpohjassa oli perhosia, kynä kädessä hieman tärisi, jännitys tuntui sydämessä asti. Ulkona oli aurinkoinen ilma ja miljöö oli mitä kaunein maalaisidylli. Muistot ensimmäisestä kartoituskäynnistä ihan ensimmäisten asiakkaiden luona lähes neljä vuotta sitten ovat yhä elävinä muistikuvina mielessäni.
Alkulähteillä vuonna 2018.
Toukokuun ensimmäisenä päivänä tulee kuluneeksi neljä vuotta siitä hetkestä, kun perustin tämän yrityksen. Jokainen vuosi on tuonut tullessaan mielettömän määrän iloa ja onnellisuutta yrityksen kehittymisestä ja siitä valtavan ihanasta joukosta, jonka olen näiden vuosien aikana kerännyt ympärilleni: sekä ihana henkilökuntamme että mahtavat asiakkaat omaisineen. Tunnen syvää kiitollisuutta siitä, että yrityksestä, jonka oli alun perin tarkoitus olla yhden naisen pieni unelma, on syntynyt yhteisöllinen, alati kehittyvä, omannäköisensä yritys, jossa on mukavaa tehdä yhdessä työtä kiireettömässä ja leppoisassa hengessä joka päivä.
Tänään lounastauolla innostuimme hoitajien kanssa muistelemaan asiakkaita vuosien varrelta. Osa heistä on kulkenut matkassani ihan alusta lähtien ja olen kokenut välillä heihin voimakastakin tunnesidettä. Osa on tullut mukaamme pitkin matkaa. Jokaisella asiakkaalla tuntuu olevan oma suosikkihoitajansa, jonka käyntiä odotetaan, jonka lapsille ostetaan vappupalloja, jonka kuulumisia kysellään ja jonka puolisollekin joskus lähetetään suklaamunia. 🙂 Tuttu omahoitaja on kulkenut monen asiakkaan rinnalla niin iloisissa hetkissä kuin raskaissakin vaiheissa. Tukien tilanteissa, joissa elämä koettelee ja sairaus tuo epävarmuutta tai elämässä on yksinäisyyttä. Näistä hoitosuhteista muodostuu välillä hyvinkin läheisiä. Olemme saaneet kutsuja niin asiakkaiden syntymäpäiväjuhliin, perhekahveille kuin hautajaisiinkin.
Vuonna 2020.
Minulle itselleni kuluneen neljän vuoden matka on ollut sanoinkuvaamaton kokemus. Se on antanut paljon ja myös ajoittain ottanut paljon. Se on pakottanut opettelemaan uusia asioita, pohtimaan omia voimavaroja, miettimään omia arvoja ja kokemaan joskus suurta turhautumista ja surua yhteiskunnallisista rakenteista liittyen esimerkiksi ikääntyvien ihmisten yksinäisyyteen. Oman yritykseni toiminnan kautta olen halunnut yrittää muuttaa tätä epäkohtaa niissä rajoissa kuin pystymme.
Yrittäjyys on elämäntapa. Se on loputon elämänkoulu, jossa oppii, iloitsee, kompastelee, kehittyy ja elää erilaisia vaiheita. Yrittäjyyteni alussa minua vei eteenpäin ideologia siitä, että voisin tarjota asiakkailleni kiireetöntä läsnäoloa ja lisätä heidän hyvinvointiaan. Sama ajatus on toimintamme taustalla edelleen tänäkin päivänä. Nykyään vain pääsen jakamaan visioni siitä tämän hienon työporukan kanssa, jonka olen näinä vuosina koonnut ympärilleni.
Tehy-lehden artikkeli 12/2019.
Korona-aika on ollut varmasti yrittäjyyteni kovin ajanjakso. Mutta luottavaisin mielin uskon, että sekin haaste on pian voitettu. Kuljemme koko ajan kohti aurinkoa, uusia, iloisia hetkiä. Yrittäjyydessä parasta on edelleen se, mikä alussakin. Vapaus ja se, ettei koskaan tiedä, mitä seuraava päivä tuo tullessaan.
Vuoden 2020 lopulla teetimme asiakkaillamme jälleen palautekyselyn, jota purimme rauhassa vielä läpi tammikuun. Jokavuotiseen tapaan halusimme kysellä asiakkailtamme mielipiteitä ja ajatuksia siitä, miten olemme onnistuneet ja miten voisimme kehittää toimintaamme yhä paremmaksi ja monipuolisemmaksi. Asiakkaiden kuuntelu on kaiken asiakaspalvelun kulmakivi, koska teemme työtämme parantaaksemme asiakkaidemme elämänlaatua ja helpottaaksemme heidän arkeaan. He maksavat palkkamme, ja heidän toiveensa ohjaavat sitä, millaiseen suuntaan toimintamme kasvaa ja kehittyy.
Palautelomakkeita jaettiin kaikille asiakkaillemme ja vastausprosentti oli ilahduttavan suuri, lähes kaikki palauttivat palautekyselyn. Erityisen mieltä lämmittävää oli paitsi positiivinen palaute, myös se, miten moni oli nähnyt vaivaa eritellessään ajatuksiaan ja kiitoksiaan palautelomakkeeseen.
Palautteiden antamiseen osallistuivat asiakkaiden lisäksi myös muutamat omaiset. Alla eriteltynä saamiamme asiakaspalautteita osa-alueittain. Kiitämme lämpimästi kaikkia asiakkaitamme sekä omaisia mieltä lämmittävistä palautteista. <3
Henkilöstön ammatillinen osaaminen ja kohtaamisen taidot
Asiat, joista saimme eniten positiivista palautetta, liittyivät useimmiten joko palvelukokonaisuuden monipuolisuuteen, kotikäyntien joustavuuteen tai hoitajan persoonaan sekä osaamiseen. Meille on ollut tärkeää, että palvelukokonaisuus joustaa asiakkaan elämäntilanteen ja voinnin mukaan, sillä avuntarve ei välttämättä ole viikoittain sama. Se, että asiakas on voinut esimerkiksi viikko kerrallaan tilata itselleen sopivan määrän palveluja, on ollut monelle erittäin tärkeä asia, joka on myös lisännyt hallinnan tunnetta omassa arjessa.
”Olen todella tyytyväinen. Olen saanut aina apua ja palvelua, kun olen tarvinnut säännöllisen yhden viikkokäynnin lisäksi ylimääräisiä kertoja…Ja napakoita, huomioonottavia, ihania avustajia on käynyt taas!” (Asiakas 73v).
Työntekijöidemme iloinen ja palvelualtis olemus on herättänyt eniten kiitosta.
”Yleisesti ottaen olemme tyytyväisiä palveluun. Työntekijät ovat iloisia ja avuliaita. He tekevät kaikkia töitä positiivisella mielellä.” (Asiakaspariskunta 95v.)
”Olen ollut tyytyväinen. Erityisesti ilahduttaa avoimuus, luotettavuus, hyvä fiilinki. Ollaan saatu vaikuttaa omiin asioihin, mm. hoitajatoive. Kokonaisvaltainen vastuunotto hoidosta: asioiden hoito asiakkaan puolesta.” (Asiakaspariskunta 84v ja 83v.)
”Hoito/palvelu on ollut henkilökohtaista, on aidosti välitetty. Kiitos!” (Asiakas 81v.)
”Olen ollut erittäin tyytyväinen, olen saanut useita vinkkejä asioiden sujuvuuden lisäämiseksi.” (Omaishoitaja)
”Olen tyytyväinen! Kaikki on pelannut hyvin.” (Asiakas 98v.)
Yhteydenpito, tavoitettavuus, tiedonkulku
Kysyimme palautetta myös yhteydenpidosta, tiedonkulusta ja yleisestä tavoitettavuudesta. Toimistomme päivystyspuhelin palvelee arkisin klo 8-16 ja päivän aikana siihen saattaa tulla kolmatta kymmentä puhelua. Asiakkaat ottavat rohkeasti yhteyttä myös säännöllisten kotikäyntien välillä, mikäli heillä on jokin akuutti hätä tai ongelmatilanne.
”On ollut ensiluokkaista. Aina voi luottaa, että tarvittaessa ollaan yhteydessä ja tiedotetaan.” (Asiakaspariskunta 84v ja 83v.)
”Toimistolta vastataan puhelimeen nopeasti ja kaikissa ongelmatilanteissa olemme saaneet apua.” (Asiakaspariskunta 95v.)
”Tiedonkulku on toiminut erinomaisesti. Olemme erittäin tyytyväisiä. Ei ole tarvetta minkäänlaisiin muutoksiin.” (Omainen)
Kehityskohteet
Kysyimme asiakkailtamme myös palautetta siitä, miten voisimme edelleen kehittää toimintaamme entistä paremmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Kehitystoiveita tuli hyvin vähän, mutta näissä palautteissa toivottiin vielä entistä tiiviimpää raportointia asiakkaan asioista omaiselle siinä tilanteessa, kun omaisella ei ole mahdollisuutta käydä asiakkaan luona kylässä esimerkiksi pitkän etäisyyden vuoksi.
Kaikessa asiakastyössä on olennaista muistaa, että niin kaikki hoitajat kuin kaikki asiakkaatkin ovat persooniltaan erilaisia. Lähestymistapa ja käytännöt, jotka toimivat yhden asiakkaan kohdalla erinomaisesti tai vastaavat hänen toiveitaan, eivät välttämättä kohtaa ollenkaan toisen asiakkaan ajatuksiin. Siksi hoitajan tärkeimpiä työkaluja onkin se, että osaa tunnustella asiakkaan kulloistakin mielentilaa ja poimia esiin asiat ja avuntarpeet, jotka juuri siinä hetkessä ovat relevantteja. Joskus kaiken konkreettisen toiminnan keskellä kaikista tärkeintä on pysähtyä, katsoa, kuunnella ja koskea. Olla läsnä hetkessä.
Kotitalousvähennys on valtion tarjoama veroetu, joka on suunniteltu lisäämään kotipalveluiden käyttöä ja samalla edistämään palvelualan yrittäjien toimintaa. Etu on kansantaloudellisesti merkittävä ja sitä hyödynnetään vuosittain todella aktiivisesti. Mutta mistä kaikesta työstä kotitalousvähennystä voi saada? Etenkin hoiva- ja hoitotyö on vähemmän tunnettu kotitalousvähennyksen kohde, jonka merkitys on kuitenkin koko ajan kasvamaan päin.
Kotitalousvähennystä voi saada kodin kunnossapito- ja perusparannustöiden lisäksi myös kotitaloustyöstä sekä hoiva- ja hoitotyöstä. Kotitalousvähennyskelpoisiin kotitaloustöihin kuuluu muun muassa kodin siivoustyöt, ruuanlaitto, pihanhoito sekä pyykkihuolto. Kotitalousvähennyskelpoista hoiva- ja hoitotyötä ovat taas esimerkiksi lasten, vanhusten ja vammaisten hoito, kuten peseminen, pukeminen, syöttäminen ja muu huolenpito. Myös avustaminen kaupassa sekä pankissa ja apteekissa asiointi ovat sellaista hoiva- ja hoitotyötä, josta saa kotitalousvähennyksen, kun avustaminen tapahtuu osana muuta laajempaa vähennykseen oikeuttavaa työtä.
Yrityksemme tarjoamat sosiaalipalvelut ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Sosiaalipalveluihimme sisältyy esimerkiksi ruuanlaitto, ulkoiluapu, asunnon pienet siivoustyöt, kotona tapahtuva vaatehuolto, suihkuapu, pihan hoitotyöt kuten haravointi, kukkien kastelu ja lumityöt, kauppa- ja apteekkiapu, sekä muu hoitotyö. Lisäksi olemme kotitalousvähennyskelvollisina palveluina esimerkiksi ulkoiluttaneet asiakkaiden lemmikkejä ja tehneet sosiaalityötä palvelutaloissa asuvien asiakkaiden luona.
Kotitalousvähennykseen oikeutettujen palveluiden hinnasta saa vähennystä 40 prosenttia verotuksessa. Kuluvana vuotena 2020 kotitalousvähennystä voi saada maksimissaan 2 250 euroa vuodessa henkilöä kohden. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa henkilöltä vuodessa. Kotitalousvähennys on kuitenkin henkilökohtainen, joten puolison kanssa asuessa voi saada yhteensä 4 500 euron vähennyksen. Jos 2 250 euron raja ei ylity, vähennys kannattaa kuitenkin hakea vain toiselle puolisolle, sillä silloin omavastuu vähennetään vain yhden kerran. Kotitalousvähennyksen laskemiseen on tehty avuksi kotitalousvähennys-laskuri, joka löytyy helposti verkosta. https://kotitalousvähennys.fi/ Kotitalousvähennyksen saadakseen hakijan tulee ilmoittaa tiedot suoraan verokortille omaverossa, jolloin kotitalousvähennys tulee huomioiduksi etukäteen veroprosentin alenemisena ja samalla voi tilata uuden verokortin. Vaihtoehtoisesti kotitalousvähennyksen voi saada veronpalautuksena veroilmoitukseen, jolloin tulee täyttää lomake verottajan sivuilta.
https://www.vero.fi/contentassets/2cfaf91e0e8e4680a53a0716f08ff2a7/14a_3086v18_w.pdf Me avustamme vuosittain asiakkaitamme hakemaan kuluneelta vuodelta kotitalousvähennyksen, jolloin asiakkaan ei tarvitse muuta kuin allekirjoittaa esitäyttämämme lomake.
https://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.png00Taija Tetri-Kivikangashttps://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.pngTaija Tetri-Kivikangas2020-11-16 10:04:232020-11-16 10:10:04Tiesitkö, että sosiaalipalveluistamme saa kotitalousvähennystä?
Väestömme ikääntyy ja eliniän odote nousee. Yhteiskunnan ikääntymisessä ei ole kuitenkaan kyse vain iäkkäiden määrän kasvusta vaan kokonaisvaltaisesti väestörakenteen muutoksista. Eläkeikäisten määrän voimakkaan kasvun ohella työikäinen väestö vanhenee. Myös syntyvyys ja kuolevuus on ollut jo pidempään laskussa.
Yhteiskuntamme tavoitteena on, että ikäihmiset pärjäisivät kotona pidempään. Ikäihmisen kotona pärjäämisen avainsana on turvallisuus, jonka toteutumista tukevat kotihoito sekä muut tukipalvelut kuten esimerkiksi turvapuhelin ja ateriapalvelu. Aikaisemmin tutuksi tullutta pitkäaikaista laitoshoitoa on vähennetty runsaasti ja pääasiallinen ympärivuorokautinen hoito järjestetään nykyisin tehostettuna palveluasumisena. Onnistuneiden hoitopolkujen takana on ajatus ’’oikea palvelu oikeaan aikaan’’. Työtä sydämellään tekeviä vanhustyön ammattilaisia tarvitaan ikääntyvässä yhteiskunnassamme yhä enemmän.
Mikä meidät vanhustyön ammattilaiset johdattaa alalle?
Lähdin peruskoulun jälkeen opiskelemaan lähihoitajaksi sillä ajatuksella, että suuntautuisin opinnoissani lasten ja nuorten osaamisalaan. Lähihoitajaopintoihin pakollisena kuuluvan vanhustyön hoidon ja huolenpidon harjoittelujakson myötä ajatukseni omasta tulevaisuuden työnkuvasta koki kuitenkin täyskäännöksen. Tehostetun ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä sain ensimmäisen kosketuksen vanhustyöstä. Empaattinen ja ihmisläheinen luonteeni tuntui vanhustyössä suurelta vahvuudelta. Yhtäkkiä en osannut edes kuvitella työskenteleväni muualla kuin vanhustyön parissa.
Lähihoitajaksi valmistuttuani halusin kehittää vanhustyön ammattiosaamistani kokonaisvaltaisemmin ja hain ammattikorkeakouluun opiskelemaan geronomiksi. Opintojen alkaessa oli mielenkiintoista huomata, kuinka eri lähtökohdista kiinnostus vanhustyöhön oli saanut alkunsa. Iso osa luokkalaisistani oli alanvaihtajia, jotka olivat seuranneet sairautta ja sen etenemistä lähiomaisen näkökulmasta. He olivat nähneet sairauden hoitoa läheltä ja kokeneet läheisensä pitkittynyttä saattohoitoa sekä irti päästämisen pelkoa. Monia luokkakavereitani ja kollegoitani on vanhustyössä kiinnostanut myös alalla vallitsevat ongelmat, niiden ratkaiseminen ja vanhustyön kokonaisvaltainen kehittäminen.
Työn merkityksellisyydestä ja kiitoksesta
Asiakaskuntamme kotihoidossa on hyvin monimuotoinen. Kohtaamme päivittäin työssämme muistisairaita, monisairaita, yksin asuvia, omaishoitajia, omaishoidettavia ja yksinäisyyttä kokevia ikäihmisiä. Hoitajamme kotikäynti saattaa olla ikäihmisen päivän tai jopa viikon ainoa sosiaalinen kontakti ja hetki. Moni asiakkaamme pystyy asumaan kotona turvallisesti ja pitämään omista tutuista rutiineistaan kiinni meidän kotikäyntiemme tuomien apujen turvin. Työmme merkityksellisyyden kokeminen on työyhteisömme jokaiselle jäsenelle tärkeä asia. Se saa meidät vanhustyön ammattilaisina tekemään työtämme täydellä sydämellä ja panoksella.
Koen itse koko työni pohjan rakentuvan ikäihmisen auttamisesta ja turvallisen ikääntymisen tukemisesta. Minulle työn palkitsevin asia on työstä saamani kiitos. Jokainen työyhteisömme jäsen saa kotikäynneillä päivittäin sanallista kiitosta asiakkailta sekä heidän läheisiltään. Asiakkailta tulleiden kauniiden sanojen ja kiitosten lisäksi koen vähintään yhtä tärkeänä ja merkityksellisenä asiana työyhteisöltä sekä esimieheltä saadun kiitoksen ja palautteen.
Muistan edelleen kuinka aikaisemmassa työpaikassani tehostetun asumispalvelun yksikössä en saanut juuri koskaan työstäni kiitosta suoraan ikäihmiseltä. Pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavat ikäihmiset olivat toimintakyvyltään heikommassa kunnossa eivätkä välttämättä enää ymmärtäneet tai pystyneet kiittämään hoitajaa. Tiesin silti aina työpäivän jälkeen tehneeni uskomattoman merkityksellistä, ainutlaatuista ja korvaamatonta työtä.
Vanhustenviikkoa vietetään 4.-11.10. teemalla Onni on vanheta. Myönnän, että yllä kirjoittamani otsikon mukaisesti ensimmäinen mietteeni oli, onko todella näin.
Pyöritän neljättä vuotta omaa kotihoitoyritystäni. Näiden vuosien aikana olen saanut tutustua pitkälti yli sataan vanhukseen, heidän omaisiinsa ja elämäänsä ylipäätään. Tämän kokemukseni pohjalta näen, että yhteiskuntamme on jakaantunut hyväosaisiin vanhuksiin ja huonompiosaisiin vanhuksiin.
On heitä, joilla on välittäviä omaisia ympärillään ja taloudellisia mahdollisuuksia ostaa itselleen palveluja tarpeidensa ja toiveidensa mukaan: kotihoitoa, kotipalvelua, siivousapua, kävelylenkkiseuraa. On heitä, jotka voivat tilata kauppakassin kotiovelle ja heitä, joita omaiset vievät kauppa- ja apteekkireissuille sekä mahdollistavat matkustamisen lähisukulaisten luo toiselle puolelle Suomea. On heitä, joilla on mökki, lomaosake tai hyvät sijoitukset sekä lapsenlapset, jotka tuottavat suurta iloa vielä vanhuusvuosina. Heitä, joilla toimintakyky on säilynyt ihmeellisen hyvänä, vaikka ikä kolkuttelee lähellä sataa vuotta. Heitä, joista huolehditaan ja välitetään joka päivä. Heitä, joille todella on onni vanheta, kun elämässä on kaikki mahdottoman hyvin.
Ikävä kyllä näiden vuosien aikana olen kohdannut runsaasti myös niitä vanhuksia, joilla elämän täyttävät huolet, kivut, yksinäisyys ja taloudellinen ahdinko. Heitä, joilla ei ole säästöjä, ei omaisia, ei puolisoa, ei ketään. Heitä, jotka eivät pääse lääkärille kunnalliselle puolelle usean viikon jonotuksesta huolimatta ja heitä, joilla ei ole varaa yksityislääkärin vastaanottoon. Heitä, jotka uupuvat kotona läheisensä omaishoitajana saadessaan vain pari päivää kuukaudessa lepoaikaa. Heitä, väliinputoajia, jotka todetaan kunnallisella puolella ”liian hyväkuntoisiksi” saamaan kotihoidon palveluja, mutta joilla ei ole varaa kustantaa yksityistä apua. Heitä, jotka sairaalaan joutuessaan kirjoittavat meidät kotihoidon hoitajat lähiomaisen kohdalle, koska ketään muuta ei ole. Heitä, joiden vuoksi me usein taistelemme saadaksemme heille apua kotiin, arkeen ja yksinäisyyteen. Heitä, joille haetaan erilaisia tukia ja avustuksia, koska muutama kymppi kuukaudessa voi tehdä merkittävän suuren muutoksen arjessa.
Suomalaisen terveydenhuollon ja yhteiskunnan ylpeydenaihe on aina ollut julkinen terveydenhuolto ja julkisin verovaroin pyörivät koulut, hammashoidot, terveyskeskuspalvelut ja muut instanssit, jotka tukevat elämänpolulla vauvasta vaariin. Valitettavasti tässä neljän vuoden aikana niin kovin moni näistä palveluista on tuntunut menevän heikompaan suuntaan, ja ihmisten eriarvoistuminen alkaa näkyä niin lapsissa kuin vanhuksissakin. Se on hirmu surullista. Se on asia, joka pitäisi korjata mahdollisimman pian ja mahdollisimman hyvin. Yhteiskunnan arvo punnitaan siinä, miten se pitää huolta heikoimmistaan.
Viimeiset 15 vuotta minua on kyselty mukaan kunnallispolitiikkaan. Sinä päivänä, kun päätän lähteä, tiedän täysin, mitkä asiat omalla agendalistallani tulevat olemaan.
Mitä meistä jokainen voi tehdä oman onnellisen vanhuuden eteen? Realistisesti: säästää rahaa, ylläpitää omaa henkistä jaksamista sekä fyysistä toimintakykyä. Ylläpitää ihmissuhteita, jotka tuovat elämään onnellisuutta ja iloa. Jumpata muistia, valita portaat hissin sijaan, selvitellä ajoissa omia taloudellisia asioita ja tehdä valtuutuksia sellaiselle henkilölle, johon luottaa hädän hetkellä. Kaikkea ei toki elämässä voi ennakoida, mutta niin kovin usein sairastuminen tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta ja laittaa kaiken uusiksi. Silloin on apua siitä, että on ehtinyt joskus ennakoida asioita edes vähän.
Mitä meistä jokainen voi tehdä toisen onnellisen vanhuuden eteen? Tarjota apua naapurin yksinäiselle vanhukselle käymällä kaupassa tai apteekissa hänen puolestaan. Leipoa omenapiirakan ja viedä sen yksinäisen vanhuksen ovelle. Jäädä juttelemaan hetkeksi toisen ihmisen kanssa. Antaa omaa aikaa ja apua. Pitää huolta omista vanhemmista, isovanhemmista tai muista suvun vanhuksista. Soittaa ja kysellä kuulumisia. Viedä lapsenlapsia kylään, hankkia kotiin apuvälineitä, auttaa arjen pienissä askareissa tai ilahduttaa yllätysvisiitillä. Ostaa omalle äidille, isälle tai isovanhemmalle kotiin palveluja, joilla tuetaan toimintakyvyn säilymistä ja omassa kodissa selviämistä sekä ehkäistään yksinäisyyttä silloin, kun omaiset ovat kaukana. Moni asiakkaistamme ilahtuu suunnattomasti ihan vain siitä, että pääsee kanssamme kävelylle ulos tai saa kahvikupposen ääressä kertoa rauhassa, mitä tänään kuuluu. Turvapuhelimen hankinta omalle vanhusläheiselle on sekin yksi suurimmista rakkaudenteioista, mitä voi tehdä, sillä voi pelastaa paljon, jopa toisen hengen.
Liityin viime keväänä sosiaalisessa mediassa Naapuriapu-nimiseen ryhmään, jonka kautta pääsin muutaman kerran auttamaan vieraita ihmisiä, jotka olivat taloudellisessa tai muussa ahdingossa johtuen vallitsevasta korona-tilanteesta. Itselle jäi hirmu hyvä mieli, kun ojensi ruokakassin sitä tarvitsevalle.
Hyvä tuo hyvää, sanotaan. Uskon tähän vahvasti. Meistä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa jossain määrin siihen, millainen onni on vanheta – meille itsellemme, läheisillemme ja yhteiskunnallisesti.
https://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.png00Taija Tetri-Kivikangashttps://www.terveydelle.fi/wp-content/uploads/2020/04/terveydelle-logo-web.pngTaija Tetri-Kivikangas2020-09-22 10:37:552020-09-22 10:37:57Onni on vanheta – vai onko?
Mukavaa alkusyksyä! Toivottavasti kesäsi oli antoisa, aurinkoinen ja rentouttava. Itse työskentelin suurimman osan kesästä ja toisin kuin alunperin ajattelin, oma loma-aikani jäi tänäkin kesänä melko vähäiseksi. Odotankin tulossa olevaa syyslomaani ja kaunista ruskaa. 🙂 Sinänsä olen onnellinen siitä, että meillä kaikilla on töitä tänä epävarmana vuonna riittänyt.
Kesän aikana teimme asiakkaiden kanssa monen monta ulkoilureissua. Auringosta, lämmöstä ja jäätelöistä nautittiin urakalla, kun se oli mahdollista.
Minulla on ilo kertoa, että henkilökuntamme on kesän aikana kasvanut mukavasti ja myös palvelumme tulevat tämän syksyn aikana laajenemaan. Olemme kuunnelleet saamaamme asiakaspalautetta sekä kehittäneet toimintaamme yhdessä ideoiden ja uudenlaisia palveluja pohtien.
Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten pystymme palvelemaan jatkossa yhä suurenevaa asiakaskuntaamme entistä paremmin:
Hoitajan puhelinpalvelut käynnistyvät syyskuussa. Idean takana on ajatus siitä, että voimme palvella asiakkaitamme myös etänä silloin, kun kotikäynti ei ole asiakkaalle tarpeellinen tai esimerkiksi taloudellisesti mahdollinen niin usein kuin hän toivoisi. Tutun hoitajan piristävä ääni puhelimessa tuo iloa päiviin ja turvallisuuden tunnetta siitä, että joku soittaa huolehtiakseen voinnista, lääkkeenotosta tai yleisistä kuulumisista, erityisesti, jos omaiset ovat kaukana. Korona-aikana, kun osa asiakkaista ei toivo niin tiheitä kotikäyntejä, mutta kaipaa arkeen juttukaveria ja turvaa, puhelinpalvelun kautta tavoitetaan asiakas ja voidaan tarpeen mukaan järjestää päivystysluonteinen kotikäynti, jos huolen aihetta ilmenee.
Digitaaliset senioripalvelut tuovat senioriasiakkaillemme mahdollisuuden oppia uutta internetistä: hakea tietoa, tehdä ajanvarauksia, ottaa videopuheluita omaisille, tutustua erilaisiin virikemateriaaleihin, tehdä muistijumppaa jne. Hoitaja opastaa asiakasta hänen toivomissaan asioissa sovitusti.
Terveystapaaminen kotona antaa mahdollisuuden terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan rauhalliseen kotikäyntiin, jossa kartoitetaan asiakkaan terveydentilaa, keskustellaan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, tarkistetaan lääkitysasioita ja otetaan pikatestejä. Samalla voidaan tarkistaa myös mm. lähinäkö. Asiakas saa hoitajan kautta apua mm. painonhallintaan, ravitsemukseen, uneen sekä sosiaaliseen terveyteen liittyen. Tarvittaessa tähän voi yhdistää myös esim. muistitestauksen. Sekä minä että osa muista hoitajistamme olemme tehneet elämässämme satoja terveystarkastuksia. En koskaan kyllästy puhumaan ennaltaehkäisyn merkityksestä – vanhustyössäkin se on äärettömän tärkeä asia.
Iloinen henkilökuntamme jatkaa kasvamistaan. Kesän aikana meillä aloittivat työt vastaava sairaanhoitaja Heli, sairaanhoitajaopiskelija Eeti sekä lähihoitajaksi pian valmistuva Seidi. Syyskuun alussa saamme joukkoomme lähihoitaja-Tiian. Tervetuloa mukaan moniammatilliseen ja innostuneeseen tiimiimme!
Heli Kuva: Kuvitelmia
Eeti ja Seidi Kuva: Kuvitelmia
Loppukesän kääntyessä syksyyn elämme jälleen mielenkiintoisia aikoja yleisen maailmantilanteen vuoksi. Tämä vuosi on ollut meille, kuten kaikille muillekin, erilainen ja ajoittain haastava. Kaikessa toiminnassamme joka päivä pyrimme minimoimaan kaikki riskit, työskentelemään ammattitaitoisesti ja tiiminä asiakkaidemme hyvinvoinnin parhaaksi. Tavoitteemme on selvitä haastavasta ajanjaksosta mahdollisimman mallikkaasti ja hyvää yleistä ilmapiiriä ylläpitäen, sekä henkilökunnan kesken että asiakkaiden kanssa.
Muistihoitajan palveluista apua arkeen ja tukea omaisille
Olen tehnyt lähihoitajan työtä Terveydelle Oy:ssä kahden vuoden ajan. Ennen tätä olen ollut töissä kotihoidossa toisaalla, sekä hoivakodeissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä.
Etenevät muistisairaudet heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä ja ovat yleisimpiä syitä sille, että ikäihminen tarvitsee ulkopuolista apua arjessa selviytymiseen. Muistisairaus koskettaa myös perhettä ja läheisiä. Se saattaa aiheuttaa yllättäviäkin tunteita arkielämässä ja synnyttää paljon kysymyksiä tulevasta. Meidänkin kotihoidon asiakkaista hyvin suuri osa on muistisairaita. Omaiset ovat usein uuden tilanteen äärellä huolissaan läheisensä toimintakyvyn säilymisestä sekä arjessa selviytymisestä, etenkin, jos välimatkaa on reilusti eikä päivittäiseen apuun ole omaisten taholta mahdollisuuksia. Usein omaiset jäävät myös huoltensa kanssa kovin yksin, koska kaikki toiminta keskittyy muistisairaan itsensä ympärille.
Vaikka muistisairauksiin ei ole vielä parannuskeinoa, tarpeeksi varhain aloitetulla lääkityksellä ja kuntoutuksella on suuri merkitys. Ikäihmisten ja heidän läheistensä hyvinvoinnin edistäminen herätti mielenkiinnon opiskella lisää ja syvensin lähihoitajan opintojani muistihoitajan koulutuksella. Näin pystyn jakamaan paremmin tietoa muistisairauksista sekä antamaan monipuolista tukea niin sairastuneelle kuin läheisillekin.
Terveydelle Oy:ssa toimin nykyään sekä muistihoidon asiantuntijana että kotihoidon arjessa asiakkaiden tavanomaisilla sairaanhoito- sekä tukikäynneillä. Työnkuvani on monipuolinen ja saan hyödyntää osaamistani eri sektoreilla. Lähitulevaisuudessa koulutan myös henkilöstöämme lisää muistisairaan kohtaamiseen, arjen sujuvuuteen sekä apuvälineiden käyttöönottoon liittyen. Olen myös kehittänyt materiaalia, jota voimme jakaa omaisille muistisairaan hoidon ja arjen tueksi.
Toivon, että otat rohkeasti yhteyttä, mikäli sinulla on huolta omaan tai läheisesi muistiin tai arjessa selviytymiseen liittyen. Kiireettömässä ilmapiirissä voimme pohtia yksilöllisiä ratkaisuja tukemaan muistisairaan hyvää elämänlaatua, sairauden kanssa selviytymistä sekä omaisten jaksamista.
Mitä sitten konkreettisesti teen? Esimerkiksi näitä: Muokkaan muistisairaan ympäristön kotona muistiystävälliseksi, teen muistitestaukset ja laadin lausunnon niistä hoitavalle lääkärille. Tarvittaessa tulen asiakkaalle saattajaksi lääkärikäynnille. Toimin omaisten neuvontantajana ja pohdimme ja laadimme yhteistyöllä arjen sujuvuutta turvaavat palvelut muistisairaalle. Neuvon tukiasioissa ja tutkin myös asuinpaikan turvallisuutta hoitotyön ammattilaisen näkökulmasta.
Ensikäynnin muistihoitajalle voit varata numerosta 045 222 9390. Ensikäynti ei sido sinua mihinkään jatkotoimenpiteisiin, mikäli niin haluat, mutta usein ensimmäinen kohtaaminen toimii jo huojentavana elementtinä sekä muistisairaalle itselleen että läheisille, kun löytyy taho, joka ohjaa, neuvoo ja kuuntelee. Autamme asiakkaitamme aina myös Kelan tukien selvittelyssä. Tiesithän, että muistisairaan kohdalla voidaan hakea esim. eläkettä saavan hoitotukea?
Ensikäynti voidaan sopia kotiympäristöön tai vaihtoehtoisesti työhuoneelleni toimistollemme Hyvinkään keskustaan.
Kaunista syksyä!
Lämpimin terveisin,
Virve
Muutosten lempeitä kevättuulia
Lähes kuuden vuoden ajan olen saanut luotsata eteenpäin yritystä, jonka aikanaan perustin vain ja ainostaan itseni työllistämisen vuoksi. Kuten elämässä yleensä, asiat harvoin menevät suunnitellusti ja kun pitää mielen avoinna, voi kohdata yllätyksiä, joiden kautta löytää itsensä jostain ihan muusta kuin alunperin oli ajatellut. Yhden naisen unelmasta tulikin kaupungin suurin yksityinen kotihoito ja sain ympärilleni ihan huikean hienon ja ammattitaitoisen tiimin, jonka kanssa on vuosien varrella jaettu ja koettu sanoinkuvaamattoman paljon.
Yllätyksiä on kuuteen vuoteen mahtunut hyvin paljon niin hyvässä kuin haasteissakin. Vuodet koronan kanssa painiessa olivat varmasti haasteisista ajoista vaikeimmat yrityksessä, jonka koko henkilöstö on hoitajia ja koko asiakaskunta riskiryhmäläisiä, sairaita ikäihmisiä. Nuo ajat koettelivat monin tavoin jaksamistani yrittäjänä, uskoani tulevaan ja luottamustani siihen, että siitäkin selvitään. Meillä oli – ja on edelleen – kuitenkin mahtavasti yhteen hiileen puhaltava tiimi, jonka ponnistelujen avulla selvisimme ajanjaksosta, joka oli hämmentävä eikä millään tavalla meidän kontrollissamme.
Ihania muistoja näiden vuosien varrelta on kertynyt suunnattoman paljon. Minulla on ollut etuoikeus tutustua satoihin asiakkaisiin ja omaisiin, joiden kanssa on jaettu elämän iloja ja suruja. Tämä työ on ollut niin paljon enemmän kuin kotihoitoa. Tämä on ollut ajatustenvaihtoa, avun antamista, yksinäisyydessä tukemista. Muuttoapua, uuden kodin laittamista, puolison hautakukkien istuttamista. Kivuliaissa hetkissä pysähtymistä toisen ihmisen kivun ja tuskan äärelle. Iloisissa hetkissä yhteistä naurua ja ilonkyyneleitä. Onnistumisen riemussa myötäelämistä, kun asiakas on oppinut uudelleen kävelemään. Yhdessä iloitsemista, kun perheeseen on syntynyt lapsenlapsia. Kävelylenkkejä yhdessä hiljaisuudessa luonnonhelmassa, naurun raikumista kahvipöydässä, kädessä pitämistä sairaalassa tutkimustuloksia odotellessa. Marjojen syömistä yhdessä pihakeinussa kesähelteellä, taidenäyttelyn ihastelua, sotakertomusten kuuntelua, vaiettujen salaisuuksien kuuntelemista. Tunteita, oivalluksia, pysähdyksiä, riemua, onnistumisia, kaatumisia, epävarmuutta, sitkeyttä, tahtoa, lempeyttä, ymmärrystä ja jakamista.
Etuoikeus ja ilo on ollut myös saada palkata kymmeniä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, työllistää hienoja hoitajia ja tuoda verorahoja omaan kotikaupunkiin. Moni ei sitä tule ajatelleeksi, mutta yritys, joka maksaa palkkoja vuodessa yli puoli miljoonaa euroa, kerää kokoon myös sievoisen summan verorahoja julkisten palvelujen rahoittamiseksi. Siitä olen hyvin ylpeä!
Olen saanut kokea tässä yrityksessä kasvuni terveydenhoitajasta yrittäjäksi, liiketoimintajohtajaksi, esimieheksi ja vastuunkantajaksi kovin monin tavoin. Matka on ollut antoisa, iloinen, häkellyttävä, ajoittain äärettömän raskas ja kuormittava. Kiitollisuus ja oppirahat kulkevat mukanani kohti seuraavia haasteita ammatillisessa elämässäni.
Jo pari vuotta sitten perustin tässä ohessa toisen yrityksen Ailica Oy:n, jonka kautta olen tehnyt mentorointia uusille yrittäjille sekä luennointia eri oppilaitoksiin, yhdistyksiin ja järjestöihin. Terveydelle Oy:ssa olen edelleen osakas, hallituksen jäsen ja sivutoiminen taustatyöläinen, mutta tämän kevään myötä olen valinnut itselleni seuraajan vetämään varsinaista operatiivista toimintaa yrityksen arjessa. Heli Ervasti jatkaa Terveydelle Oy:n luotsaamista eteenpäin ja sen kehittämistä yhdessä palvelupäälliköidemme sekä koko henkilöstömme kanssa entistäkin monipuolisemmaksi ja omannäköisekseen yritykseksi. Uskon, että uudet tuulet ja raikkaat ideat ovat juuri sitä, mitä yritys säännöllisesti kaipaa kasvaakseen, kehittyäkseen ja kukoistaakseen.
Tänä keväänä olen vuosien tauon jälkeen pitänyt pitkää lomaa, nauttinut metsässä samoilusta kaikessa rauhassa, pyhittänyt aamut rauhallisille hetkille ja viettänyt suuresti aikaa läheisteni ja ystävieni kanssa. Siinä ohessa olen aloittanut seksuaaliterapeuttiopinnot ja syksyllä pääsen opiskelemaan myös palautumisohjaajaksi. Toiveeni on lähitulevaisuudessa hyödyntää monipuolista osaamistani terveys- ja hyvinvointisektorilta monin tavoin, keskiössäni yhä edelleen hyvinvointi, terveys ja ilo.
Lämpimät kiitokseni näistä kaikista vuosista yrityksen keulassa <3
Taija
Saat yhteyden minuun: taija@ailica.fi
TIEDOTE YRITYSKAUPASTA
Tiedote:
Terveydelle Oy on 7.7.2021 toteutetulla kaupalla hankkinut 100% hyvinkääläisen Aarrehoiva Oy:n osakekannasta.
Aarrehoiva Oy on Hyvinkäällä sijaitseva, Keusoten alueella laadukasta kotihoivaa ja sairaanhoidollisia palveluita tarjoava yritys.
”Aarrehoiva on tunnettu ja hyvämaineinen toimija, jonka hankinta vahvistaa meidän mahdollisuuksia palvella asiakkaitamme monipuolisemmin ja laaduukkaammin. Kaupan myötä meistä tulee Hyvinkään alueen suurin kotihoidon palveluntuottaja. Olemme kaupasta hyvin innoissamme”, kertoo Terveydelle Oy:n liiketoimintajohtaja Taija Tetri.
”Olen onnellinen, että asiakkaidemme monipuolinen ja kokonaisvaltainen palvelu saa mahtavan ammattilaistiimin Terveydelle Oy:stä osaksi Aarrehoivan osaavaa tiimiä, jossa saan jatkaa mukana”, toteaa Aarrehoivan toimitusjohtaja Marjatta Kouhia.
Terveydelle Oy on hyvinkääläinen kiireetöntä ja yksilöllistä kotihoitopalvelua tarjoava yritys, jonka painopiste on ennaltaehkäisevässä hoitotyössä. Yrityksen asiakaskunta koostuu pääasiassa ikääntyneistä sekä pitkäaikaissairaista asiakkaista. Terveydenhoidon ja hoivapalvelujen lisäksi yritys tarjoaa myös omaishoidon sijaistusta, tukipalveluja sekä virkistyksellisiä kotikäyntejä.
Lisätietoja:
Terveydelle Oy, Liiketoimintajohtaja Taija Tetri, + 358 45 222 9390
Terveydelle Oy, Hallituksen puheenjohtaja Tuomo Korkala, +358 40 742 7609
Kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan
”Onpa mukava nähdä taas!” ”Lähdettäisiinkö tänään kävelylenkille ja käytäisiin kaupassa samalla? Voisin käydä perjantaiaamuna suihkussa, kun tulet taas kotikäynnille. On turvallisempi olo käydä suihkussa, kun tiedän, että olet apuna”.
Useimmiten meidät otetaan kotikäynnille hyvin vastaan. Kotikäyntipäivät ovat odotettuja ja niistä on tullut osa asiakkaan viikkorutiinia. Kotikäyntien määrä ja käyntiajat suunnitellaan aina asiakkaan toiveiden ja avuntarpeiden mukaan. Osalla asiakkaistamme on yksi kotikäynti viikoittain, kun taas toiset ikääntyneet tarvitsevat arjessa enemmän tukea, jolloin kotikäyntimme ovat esimerkiksi kaksi kertaa vuorokaudessa.
Ilmaisella kartoituskäynnillä käymme yhdessä läpi arjessa pärjäämistä ja mahdollisia avuntarpeita. Kartoituskäynnin jälkeen teemme asiakkaalle yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman, joka sisältää tiedot asiakkaan toimintakyvystä, avuntarpeista ja kotikäynneistä. Hoito- ja palvelusuunnitelman lisäksi olemme usein myös tehneet yhdessä asiakkaan kanssa viikkosuunnitelman kotikäynneille.
Viikkosuunnitelma jää asiakkaalle itselleen sekä tietysti meille hoitajille potilastietojärjestelmään tarkasteltavaksi. Esimerkiksi muistisairaiden asiakkaiden kanssa viikkosuunnitelman noudattaminen selkeyttää arjen sekä käyntien sujuvuutta. 😊
Kärsivällisyys palkitaan
Kaikki ei kuitenkaan aina mene niin kuin on suunniteltu ja toivottu. Ikäihmisten on välillä vaikea ottaa apua vastaan, sillä he ovat tottuneet pärjäämään tähän asti itsenäisesti. Kävin hiljattain keskustelua uuden asiakkaan omaisen kanssa ensimmäisestä kotikäynnistämme. Asiakas esitti kotikäynnillä nukkuvansa, jotta hoitajamme lähtisi käynniltä pois. Omainen varmisti ja kysyi huolestuneena puhelimessa minulta, että varmaan luovutamme ja perumme suunnitellut kotikäynnit, sillä asiakas ei ota meitä vastaan. Totesin hänelle, että ehei, totta kai me voimme yrittää uudestaan. Kohtaamme tämänkaltaisia tilanteita työssämme aina aika ajoin. Omainen kiitteli kärsivällisyydestä sekä yrittämisestä ja lupasimme palata asiaan seuraavan kotikäynnin jälkeen. 🙂
Muistisairaiden ikäihmisten luona kotikäynneillä on päässyt osaksi mitä mielenkiintoisempia tilanteita. Tein kerran aamukäynnillä muistisairaan asiakkaan kanssa yhdessä kauppalistan ja sovimme, että tulen iltapäiväkäynnille kaupan kautta. Kirjoitin asiasta asiakkaalle muistilapun pöydälle. Iltapäivään mennessä asiakas oli kuitenkin unohtanut aamulla sopimamme kauppa-avun ja heittänyt kirjoittamani muistilapun roskikseen. Asiakas viskasi kauppakassin ostoksineen rappukäytävään voimasanojen saattelemana ja läimäisi oven kiinni perässään. Kauppaostokset säilytettiin seuraavaan aamuun toimiston jääkaapissa, ja toinen hoitaja yritti viedä ne aamukäynnillä asiakkaalle. Vastassa oli kuitenkin jälleen kiukkuinen asiakas ja jääkaappi ammotti tyhjyyttään. Lopulta hänen auttavainen lähiomaisensa haki kauppaostokset toimistoltamme, pahoitteli kovasti tilannetta ja sai vietyä ostokset asiakkaalle vieraillessaan hänen luonaan.
Oman haasteensa työhön tuovat asiakkaat, jotka eivät miltään osin tunnista omaa sairauttaan, vaan ihan todella uskovat pärjäävänsä kaikessa itse. Silloin usein omaiset ovat hyvin kuormittuneita ja neuvottomia siinä, miten voisivat olla avuksi. Näissä tilanteissa onkin tärkeää lähestyä tilannetta ja asiakasta rauhassa ja luovien.
Luottamuksellisen hoitosuhteen rakentaminen vaatii usein useamman kuukauden tai joskus jopa vuosia. Hoitajilta vaaditaan näissä työn haastavissa tilanteissa kärsivällisyyttä, kekseliäisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja. Kuitenkin sinnikkyytemme usein palkitaan ja olemme onnistuneet rakentamaan luottamuksen myötä tärkeitä vuorovaikutuksellisia, yksilöllisiä hoitosuhteita! 😊 Usein alkuun kotikäyntejä vastusteleva, sairaudentunnoton asiakas alkaa hiljalleen omatoimisesti pyytää lisää apua ja oikein odottaa sitä, että tuttu ja turvallinen hoitaja saapuu tuomaan päiviin apua ja iloa.
Mukavaa kesän odotusta!
-Pipsa
4-vuotisen yrittäjätaipaleen tuntemuksia
Vatsanpohjassa oli perhosia, kynä kädessä hieman tärisi, jännitys tuntui sydämessä asti. Ulkona oli aurinkoinen ilma ja miljöö oli mitä kaunein maalaisidylli. Muistot ensimmäisestä kartoituskäynnistä ihan ensimmäisten asiakkaiden luona lähes neljä vuotta sitten ovat yhä elävinä muistikuvina mielessäni.
Toukokuun ensimmäisenä päivänä tulee kuluneeksi neljä vuotta siitä hetkestä, kun perustin tämän yrityksen. Jokainen vuosi on tuonut tullessaan mielettömän määrän iloa ja onnellisuutta yrityksen kehittymisestä ja siitä valtavan ihanasta joukosta, jonka olen näiden vuosien aikana kerännyt ympärilleni: sekä ihana henkilökuntamme että mahtavat asiakkaat omaisineen. Tunnen syvää kiitollisuutta siitä, että yrityksestä, jonka oli alun perin tarkoitus olla yhden naisen pieni unelma, on syntynyt yhteisöllinen, alati kehittyvä, omannäköisensä yritys, jossa on mukavaa tehdä yhdessä työtä kiireettömässä ja leppoisassa hengessä joka päivä.
Tänään lounastauolla innostuimme hoitajien kanssa muistelemaan asiakkaita vuosien varrelta. Osa heistä on kulkenut matkassani ihan alusta lähtien ja olen kokenut välillä heihin voimakastakin tunnesidettä. Osa on tullut mukaamme pitkin matkaa. Jokaisella asiakkaalla tuntuu olevan oma suosikkihoitajansa, jonka käyntiä odotetaan, jonka lapsille ostetaan vappupalloja, jonka kuulumisia kysellään ja jonka puolisollekin joskus lähetetään suklaamunia. 🙂 Tuttu omahoitaja on kulkenut monen asiakkaan rinnalla niin iloisissa hetkissä kuin raskaissakin vaiheissa. Tukien tilanteissa, joissa elämä koettelee ja sairaus tuo epävarmuutta tai elämässä on yksinäisyyttä. Näistä hoitosuhteista muodostuu välillä hyvinkin läheisiä. Olemme saaneet kutsuja niin asiakkaiden syntymäpäiväjuhliin, perhekahveille kuin hautajaisiinkin.
Minulle itselleni kuluneen neljän vuoden matka on ollut sanoinkuvaamaton kokemus. Se on antanut paljon ja myös ajoittain ottanut paljon. Se on pakottanut opettelemaan uusia asioita, pohtimaan omia voimavaroja, miettimään omia arvoja ja kokemaan joskus suurta turhautumista ja surua yhteiskunnallisista rakenteista liittyen esimerkiksi ikääntyvien ihmisten yksinäisyyteen. Oman yritykseni toiminnan kautta olen halunnut yrittää muuttaa tätä epäkohtaa niissä rajoissa kuin pystymme.
Yrittäjyys on elämäntapa. Se on loputon elämänkoulu, jossa oppii, iloitsee, kompastelee, kehittyy ja elää erilaisia vaiheita. Yrittäjyyteni alussa minua vei eteenpäin ideologia siitä, että voisin tarjota asiakkailleni kiireetöntä läsnäoloa ja lisätä heidän hyvinvointiaan. Sama ajatus on toimintamme taustalla edelleen tänäkin päivänä. Nykyään vain pääsen jakamaan visioni siitä tämän hienon työporukan kanssa, jonka olen näinä vuosina koonnut ympärilleni.
Korona-aika on ollut varmasti yrittäjyyteni kovin ajanjakso. Mutta luottavaisin mielin uskon, että sekin haaste on pian voitettu. Kuljemme koko ajan kohti aurinkoa, uusia, iloisia hetkiä. Yrittäjyydessä parasta on edelleen se, mikä alussakin. Vapaus ja se, ettei koskaan tiedä, mitä seuraava päivä tuo tullessaan.
Aurinkoista toukokuuta!
Taija
Mieltä lämmittävää asiakaspalautetta
Vuoden 2020 lopulla teetimme asiakkaillamme jälleen palautekyselyn, jota purimme rauhassa vielä läpi tammikuun. Jokavuotiseen tapaan halusimme kysellä asiakkailtamme mielipiteitä ja ajatuksia siitä, miten olemme onnistuneet ja miten voisimme kehittää toimintaamme yhä paremmaksi ja monipuolisemmaksi. Asiakkaiden kuuntelu on kaiken asiakaspalvelun kulmakivi, koska teemme työtämme parantaaksemme asiakkaidemme elämänlaatua ja helpottaaksemme heidän arkeaan. He maksavat palkkamme, ja heidän toiveensa ohjaavat sitä, millaiseen suuntaan toimintamme kasvaa ja kehittyy.
Palautelomakkeita jaettiin kaikille asiakkaillemme ja vastausprosentti oli ilahduttavan suuri, lähes kaikki palauttivat palautekyselyn. Erityisen mieltä lämmittävää oli paitsi positiivinen palaute, myös se, miten moni oli nähnyt vaivaa eritellessään ajatuksiaan ja kiitoksiaan palautelomakkeeseen.
Palautteiden antamiseen osallistuivat asiakkaiden lisäksi myös muutamat omaiset. Alla eriteltynä saamiamme asiakaspalautteita osa-alueittain. Kiitämme lämpimästi kaikkia asiakkaitamme sekä omaisia mieltä lämmittävistä palautteista. <3
Henkilöstön ammatillinen osaaminen ja kohtaamisen taidot
Asiat, joista saimme eniten positiivista palautetta, liittyivät useimmiten joko palvelukokonaisuuden monipuolisuuteen, kotikäyntien joustavuuteen tai hoitajan persoonaan sekä osaamiseen. Meille on ollut tärkeää, että palvelukokonaisuus joustaa asiakkaan elämäntilanteen ja voinnin mukaan, sillä avuntarve ei välttämättä ole viikoittain sama. Se, että asiakas on voinut esimerkiksi viikko kerrallaan tilata itselleen sopivan määrän palveluja, on ollut monelle erittäin tärkeä asia, joka on myös lisännyt hallinnan tunnetta omassa arjessa.
”Olen todella tyytyväinen. Olen saanut aina apua ja palvelua, kun olen tarvinnut säännöllisen yhden viikkokäynnin lisäksi ylimääräisiä kertoja…Ja napakoita, huomioonottavia, ihania avustajia on käynyt taas!” (Asiakas 73v).
Työntekijöidemme iloinen ja palvelualtis olemus on herättänyt eniten kiitosta.
”Yleisesti ottaen olemme tyytyväisiä palveluun. Työntekijät ovat iloisia ja avuliaita. He tekevät kaikkia töitä positiivisella mielellä.” (Asiakaspariskunta 95v.)
”Olen ollut tyytyväinen. Erityisesti ilahduttaa avoimuus, luotettavuus, hyvä fiilinki. Ollaan saatu vaikuttaa omiin asioihin, mm. hoitajatoive. Kokonaisvaltainen vastuunotto hoidosta: asioiden hoito asiakkaan puolesta.” (Asiakaspariskunta 84v ja 83v.)
”Hoito/palvelu on ollut henkilökohtaista, on aidosti välitetty. Kiitos!” (Asiakas 81v.)
”Olen ollut erittäin tyytyväinen, olen saanut useita vinkkejä asioiden sujuvuuden lisäämiseksi.” (Omaishoitaja)
”Olen tyytyväinen! Kaikki on pelannut hyvin.” (Asiakas 98v.)
Yhteydenpito, tavoitettavuus, tiedonkulku
Kysyimme palautetta myös yhteydenpidosta, tiedonkulusta ja yleisestä tavoitettavuudesta. Toimistomme päivystyspuhelin palvelee arkisin klo 8-16 ja päivän aikana siihen saattaa tulla kolmatta kymmentä puhelua. Asiakkaat ottavat rohkeasti yhteyttä myös säännöllisten kotikäyntien välillä, mikäli heillä on jokin akuutti hätä tai ongelmatilanne.
”On ollut ensiluokkaista. Aina voi luottaa, että tarvittaessa ollaan yhteydessä ja tiedotetaan.” (Asiakaspariskunta 84v ja 83v.)
”Toimistolta vastataan puhelimeen nopeasti ja kaikissa ongelmatilanteissa olemme saaneet apua.” (Asiakaspariskunta 95v.)
”Tiedonkulku on toiminut erinomaisesti. Olemme erittäin tyytyväisiä. Ei ole tarvetta minkäänlaisiin muutoksiin.” (Omainen)
Kehityskohteet
Kysyimme asiakkailtamme myös palautetta siitä, miten voisimme edelleen kehittää toimintaamme entistä paremmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Kehitystoiveita tuli hyvin vähän, mutta näissä palautteissa toivottiin vielä entistä tiiviimpää raportointia asiakkaan asioista omaiselle siinä tilanteessa, kun omaisella ei ole mahdollisuutta käydä asiakkaan luona kylässä esimerkiksi pitkän etäisyyden vuoksi.
Kaikessa asiakastyössä on olennaista muistaa, että niin kaikki hoitajat kuin kaikki asiakkaatkin ovat persooniltaan erilaisia. Lähestymistapa ja käytännöt, jotka toimivat yhden asiakkaan kohdalla erinomaisesti tai vastaavat hänen toiveitaan, eivät välttämättä kohtaa ollenkaan toisen asiakkaan ajatuksiin. Siksi hoitajan tärkeimpiä työkaluja onkin se, että osaa tunnustella asiakkaan kulloistakin mielentilaa ja poimia esiin asiat ja avuntarpeet, jotka juuri siinä hetkessä ovat relevantteja. Joskus kaiken konkreettisen toiminnan keskellä kaikista tärkeintä on pysähtyä, katsoa, kuunnella ja koskea. Olla läsnä hetkessä.
Aurinkoista helmikuuta kaikille! 🙂
Taija
Tiesitkö, että sosiaalipalveluistamme saa kotitalousvähennystä?
Kotitalousvähennys on valtion tarjoama veroetu, joka on suunniteltu lisäämään kotipalveluiden käyttöä ja samalla edistämään palvelualan yrittäjien toimintaa. Etu on kansantaloudellisesti merkittävä ja sitä hyödynnetään vuosittain todella aktiivisesti. Mutta mistä kaikesta työstä kotitalousvähennystä voi saada? Etenkin hoiva- ja hoitotyö on vähemmän tunnettu kotitalousvähennyksen kohde, jonka merkitys on kuitenkin koko ajan kasvamaan päin.
Kotitalousvähennystä voi saada kodin kunnossapito- ja perusparannustöiden lisäksi myös kotitaloustyöstä sekä hoiva- ja hoitotyöstä. Kotitalousvähennyskelpoisiin kotitaloustöihin kuuluu muun muassa kodin siivoustyöt, ruuanlaitto, pihanhoito sekä pyykkihuolto. Kotitalousvähennyskelpoista hoiva- ja hoitotyötä ovat taas esimerkiksi lasten, vanhusten ja vammaisten hoito, kuten peseminen, pukeminen, syöttäminen ja muu huolenpito. Myös avustaminen kaupassa sekä pankissa ja apteekissa asiointi ovat sellaista hoiva- ja hoitotyötä, josta saa kotitalousvähennyksen, kun avustaminen tapahtuu osana muuta laajempaa vähennykseen oikeuttavaa työtä.
Yrityksemme tarjoamat sosiaalipalvelut ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Sosiaalipalveluihimme sisältyy esimerkiksi ruuanlaitto, ulkoiluapu, asunnon pienet siivoustyöt, kotona tapahtuva vaatehuolto, suihkuapu, pihan hoitotyöt kuten haravointi, kukkien kastelu ja lumityöt, kauppa- ja apteekkiapu, sekä muu hoitotyö. Lisäksi olemme kotitalousvähennyskelvollisina palveluina esimerkiksi ulkoiluttaneet asiakkaiden lemmikkejä ja tehneet sosiaalityötä palvelutaloissa asuvien asiakkaiden luona.
Kotitalousvähennykseen oikeutettujen palveluiden hinnasta saa vähennystä 40 prosenttia verotuksessa. Kuluvana vuotena 2020 kotitalousvähennystä voi saada maksimissaan 2 250 euroa vuodessa henkilöä kohden. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa henkilöltä vuodessa. Kotitalousvähennys on kuitenkin henkilökohtainen, joten puolison kanssa asuessa voi saada yhteensä 4 500 euron vähennyksen. Jos 2 250 euron raja ei ylity, vähennys kannattaa kuitenkin hakea vain toiselle puolisolle, sillä silloin omavastuu vähennetään vain yhden kerran. Kotitalousvähennyksen laskemiseen on tehty avuksi kotitalousvähennys-laskuri, joka löytyy helposti verkosta. https://kotitalousvähennys.fi/ Kotitalousvähennyksen saadakseen hakijan tulee ilmoittaa tiedot suoraan verokortille omaverossa, jolloin kotitalousvähennys tulee huomioiduksi etukäteen veroprosentin alenemisena ja samalla voi tilata uuden verokortin. Vaihtoehtoisesti kotitalousvähennyksen voi saada veronpalautuksena veroilmoitukseen, jolloin tulee täyttää lomake verottajan sivuilta.
https://www.vero.fi/contentassets/2cfaf91e0e8e4680a53a0716f08ff2a7/14a_3086v18_w.pdf Me avustamme vuosittain asiakkaitamme hakemaan kuluneelta vuodelta kotitalousvähennyksen, jolloin asiakkaan ei tarvitse muuta kuin allekirjoittaa esitäyttämämme lomake.
Tunnelmallista marraskuuta!
Pipsa
Miksi juuri vanhustyö?
Väestömme ikääntyy ja eliniän odote nousee. Yhteiskunnan ikääntymisessä ei ole kuitenkaan kyse vain iäkkäiden määrän kasvusta vaan kokonaisvaltaisesti väestörakenteen muutoksista. Eläkeikäisten määrän voimakkaan kasvun ohella työikäinen väestö vanhenee. Myös syntyvyys ja kuolevuus on ollut jo pidempään laskussa.
Yhteiskuntamme tavoitteena on, että ikäihmiset pärjäisivät kotona pidempään. Ikäihmisen kotona pärjäämisen avainsana on turvallisuus, jonka toteutumista tukevat kotihoito sekä muut tukipalvelut kuten esimerkiksi turvapuhelin ja ateriapalvelu. Aikaisemmin tutuksi tullutta pitkäaikaista laitoshoitoa on vähennetty runsaasti ja pääasiallinen ympärivuorokautinen hoito järjestetään nykyisin tehostettuna palveluasumisena. Onnistuneiden hoitopolkujen takana on ajatus ’’oikea palvelu oikeaan aikaan’’. Työtä sydämellään tekeviä vanhustyön ammattilaisia tarvitaan ikääntyvässä yhteiskunnassamme yhä enemmän.
Mikä meidät vanhustyön ammattilaiset johdattaa alalle?
Lähdin peruskoulun jälkeen opiskelemaan lähihoitajaksi sillä ajatuksella, että suuntautuisin opinnoissani lasten ja nuorten osaamisalaan. Lähihoitajaopintoihin pakollisena kuuluvan vanhustyön hoidon ja huolenpidon harjoittelujakson myötä ajatukseni omasta tulevaisuuden työnkuvasta koki kuitenkin täyskäännöksen. Tehostetun ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä sain ensimmäisen kosketuksen vanhustyöstä. Empaattinen ja ihmisläheinen luonteeni tuntui vanhustyössä suurelta vahvuudelta. Yhtäkkiä en osannut edes kuvitella työskenteleväni muualla kuin vanhustyön parissa.
Lähihoitajaksi valmistuttuani halusin kehittää vanhustyön ammattiosaamistani kokonaisvaltaisemmin ja hain ammattikorkeakouluun opiskelemaan geronomiksi. Opintojen alkaessa oli mielenkiintoista huomata, kuinka eri lähtökohdista kiinnostus vanhustyöhön oli saanut alkunsa. Iso osa luokkalaisistani oli alanvaihtajia, jotka olivat seuranneet sairautta ja sen etenemistä lähiomaisen näkökulmasta. He olivat nähneet sairauden hoitoa läheltä ja kokeneet läheisensä pitkittynyttä saattohoitoa sekä irti päästämisen pelkoa. Monia luokkakavereitani ja kollegoitani on vanhustyössä kiinnostanut myös alalla vallitsevat ongelmat, niiden ratkaiseminen ja vanhustyön kokonaisvaltainen kehittäminen.
Työn merkityksellisyydestä ja kiitoksesta
Asiakaskuntamme kotihoidossa on hyvin monimuotoinen. Kohtaamme päivittäin työssämme muistisairaita, monisairaita, yksin asuvia, omaishoitajia, omaishoidettavia ja yksinäisyyttä kokevia ikäihmisiä. Hoitajamme kotikäynti saattaa olla ikäihmisen päivän tai jopa viikon ainoa sosiaalinen kontakti ja hetki. Moni asiakkaamme pystyy asumaan kotona turvallisesti ja pitämään omista tutuista rutiineistaan kiinni meidän kotikäyntiemme tuomien apujen turvin. Työmme merkityksellisyyden kokeminen on työyhteisömme jokaiselle jäsenelle tärkeä asia. Se saa meidät vanhustyön ammattilaisina tekemään työtämme täydellä sydämellä ja panoksella.
Koen itse koko työni pohjan rakentuvan ikäihmisen auttamisesta ja turvallisen ikääntymisen tukemisesta. Minulle työn palkitsevin asia on työstä saamani kiitos. Jokainen työyhteisömme jäsen saa kotikäynneillä päivittäin sanallista kiitosta asiakkailta sekä heidän läheisiltään. Asiakkailta tulleiden kauniiden sanojen ja kiitosten lisäksi koen vähintään yhtä tärkeänä ja merkityksellisenä asiana työyhteisöltä sekä esimieheltä saadun kiitoksen ja palautteen.
Muistan edelleen kuinka aikaisemmassa työpaikassani tehostetun asumispalvelun yksikössä en saanut juuri koskaan työstäni kiitosta suoraan ikäihmiseltä. Pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavat ikäihmiset olivat toimintakyvyltään heikommassa kunnossa eivätkä välttämättä enää ymmärtäneet tai pystyneet kiittämään hoitajaa. Tiesin silti aina työpäivän jälkeen tehneeni uskomattoman merkityksellistä, ainutlaatuista ja korvaamatonta työtä.
Ihanaa syksyä kaikille!
-Pipsa
Onni on vanheta – vai onko?
Vanhustenviikkoa vietetään 4.-11.10. teemalla Onni on vanheta. Myönnän, että yllä kirjoittamani otsikon mukaisesti ensimmäinen mietteeni oli, onko todella näin.
Pyöritän neljättä vuotta omaa kotihoitoyritystäni. Näiden vuosien aikana olen saanut tutustua pitkälti yli sataan vanhukseen, heidän omaisiinsa ja elämäänsä ylipäätään. Tämän kokemukseni pohjalta näen, että yhteiskuntamme on jakaantunut hyväosaisiin vanhuksiin ja huonompiosaisiin vanhuksiin.
On heitä, joilla on välittäviä omaisia ympärillään ja taloudellisia mahdollisuuksia ostaa itselleen palveluja tarpeidensa ja toiveidensa mukaan: kotihoitoa, kotipalvelua, siivousapua, kävelylenkkiseuraa. On heitä, jotka voivat tilata kauppakassin kotiovelle ja heitä, joita omaiset vievät kauppa- ja apteekkireissuille sekä mahdollistavat matkustamisen lähisukulaisten luo toiselle puolelle Suomea. On heitä, joilla on mökki, lomaosake tai hyvät sijoitukset sekä lapsenlapset, jotka tuottavat suurta iloa vielä vanhuusvuosina. Heitä, joilla toimintakyky on säilynyt ihmeellisen hyvänä, vaikka ikä kolkuttelee lähellä sataa vuotta. Heitä, joista huolehditaan ja välitetään joka päivä. Heitä, joille todella on onni vanheta, kun elämässä on kaikki mahdottoman hyvin.
Ikävä kyllä näiden vuosien aikana olen kohdannut runsaasti myös niitä vanhuksia, joilla elämän täyttävät huolet, kivut, yksinäisyys ja taloudellinen ahdinko. Heitä, joilla ei ole säästöjä, ei omaisia, ei puolisoa, ei ketään. Heitä, jotka eivät pääse lääkärille kunnalliselle puolelle usean viikon jonotuksesta huolimatta ja heitä, joilla ei ole varaa yksityislääkärin vastaanottoon. Heitä, jotka uupuvat kotona läheisensä omaishoitajana saadessaan vain pari päivää kuukaudessa lepoaikaa. Heitä, väliinputoajia, jotka todetaan kunnallisella puolella ”liian hyväkuntoisiksi” saamaan kotihoidon palveluja, mutta joilla ei ole varaa kustantaa yksityistä apua. Heitä, jotka sairaalaan joutuessaan kirjoittavat meidät kotihoidon hoitajat lähiomaisen kohdalle, koska ketään muuta ei ole. Heitä, joiden vuoksi me usein taistelemme saadaksemme heille apua kotiin, arkeen ja yksinäisyyteen. Heitä, joille haetaan erilaisia tukia ja avustuksia, koska muutama kymppi kuukaudessa voi tehdä merkittävän suuren muutoksen arjessa.
Suomalaisen terveydenhuollon ja yhteiskunnan ylpeydenaihe on aina ollut julkinen terveydenhuolto ja julkisin verovaroin pyörivät koulut, hammashoidot, terveyskeskuspalvelut ja muut instanssit, jotka tukevat elämänpolulla vauvasta vaariin. Valitettavasti tässä neljän vuoden aikana niin kovin moni näistä palveluista on tuntunut menevän heikompaan suuntaan, ja ihmisten eriarvoistuminen alkaa näkyä niin lapsissa kuin vanhuksissakin. Se on hirmu surullista. Se on asia, joka pitäisi korjata mahdollisimman pian ja mahdollisimman hyvin. Yhteiskunnan arvo punnitaan siinä, miten se pitää huolta heikoimmistaan.
Viimeiset 15 vuotta minua on kyselty mukaan kunnallispolitiikkaan. Sinä päivänä, kun päätän lähteä, tiedän täysin, mitkä asiat omalla agendalistallani tulevat olemaan.
Mitä meistä jokainen voi tehdä oman onnellisen vanhuuden eteen? Realistisesti: säästää rahaa, ylläpitää omaa henkistä jaksamista sekä fyysistä toimintakykyä. Ylläpitää ihmissuhteita, jotka tuovat elämään onnellisuutta ja iloa. Jumpata muistia, valita portaat hissin sijaan, selvitellä ajoissa omia taloudellisia asioita ja tehdä valtuutuksia sellaiselle henkilölle, johon luottaa hädän hetkellä. Kaikkea ei toki elämässä voi ennakoida, mutta niin kovin usein sairastuminen tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta ja laittaa kaiken uusiksi. Silloin on apua siitä, että on ehtinyt joskus ennakoida asioita edes vähän.
Mitä meistä jokainen voi tehdä toisen onnellisen vanhuuden eteen? Tarjota apua naapurin yksinäiselle vanhukselle käymällä kaupassa tai apteekissa hänen puolestaan. Leipoa omenapiirakan ja viedä sen yksinäisen vanhuksen ovelle. Jäädä juttelemaan hetkeksi toisen ihmisen kanssa. Antaa omaa aikaa ja apua. Pitää huolta omista vanhemmista, isovanhemmista tai muista suvun vanhuksista. Soittaa ja kysellä kuulumisia. Viedä lapsenlapsia kylään, hankkia kotiin apuvälineitä, auttaa arjen pienissä askareissa tai ilahduttaa yllätysvisiitillä. Ostaa omalle äidille, isälle tai isovanhemmalle kotiin palveluja, joilla tuetaan toimintakyvyn säilymistä ja omassa kodissa selviämistä sekä ehkäistään yksinäisyyttä silloin, kun omaiset ovat kaukana. Moni asiakkaistamme ilahtuu suunnattomasti ihan vain siitä, että pääsee kanssamme kävelylle ulos tai saa kahvikupposen ääressä kertoa rauhassa, mitä tänään kuuluu. Turvapuhelimen hankinta omalle vanhusläheiselle on sekin yksi suurimmista rakkaudenteioista, mitä voi tehdä, sillä voi pelastaa paljon, jopa toisen hengen.
Liityin viime keväänä sosiaalisessa mediassa Naapuriapu-nimiseen ryhmään, jonka kautta pääsin muutaman kerran auttamaan vieraita ihmisiä, jotka olivat taloudellisessa tai muussa ahdingossa johtuen vallitsevasta korona-tilanteesta. Itselle jäi hirmu hyvä mieli, kun ojensi ruokakassin sitä tarvitsevalle.
Hyvä tuo hyvää, sanotaan. Uskon tähän vahvasti. Meistä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa jossain määrin siihen, millainen onni on vanheta – meille itsellemme, läheisillemme ja yhteiskunnallisesti.
Pidä huolta läheisistäsi – ja itsestäsi!
<3 Taija
Uusia palvelukonsepteja & henkilökuntaa
Mukavaa alkusyksyä! Toivottavasti kesäsi oli antoisa, aurinkoinen ja rentouttava. Itse työskentelin suurimman osan kesästä ja toisin kuin alunperin ajattelin, oma loma-aikani jäi tänäkin kesänä melko vähäiseksi. Odotankin tulossa olevaa syyslomaani ja kaunista ruskaa. 🙂 Sinänsä olen onnellinen siitä, että meillä kaikilla on töitä tänä epävarmana vuonna riittänyt.
Kesän aikana teimme asiakkaiden kanssa monen monta ulkoilureissua. Auringosta, lämmöstä ja jäätelöistä nautittiin urakalla, kun se oli mahdollista.
Minulla on ilo kertoa, että henkilökuntamme on kesän aikana kasvanut mukavasti ja myös palvelumme tulevat tämän syksyn aikana laajenemaan. Olemme kuunnelleet saamaamme asiakaspalautetta sekä kehittäneet toimintaamme yhdessä ideoiden ja uudenlaisia palveluja pohtien.
Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten pystymme palvelemaan jatkossa yhä suurenevaa asiakaskuntaamme entistä paremmin:
Iloinen henkilökuntamme jatkaa kasvamistaan. Kesän aikana meillä aloittivat työt vastaava sairaanhoitaja Heli, sairaanhoitajaopiskelija Eeti sekä lähihoitajaksi pian valmistuva Seidi. Syyskuun alussa saamme joukkoomme lähihoitaja-Tiian. Tervetuloa mukaan moniammatilliseen ja innostuneeseen tiimiimme!
Kuva: Kuvitelmia
Kuva: Kuvitelmia
Loppukesän kääntyessä syksyyn elämme jälleen mielenkiintoisia aikoja yleisen maailmantilanteen vuoksi. Tämä vuosi on ollut meille, kuten kaikille muillekin, erilainen ja ajoittain haastava. Kaikessa toiminnassamme joka päivä pyrimme minimoimaan kaikki riskit, työskentelemään ammattitaitoisesti ja tiiminä asiakkaidemme hyvinvoinnin parhaaksi. Tavoitteemme on selvitä haastavasta ajanjaksosta mahdollisimman mallikkaasti ja hyvää yleistä ilmapiiriä ylläpitäen, sekä henkilökunnan kesken että asiakkaiden kanssa.
Kaunista syksyä & hyvää vointia sinulle! <3
Taija