Artikkelit

”Saako teidän asiakkaaksi tulla, vaikka ei olisi mitään erityistä sairaanhoidollista ongelmaa?” Useamman kerran esitetty kysymys, johon vastaan joka kerta, että parasta sairaanhoidon tarpeen ehkäisyä on hyvä terveydenhoito. Asiakkaaksemme voi aina tulla, kun oma hyvinvointi askarruttaa.

Se tarkoittaa terveyden edistämistä, terveellisten elämäntapojen vaalimista, varhaista puuttumista havaittavissa oleviin epäkohtiin, itsensä kuuntelua ja oman hyvinvoinnin asettamista tärkeysjärjestyksen kärkipäähän. On aina hienoa, jos ihminen malttaa pysähtyä pohtimaan näitä asioita jo ennen kuin sairaus on puhjennut tai liikapainoa kertynyt parikymmentä kiloa.

Alkuvuodesta sain työparikseni osa-aikaisen terveydenhoitajan Jenni Ristahon. Iloitsen suuresti kollegani kanssa työskentelystä, toimintamme kehittämisestä ja asiakkaidemme hyvinvoinnin edistämisestä! Ajattelinkin tässä blogissa avata tarkemmin sitä, mitä kaikkea tekemämme terveydenhoitotyö sisältää.

Eräs asiakkaani ihmetteli viime viikolla sitä, miten hänen painonsa on pudonnut hurjaa vauhtia viimeiset pari kuukautta, kun olemme aloittaneet työskentelyn yhdessä, vaikka hän on syönyt mielestään erittäin hyvin ja paljon. Lisäksi hän ihmetteli sitä, miten olen saanut hänen kauppalaskunsa pienenemään. 🙂 Ennen hän oli tehnyt laihduttajan tyypillisen virheen: jättänyt aterioita syömättä siinä toivossa, että se nopeuttaisi prosessia.

Onnistuneen painonhallinnan ja terveellisten ruokatottumusten avainsanoja ovat monipuolisuus, säännöllisyys ja oikea ateriakoko. Kun huolehtii siitä, että lautasella on vaihtelevasti lihaa, kalaa, kanaa, kasviksia ja täysjyväviljoja, ollaan jo pitkällä. Proteiinit, vitamiinit ja raudantarve on hyvä miettiä oman terveydentilan ja elämäntilanteen sekä iän kautta. Kaupassa voi metsästää sydän-merkittyjä tuotteita, jotka ovat usein vähäsuolaisia, vähärasvaisia eivätkä sisällä niin paljon piilosokeria. Kaalisoppadieetteihin ja muihin trendeihin en ole ikinä uskonut. Sen sijaan kohtuullisuuteen, maalaisjärkeen ja itsensä kuuntelemiseen, pysyvään elämäntapamuutokseen. Myös liikunnan merkitys on oleellinen. Vanhemmiten aineenvaihdunta hidastuu. Liikunta toimii myös hyvän mielen ylläpitäjänä. Päihteidenkäyttö vaikuttaa niin vyötärönympärykseen kuin mielenterveyteen.

Terveydenhoitaja on terveyden edistämiseen erikoistunut sairaanhoitaja. Minulle se on vahvasti myös ideologia. Terveydenhoitotyö on aina ennalta ehkäisevää ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Sairaudenkin keskellä voidaan ehkäistä lisäsairauksia ja ylläpitää ihmisen toimintakykyä ja hyvää mielialaa niissä puitteissa kuin se kullakin on mahdollista. Ihmisen omalla motivaatiolla, aloitekyvyllä ja mielialalla on suuri merkitys, joka toimii voimavarana myös silloin, kun ihminen kohtaa terveydellisiä haasteita.

Mitä me terveydenhoitajat sitten teemme?

Terveystarkastuksia, ravitsemusohjausta, liikuntaneuvontaa, painonhallinnan tukemista. Keskustelukäyntejä, arjen tukemista. Sairaalasta kotiutumisen jälkeisen sairaanhoidon ohessa suunnittelemme sitä, miten asiakas tulee pärjäämään kotona ja millainen ympäristö tukee hänen selviytymistään itsenäisesti. Mikä on paranemisprosessin kannalta olennaista? Mihin tarvitaan apua?

Kartoitamme asiakkaan voimavaroja, toimimme kuuntelijoina, rinnalla kulkijoina ja terveyden asiantuntijoina. Teemme alustavia muistitestauksia ja ohjaamme tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Usein terveydenhoito ja sairaanhoito kulkevat käsi kädessä. Otamme verikokeita ja pikanäytteitä, hoidamme haavoja, mittaamme verenpainetta, verensokereita ja teemme korvahuuhteluita. Tuemme myös päihdeongelmien kanssa kamppailevia asiakkaita raittiina pysymisessä ja toisinaan ohjaamme muiden palvelujen piiriin tarpeen mukaan.

Olen koulutukseltani myös auktorisoitu seksuaalineuvoja. Sairauden tai vamman kohdatessa ihmistä koen tärkeäksi sen, että asiakkaalla on halutessaan mahdollisuus keskustella myös siitä, miten se muuttaa hänen kehonkuvaansa, vaikuttaa parisuhteeseen, omaan miehisyyteen, naiseuteen tai seksuaalisuuteen. Näiden asioiden ja ajatusten kanssa ihminen jää herkästi hyvin yksin.

Terveydenhoitajan työssä rakastan sitä, että päivät ovat vaihtelevia ja asiakaskunta monipuolista. Eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa elävien ihmisten kanssa työskentely on avartavaa ja antoisaa. Se tarjoaa myös minulle itselleni jatkuvasti mahdollisuuden oppia uutta.

 

Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme!

Ihanaa huhtikuuta!

Taija

 

 

Kesäisen D-vitamiinin varasto loppuu parissa kuukaudessa. Sen vuoksi pimeinä kaamoskuukausina tarvitaan suun kautta saatavaa D-vitamiinilisää. Olethan muistanut ottaa oman d-vitamiinipurkkisi jo esille?

Hyviä d-vitamiinin lähteitä

Työvuosieni aikana olen kohdannut asiakkailla toisinaan hyvin matalia d-vitamiiniarvoja, niin nuorilla koululaisilla kuin vanhuksillakin. Sitä on yleensä lähdetty selvittämään silloin, kun ihminen on ollut erityisen väsynyt tai infektioaltis. Tärkeä huomioitava asia on ihmisen ravitsemus.  Hyvä ravitsemus turvaa ihmisen riittävän energian saannin, mutta myös riittävän ravintoaineiden saannin. Yksipuolisessa ruokavaliossa vitamiinien puutokset ovat yleisempiä.

Hyviä luonnollisen d-vitamiinin lähteitä ovat kala, vitaminoidut maitotuotteet ja rasvat, erityisesti vitaminoidut margariinituotteet. Pienessä määrin myös kananmuna.

Toinen huomioitava asia on tietysti myös mahdollisuus ulkoiluun. Jos ihminen joutuu olemaan esimerkiksi laitoshoidossa ympäri vuorokauden ja ulkoilu on vähäistä, d-vitamiinia ei auringosta juurikaan saa.

Harvalle ihmiselle ravinto kuitenkaan riittää tuomaan tarpeeksi d-vitamiinia, lähes poikkeuksetta tarvitaan myös d-vitamiinilisää. D-vitamiinivalmisteen käyttöä suositellaan Suomessa kaikille yli 75-vuotiaille ympärivuotisesti 20 mikrogrammaa päivässä. Lasten ja aikuisten kohdalla suositukset ovat pienemmät, voit tarkistaa oman ja perheesi suositukset Eviran sivuilta tästä. Oma d-vitamiiniannostus on hyvä miettiä kuitenkin yksilöllisesti esimerkiksi hoitavan lääkärin kanssa, huomioiden ikä, kokonaisvaltainen terveydentila sairauksineen sekä ravitsemus.

Mitä hyötyä d-vitamiinista on?

Jokainen tietää, että d-vitamiinipuutos lapsella voi johtaa riisitautiin. Erityisen tärkeää d-vitamiini onkin lapsille, joiden luut ovat vasta kehittymässä, sekä ikääntyneille. D-vitamiini ehkäisee luukatoa. D-vitamiini auttaa vahvistamaan luita siten, että se edesauttaa kalsiumin imeytymistä luustoon. Ikäihmisten kohdalla tämä on erityisen tärkeää luunmurtumien ehkäisyssä esimerkiksi kaatumisia ajatellen.

D-vitamiinin riittävän saannin on todettu vaikuttavan myös muistiin ja oppimiskykyyn myönteisesti, mikä on tärkeä seikka kaikenikäisillä ihmisillä. Hyvinvointi lähtee hyvästä ja virkeästä mielestä!

D-vitamiini auttaa myös vahvistamaan vastustuskykyä eli se vähentää infektioalttiutta. Tästä on hyötyä erityisesti talviaikaan, jolloin flunssat, influenssat ja vatsataudit jylläävät. Lisäksi d-vitamiini auttaa jaksamaan pimeän vuodenajan yli, jolloin aurinkoa ei täällä Pohjolassa juurikaan näy.

D-vitamiinin terveysvaikutuksia tutkitaan koko ajan. Luukadon lisäksi D-vitamiinin puutos on yhdistetty muihin sairauksiin, kuten diabetekseen, syöpään, verenkiertotauteihin ja hermoston rappeumatauteihin. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin d-vitamiinin puutoksen yhteyttä ms-tautiin.

Jos oma d-vitamiinitaso mietityttää, oman arvon voi käydä tarkistuttamassa.

Erinomaista luettavaa lapsiperheen ruokailuun ja ravitsemukseen liittyen löydät THL:n ja Ravitsemusneuvottelukunnan teoksesta Syödään yhdessä (2016).  Ikäihmisten ravitsemukselliset tarpeet on tuotu hyvin esiin teoksessa Ravitsemussuositukset ikääntyneille (2010).

 

Virkeitä syyspäiviä Sinulle!

 

Taija

Blogissa käytetyt lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Evira, Terveyskirjasto, Yle uutiset. Saatavilla 18.10.2017.
Kuvat H. Varonen & T. Tetri-Kivikangas.

”Omena päivässä pitää lääkärin loitolla”. Varmasti kaikki ovat joskus kuulleet tämän sanonnan. Samoin kuin ”puoli kiloa päivässä”.

Totuuden siemen piilee molemmissa, onhan useiden tutkimusten kautta todistettu, että terveellinen ja runsaasti kasviksia sisältävä ravinto ennalta ehkäisee monia sairauksia ja lisää hyvinvointia. Lisäksi erityisesti suolan, rasvan ja sokerin määrä ruokavaliossa on yksi merkittävä seikka, jolla voimme vaikuttaa omaan terveyteemme. Ihminen tarvitsee erilaisia hivenaineita, vitamiineja, kuituja, proteiineja ja hyviä rasvoja osana täysipainoista ruokavaliota.

Teemme päivittäin valintoja siinä, mitä syömme tai mitä valmistamme ruoaksi läheisillemme. Joskus kovassakin kiireessä. Me vanhemmat opetamme ruokailutottumukset lapsillemme ja toimimme esimerkkeinä siinä, miten pidämme huolta itsestämme ja omasta hyvinvoinnistamme.

Laskin, että olen tehnyt työvuosieni aikana vähintään noin parituhatta erilaista terveystarkastusta, terveydentilan kartoitusta tai muuta ravitsemusneuvontaa tai elintapaohjausta eri ikäisille ihmisille. Ravitsemuksesta, liikunnasta ja hyvästä olosta keskusteleminen on siis vuosien aikana tullut varsin tutuksi.

Eri ikäisillä ja eri elämäntilanteissa olevilla ihmisillä voi olla erityyppiset haasteet terveellisten elämäntapojen löytämisessä ja säilyttämisessä. Yhtä lailla kuin ongelmana voi olla ylipaino ja liikkumattomuus, joskus haasteena on myös aliravitsemus, liian yksipuolinen ruokavalio tai pakonomainen liikkuminen. Tasapainon löytäminen niin ruokailussa kuin liikunnassakin on tärkeää.

Yksi erityisen tärkeä seikka hyvinvoinnin kannalta on myös riittävä yöuni. Olen kohdannut paljon asiakkaita, joilla on ollut erinäisiä uneen tai nukahtamiseen liittyviä ongelmia. Oikeanlainen ravitsemus päivän aikana ja riittävä fyysinen rasitus auttavat usein myös unipulmiin.

Olennainen asia niin unen kuin muun hyvinvoinnin kannalta on myös virkeä, stressitön ja hyvä mieliala. Se vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ihminen kokee ja näkee itsensä ja muut sekä miten jaksaa pitää huolta itsestään ja tavata muita ihmisiä.

Ihminen on monen osan summa ja näistä osista kaikki, niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin hyvinvointi, vaikuttavat kaikki toisiinsa. Jos joku osa-alue ei ole kunnossa, se heijastuu koko elämään. Siksi näistä kaikista asioista on tärkeää keskustella myös silloin, kun kohdataan terveydenhuollon ammattilainen, kuten lääkäri, terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja. Oikeanlainen ohjaus ja toisen ihmisen kuunteleminen ovat hirmu tärkeitä asioita kaikenlaisissa hoitotyön kohtaamisissa. On olennaista pysähtyä keskustelemaan siitä, mitä sinulle kuuluu.

Osana hyvää terveydenhoitoa ovat säännölliset tutkimukset ja mittaukset, kuten verenpaine, verensokeri ja hemoglobiini, jotka nekin antavat osviittaa omasta terveydentilasta melko vaivattomasti ja nopeasti.

Niin, omena päivässä pitää lääkärin loitolla, mutta jatkaisin tähän, että terveydenhoitajaa kannattaa silti tavata säännöllisesti ja ihan hyvillä mielin niin lapsuudessa, nuoruudessa, aikuisuudessa kuin vanhuudessakin. Koska Sinä kävit viimeksi terveystarkastuksessa ja otit aikaa omalle hyvinvoinnillesi?

Kaunista alkusyksyä!

Taija