”Omena päivässä pitää lääkärin loitolla”. Varmasti kaikki ovat joskus kuulleet tämän sanonnan. Samoin kuin ”puoli kiloa päivässä”.

Totuuden siemen piilee molemmissa, onhan useiden tutkimusten kautta todistettu, että terveellinen ja runsaasti kasviksia sisältävä ravinto ennalta ehkäisee monia sairauksia ja lisää hyvinvointia. Lisäksi erityisesti suolan, rasvan ja sokerin määrä ruokavaliossa on yksi merkittävä seikka, jolla voimme vaikuttaa omaan terveyteemme. Ihminen tarvitsee erilaisia hivenaineita, vitamiineja, kuituja, proteiineja ja hyviä rasvoja osana täysipainoista ruokavaliota.

Teemme päivittäin valintoja siinä, mitä syömme tai mitä valmistamme ruoaksi läheisillemme. Joskus kovassakin kiireessä. Me vanhemmat opetamme ruokailutottumukset lapsillemme ja toimimme esimerkkeinä siinä, miten pidämme huolta itsestämme ja omasta hyvinvoinnistamme.

Laskin, että olen tehnyt työvuosieni aikana vähintään noin parituhatta erilaista terveystarkastusta, terveydentilan kartoitusta tai muuta ravitsemusneuvontaa tai elintapaohjausta eri ikäisille ihmisille. Ravitsemuksesta, liikunnasta ja hyvästä olosta keskusteleminen on siis vuosien aikana tullut varsin tutuksi.

Eri ikäisillä ja eri elämäntilanteissa olevilla ihmisillä voi olla erityyppiset haasteet terveellisten elämäntapojen löytämisessä ja säilyttämisessä. Yhtä lailla kuin ongelmana voi olla ylipaino ja liikkumattomuus, joskus haasteena on myös aliravitsemus, liian yksipuolinen ruokavalio tai pakonomainen liikkuminen. Tasapainon löytäminen niin ruokailussa kuin liikunnassakin on tärkeää.

Yksi erityisen tärkeä seikka hyvinvoinnin kannalta on myös riittävä yöuni. Olen kohdannut paljon asiakkaita, joilla on ollut erinäisiä uneen tai nukahtamiseen liittyviä ongelmia. Oikeanlainen ravitsemus päivän aikana ja riittävä fyysinen rasitus auttavat usein myös unipulmiin.

Olennainen asia niin unen kuin muun hyvinvoinnin kannalta on myös virkeä, stressitön ja hyvä mieliala. Se vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ihminen kokee ja näkee itsensä ja muut sekä miten jaksaa pitää huolta itsestään ja tavata muita ihmisiä.

Ihminen on monen osan summa ja näistä osista kaikki, niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin hyvinvointi, vaikuttavat kaikki toisiinsa. Jos joku osa-alue ei ole kunnossa, se heijastuu koko elämään. Siksi näistä kaikista asioista on tärkeää keskustella myös silloin, kun kohdataan terveydenhuollon ammattilainen, kuten lääkäri, terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja. Oikeanlainen ohjaus ja toisen ihmisen kuunteleminen ovat hirmu tärkeitä asioita kaikenlaisissa hoitotyön kohtaamisissa. On olennaista pysähtyä keskustelemaan siitä, mitä sinulle kuuluu.

Osana hyvää terveydenhoitoa ovat säännölliset tutkimukset ja mittaukset, kuten verenpaine, verensokeri ja hemoglobiini, jotka nekin antavat osviittaa omasta terveydentilasta melko vaivattomasti ja nopeasti.

Niin, omena päivässä pitää lääkärin loitolla, mutta jatkaisin tähän, että terveydenhoitajaa kannattaa silti tavata säännöllisesti ja ihan hyvillä mielin niin lapsuudessa, nuoruudessa, aikuisuudessa kuin vanhuudessakin. Koska Sinä kävit viimeksi terveystarkastuksessa ja otit aikaa omalle hyvinvoinnillesi?

Kaunista alkusyksyä!

Taija

 

 

 

 

Postilaatikosta tipahti lehtinen, jossa puhuttiin siitä, miten tärkeää on, että pieni koululainen saa kotoaan hellyyttä ja huolenpitoa. Tämän kautta aloin miettiä kosketuksen merkitystä koko elämänkaaren ajan.

Ihmiset kokevat kosketuksen eri tavoin. Toinen on herkkä ja arka kosketukselle, toinen pitää siitä, että joku kunnolla kovalla voimalla hieroo hartioita. Osa meistä, minä mukaan lukien, on kovia halaamaan, ja se on luonteva tapa tervehtiä toista. Sen sijaan toiset haluavat ympärilleen metrin omaa tilaa. Myös tätä tulee kunnioittaa. Vaatii tunnetajua huomata, mitä toinen ihminen viestii. Joskus asiakkaan itkiessä olen kysynyt suoraan, että ”saanko halata”? Se, että on läsnä ja myötätuntoinen, usein helpottaa. Sitten on jatkettu taas eteenpäin.

Kosketus on kuitenkin tavalla tai toisella läsnä koko elämän ajan, lapsuudesta vanhuuteen. Kosketus viestii välittämisestä ja läheisyydestä. Se viestii myös hyväksymisestä. Kosketuksen merkitys voi myös muuttua elämän varrella, kun elämäntilanteet vaihtuvat ja ikää tulee lisää.

Ikäihmiset ovat usein yksinäisiä, erityisesti, jos oma puoliso on jo edesmennyt. Monilla saattaa olla pitkiäkin aikoja, että ketään ei käy kylässä. Päivän ainoa kontakti voi olla esimerkiksi kotona käyvän hoitajan tai ateriapalvelun työntekijän kanssa rupatteleminen.

Tällöin onkin tärkeää miettiä kosketuksen merkitystä myös kotisairaanhoitajan tai kotiavustajan työssä. Se, että joskus silittää vanhusta kädestä tai harjaa ja rullaa hiukset papiljoteille, voi tuntua ihan erityiseltä, kun kosketusta on harvoin. Pieni taputus olkapäälle tai lämmin halaus kuulumisten yhteydessä on mukava tapa osoittaa toiselle huomiota ja myös sitä, että on aikaa pysähtyä siihen hetkeen. Kiireettömästi, lämmöllä ja hyvällä mielellä.

Aurinkoa päiviisi,

Taija